Blogi

Ohjaajalta: Kun teatteri koskettaa  

12.9.2023

 

Muistan sen selvästi.

Luen kesäkuun 7. päivä vuonna 2021 työhuoneessani ruotsalaisen menestysmusikaalin Niin kuin taivaassa käsikirjoitusta. Olen saanut Seinäjoen kaupunginteatterin taiteelliselta johtajalta tehtävän. Minun tuli pohtia, sopisiko Niin kuin taivaassa -musikaali teatterin juhlavuoden ohjelmistoon. Kiinnostaako teos minua ohjaajana ja ihmisenä. Uskonko, että se liikuttaa eteläpohjalaisia katsojia teatteriin.

Luen yhdeltä istumalta kuten tapani on. Käytän sen ajan, minkä esitys kestää näyttämöllä. Kaksi ja puoli tuntia. Tapailen repliikkejä puoliääneen. Näytellen ja kuvitellen kohtauksia. Yhtäkkiä se tapahtuu.

Liikutun. Rivit vesittyvät. En näe enää kirjaimia. Hengitän.

Olen lukenut elämäni aikana tuhansia näytelmiä. Hoksaan kyllä, jos näytelmä herättää tunteita katsojassa sitten aikanaan. Tiedän, mikä naurattaa mutta harvoin nauran itse. Tuskin koskaan olen itkenyt.

Niin kuin taivaassa -musikaalin lukukokemus on niin poikkeuksellinen ja vahva, että siltä seisomalta tiedän. Tämä tehdään.

Enkä ole vielä kuunnellut edes musiikkia. Löytänyt näytelmän lämmintä huumoria. Tunnistettavia henkilöitä. Nekin tippuvat katsojan syliin sitten aikanaan aivan kuin ne kyyneleetkin.

Haluan jokaisen kokevan saman kuin minä. Mitä on, kun tarina vie mukanaan. Kun muu unohtuu. Kun myötäelää aitoja tunteita. Miltä tuntuu, kun teatteri koskettaa.