Tiedotteet

Seinäjoen kaupunginteatterista Unescon maailmanperintökohde

26.7.2026

Seinäjoen Aalto-keskus on hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon osana Alvar Aallon suunnittelemien kohteiden Aalto Works -kokonaisuutta.

Alvar Aallon suunnittelema 13 kohteen muodostama Aalto Works -kokonaisuus hyväksyttiin Unescon maailmaperintöluetteloon 26. heinäkuuta 2026 Etelä-Koreassa.

Seinäjoen Aalto-keskus on maailman laajin ja yhtenäisin Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus. Sen muodostaa ehyt ja tiivis julkisten rakennusten kokonaisuus: kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, teatteri, virastotalo ja Kansalaistori.

Arkkitehti Alvar Aalto laati teatterin piirrokset vuonna 1968, mutta talo valmistui Elissa Aallon johdolla vasta 1987. Rakennuksen julkisivu on himmeän valkoista keraamista sauvoitusta. Avarat aulatilat on sisustettu Artekin kalusteilla. Aallon uniikki, kuuden puuntaivutusreliefin kokoelma on esillä aulatiloissa. Alvar-näyttämön esirippu on nimeltään Daidalos, ja sen on suunnitellut kuvataiteilija Juhana Blomstedt.

Seinäjoen Aalto-keskuksen rakentuminen on poikkeuksellisen pohjalainen tarina.1950–1960 luvuilla pieni kasvava Seinäjoen maaseutukaupunki päätti rakentaa modernia arkkitehtuuria ja teki maailmanluokan kulttuuriympäristön keskelle peltoja.

– Tämä uskallus ja visio kantaa 70 vuotta myöhemmin Unesco-tasolle. On ollut viisautta ja rohkeutta tehdä aikoinaan rakentamispäätös ja pitää Aalto-keskuksesta vuosikymmenten varrella niin hyvää huolta, että olemme nyt mukana maailmanperintöluettelossa, kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä toteaa.

Unescon maailmanperintösopimus on vuonna 1972 hyväksytty kansainvälinen yleissopimus, jonka tavoitteena on tunnistaa, suojella ja säilyttää ihmiskunnalle erityisen arvokasta kulttuuri- ja luonnonperintöä.

Seinäjoen Aalto-keskus:

Lakeuden Risti (1957–1960)
Seurakuntakeskus (1965–1966)
Kaupungintalo (1961–1962)
Kaupunginkirjasto (1964–1965)
Valtion virastotalo (1966–1968)
Kaupunginteatteri (1986–1987)
Kansalaistori (1988)

Seinäjoella sijaitsee myös vuonna 1925 rakennettu Seinäjoen suojeluskuntapiirin esikuntatalo, joka on ainoa muuttumattomana säilynyt Aallon nuoruudentyö.

Unescon maailmanperintäluetteloon hyväksytyt 13 Aalto-kohdetta:

Paimion parantola
Sunilan tehtaan asuinalue, Kotka
Muuratsalon koetalo, Jyväskylä
Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä
Jyväskylän yliopisto, Aalto-kampus
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Aalto-keskus
Kolmen Ristin kirkko, Imatra
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, Helsinki
Kulttuuritalo, Helsinki
Alvar Aallon ateljee, Helsinki
Alvar Aallon kotitalo, Helsinki
Finlandia-talo, Helsinki
Villa Mairea, Pori

Muut Unescon maailmanperintökohteet Suomessa:

Suomenlinna
Vanha Rauma
Petäjäveden vanha kirkko
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
Sammallahdenmäki
Struven astemittausketju
Merenkurkun saaristo

#aaltoworks #UNESCO #worldheritage

__________________________________________________

Seinäjoki City Theatre becomes a UNESCO World Heritage Site

The Seinäjoki Aalto Centre has been inscribed on the UNESCO World Heritage List as part of the Aalto Works complex of sites designed by Alvar Aalto.

The Aalto Works complex, consisting of 13 sites designed by Alvar Aalto, was inscribed on the UNESCO World Heritage List on 26 July 2026 in South Korea.

The Seinäjoki Aalto Centre is the largest and most unified administrative and cultural centre designed by Aalto in the world. It is formed by a complete and compact ensemble of public buildings: a church, a parish centre, a town hall, a library, a theatre, an office building and the People’s Square.

Architect Alvar Aalto drew up the drawings for the theatre in 1968, but the building was not completed until 1987 under direction of Elissa Aalto. The building’s façade is made of matt white ceramic slats. The spacious lobby areas are furnished with Artek furniture. Aalto’s unique collection of six wood-bending reliefs is on display in the lobby. The curtain for the Alvar stage is called Daidalos and was designed by artist Juhana Blomstedt.

The construction of the Aalto Centre in Seinäjoki is an exceptionally Ostrobothnian story. In the 1950s and 1960s, the small, growing rural town of Seinäjoki decided to build modern architecture and created a world-class cultural environment in the middle of fields.

– This courage and vision will carry us to UNESCO level 70 years later. It was wise and courageous to make the decision to build it and to take such good care of the Aalto Centre over the decades that we are now on the World Heritage List, says Mayor Jaakko Kiiskilä.

The UNESCO World Heritage Convention is an international convention adopted in 1972, the aim of which is to identify, protect and preserve cultural and natural heritage of particular value to humanity.

Seinäjoki Aalto Centre:

Lakeuden Risti (1957–1960)
Parish Centre (1965–1966)
Town Hall (1961–1962)
Town Library (1964–1965)
State Office Building (1966–1968)
City Theatre (1986–1987)
Kansalaistori (1988)

Also located in Seinäjoki is the headquarters building of the Seinäjoki Social Welfare District, built in 1925, which is the only work of Aalto’s youth that has survived unchanged.

13 Aalto sites accepted for UNESCO World Heritage List:

Paimio Sanatorium
Sunila Factory Residential Area, Kotka
Muuratsalo Experimental House, Jyväskylä
Säynätsalo Municipal Hall, Jyväskylä
University of Jyväskylä, Aalto Campus
Seinäjoki Administrative and Cultural Centre, Aalto Centre
Church of the Three Crosses, Imatra
National Pension Service Headquarters, Helsinki
Culture House, Helsinki
Alvar Aalto’s Studio, Helsinki
Alvar Aalto’s Home, Helsinki
Finlandia House, Helsinki
Villa Mairea, Pori

Other UNESCO World Heritage Sites in Finland:

Suomenlinna
Old Rauma
Petäjävesi Old Church
Verla Wood Mill and Cardboard Factory
Sammallahdenmäki
Struve Degree Measuring Chain
Kvarken Archipelago

#aaltoworks #UNESCO #worldheritage

Palkkaamme näyttämötyöntekijän

6.7.2026

Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy hakee näyttämötyöntekijää vakituiseen työsuhteeseen.

Tehtävänä on osallistua näyttämöteknisen henkilökunnan toimintaan esityksissä ja harjoituksissa. Osallistut myös näytelmien teknisiin vaihtoihin, pystytyksiin ja purkuihin sekä varastointi- ja huoltotöihin. Näyttämöteknisen laitteiston käyttö on osa työtehtäviäsi.

Pääset toimimaan aktiivisessa yhteistyössä muiden teatterin osastojen kanssa, sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan tuotantojen näyttämöteknisiä ratkaisuja yhdessä työryhmän kanssa.

Henkilöä valittaessa arvostetaan monipuolisia kädentaitoja, teatterialan koulutusta ja -kokemusta sekä erinomaisia yhteistyötaitoja, paineensietokykyä sekä oma-aloitteisuutta.

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen tehtävän ja merkityksellisen työn osana teatterin ammattitaitoista ja kunnianhimoista tekijäjoukkoa sekä työn, josta kirjaimellisesti pääset kurkistamaan teatterityön kulisseihin.

Tehtävän täytössä noudatetaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa.

Työsuhde alkaa heti tai sopimuksen mukaan.

Tehtävän palkkaus ja työaika ovat teatterialan työehtosopimuksen mukaiset (tekninen näytäntötyö).

Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset ansioluetteloineen pyydämme lähettämään 2.8.2026 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: rekry.teatteri@seinajoki.fi. Kirjoita aihekenttään: NÄYTTÄMÖTYÖNTEKIJÄ.

Haastattelut pidetään Seinäjoella vkolla 32.

Lisätiedot sähköpostitse:

Toimitusjohtaja Milla Hautala, milla.hautala(at)seinajoki.fi.  

Voit lukea työpaikkailmoituksen myös täällä.

…

Seinäjoen kaupunginteatterin kolmella näyttämöllä on puolisen tusinaa lumovoimaista ensi-iltaa vuodessa. Kaikkiaan esityksiä on noin 250 ja katsojia reilut 60 000. Seinäjoen kaupunginteatterilla on myös oma kesäteatteri Törnävänsaaressa.

Seinäjoen kaupunginteatterissa työskentelee noin 50 henkilöä ympäri vuoden ja toista sataa vierailijaa. Arvojemme mukaisesti teatterimme kehtaa, kohtaa ja koskettaa.

 

Dracula-komedian koomikot: ”Luvassa on notkeeta teatteria!”

29.5.2026

Mimiikan mestari Marc Gassot pistää Kaisa Helan, Heikki Helan, Jani Johanssonin ja Mia Vuorelan kaatuilemaankin. Kuva: Anna Valtari

Seinäjoen kaupunginteatterin kesälavalla nähdään viimeisen päälle tehtyjä tuotantoja. Tänä kesänä yleisön tulevat hurmaamaan Draculan koomikkokvartetti, huikea lavastus ja pöhkön hauska tarina.

Heikki Hela, Kaisa Hela, Mia Vuorela ja Jani Johansson tähdittävät Dracula – verimmäinen totuus -komediaa Törnävänsaaressa.
– Unelmaryhmä! Tämän esityksen katsomossa viihtyvät niin nuoret kuin vanhemmatkin komedian ja kesäteatterin ystävät, eikä Bram Stokerin Dracula-tarinaa tosiaankaan tarvitse tuntea ennalta. Esitys on kaikille vampyyrifaneille, mutta ennen kaikkea kaikille niille, jotka eivät voi sietää vampyyrimaailmaa!, ohjaaja Miika Muranen nauraa.

Brittilähtöinen komedia nähdään nyt ensi kertaa Suomessa. Virtuoottisille näyttelijöille kirjoitetun näytelmän on suomeksi punonut seinäjokelaislähtöinen Mikko Koivusalo, joten paikalliseen huumorisuoneen iskevää läppää on sitäkin luvassa.

Innostava
kesäpesti

– Törnävän kesäteatterissa olen nähnyt korkealaatuista, notkeeta teatteria. Sellaista siis sopii odottaa nytkin. Kesäteatterissa ihaninta on ihmisten kesämuudi, niin yleisössä kuin tekijöissäkin. Kunpa se letkeys säilyisi meissä suomalaisissa läpi vuoden, Heikki Hela toivoo.

Kaisa Hela on samaa mieltä ja lisää:
– Kesäteatteri on näyttelijöiden kesäsiirtola, yhteisöllinen leiri.

Jani Johanssonin mukaan kesäteatterissa on ihanaa näytellä.
– Se yleisön kuhina, se on maagista!

Mia Vuorelalle Dracula on 70. ensi-ilta Seinäjoen kaupunginteatterissa, jossa hän on työskennellyt syksystä 2003.
– Rakastan tehdä komediaa yleisön edessä ja odotukset ovat korkealla, koska vihdoin pääsen Törnävän kesäteatteriin ja vieläpä tällaisen taiteellisen ryhmän jäsenenä! Dracula on fyysinen teatterileikki, jollaista ei ole aikaisemmin Suomessa nähty. Se kruunaa sekä meidän että katsojien kesän.

Huikea
lepakkolinna

Muranen uskoo, että lavastuksen visuaalisuus tulee lyömään kaikki ällikällä.
– Lavastuksen muuntautuvine lepakkolinnoineen on suunnitellut Kati Lamppu, kymmenet puvut puolestaan Leena Rintala. Fyysisen ilmaisun mestari Marc Gassot luo näyttelijöille ”vauhtia ja vaarallisia tilanteita”, Muranen kertoo.

Dracula – verimmäinen totuus -komedia
Törnävän kesäteatterissa
(Törnävänsaarentie 1, Seinäjoki)

– Ensi-ilta ja Suomen kantaesitys pe 12.6.2026 
– Ennakkoliput 32-39 euroa (ovelta 36-43 e). Lippumyymälä avautuu tuntia ennen esitysten alkua 
– Esitykset 13.8. asti 
– Katettu katsomo 
– tornavakesateatteri.fi 
– Kepeän komedianautinnon kruunaavat kesäteatterikahvilan tarjoilut:
* Uutuusnäytelmän oheen ravintolapäällikkö Emilia Hakola lupaa kaikille aisteille herkkuja, joista pääsee nauttimaan jo tuntia ennen esitystä sekä väliajalla
* Tämän kauden uudistus on myös heinäkuussa torstaisin iltaesitysten yhteyteen katettava kesäinen Grillibuffé, jonka kylkeen voi tilata vaikka kannullisen veriappelsiinisangriaa
* Huom! Draculan oma suosikki on vadelmainen Transylvanian munkki 😊
* Väliaikatarjoilut on hyvä tilata ennakkoon, viimeistään 24 h ennen esityksen alkua, os. https://seinajoenkaupunginteatteri.fi/kesateatteri/tarjoilut/

 

Dracula. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Kaupinmäki

Dracula – verimmäinen totuus -komedian kymmenet pöhkön hupaisat roolit näyttelevät Heikki Hela, Kaisa Hela, Jani Johansson ja Mia Vuorela. Kuva: Jukka Kontkanen, Emilia Kaupinmäki

Allsång på Östermyra avaa Törnävän kesäteatterin kauden

27.5.2026

Marko Maunuksela vetää yhteislaulua Törnävän kesäteatterin lavalla sunnuntaina 7. kesäkuuta. Kuva: Mira Tiinanen

Yhteislaulua vetää Marko Maunuksela ja säestää Seinäjoen kaupunginorkesteri.

Kesäkauden avajaisia vietetään sunnuntaina 7. kesäkuuta kello 18-19 Törnävän kesäteatterissa. Marko Maunuksela lupaa rentoa ja mukavaa yhdessäoloa tuttujen laulujen parissa.
– Siitä lähdetään, että fiilis on hyvä! Toivon kaikkien tulevan laulamaan avoimin mielin, valmiina heittäytymään mukaan tunnelmaan, hän innostaa.

Maunuksela on esiintynyt Seinäjoen kaupunginorkesterin kanssa aiemminkin.
– Muutama kappale sovitetaan yhteislaulullisuuteen sopivaksi. Kaikkea voi sattua ja tapahtua, kun musiikki on elävää, hän sanoo ja toivoo myös yleisön esittävän laulutoiveita illan kappalelistalta.

Yhteislaulutapahtumat ovat orkesterille tuttu juttu muun muassa edellisvuosien Ilmiöiden yö -tapahtumista.
– Ihmisillä on selkeästi tarve laulaa yhdessä. Siitä kertoo järjestämiemme tilaisuuksien suuri suosio, intendentti Heli Lahti Seinäjoen kaupunginorkesterista sanoo.

”Maksa mitä jaksat”
Törnävänsaaren kesäkahvila on tilaisuuden aikana avoinna.
– Yhteislauluillan maksa mitä jaksat -teeman innoittamana luvassa on myös yllätyksellisiä lipputempauksia muun muassa Suomen kantaesityksenä nähtävään Törnävän kesäteatterin Dracula-komediaan, joka tulee olemaan tämän kesän Tapaus! Tuo hirmuhurja ja pöhköhauska komedia saa ensi-iltansa perjantaina 12. kesäkuuta, myynti- ja markkinointipäällikkö Satu Keski-Valkama kertoo.

Kukin voi maksaa lipustaan itse haluamansa summan.
– Törnävänsaaren amfiteatterissa on paikkoja liki 700 yhteislaulajalle. Suosittelemme silti varaamaan lipun ennakkoon, sillä tilaisuutemme ovat olleet todella suosittuja.

 

Ikoninen Peter Pan lentää ensi keväänä Seinäjoen kaupunginteatterin suurelle näyttämölle

13.5.2026

Peter Pan. Esa Ahonen, Hanna Vähäniemi ja Kristiina Karhu. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Kaupinmäki

Seinäjoen kaupunginteatterin Peter Panissa Kapteeni Koukkua näyttelee Esa Ahonen, Peteriä Hanna Vähäniemi ja Leenaa Kristiina Karhu. Kuva: Jukka Kontkanen, Emilia Kaupinmäki

Keväällä 2027 teatterissa juhlistetaan mielikuvituksen voimaa ja katsotaan maailmaa lasten silmin. Elokuvaohjaajanakin tunnettu Heikki Kujanpää ohjaa Seinäjoen kaupunginteatteriin Ritva Holmbergin, Jukka Linkolan ja Jukka Virtasen Peter Panin.

Peter Pan on tarina pojasta, joka ei tahdo kasvaa aikuiseksi. Ja tytöstä, joka vielä hetken haluaa uskoa satumaailmaan.

Seinäjoen kaupunginteatterin Peter Pan -lastenmusikaali on jännittävä seikkailu, joka pursuaa vallattomuutta ja leikillisyyttä. Ritva Holmbergin J.M. Barrien aiheen pohjalta käsikirjoittaman esityksen on säveltänyt Jukka Linkola, laulujen sanat ovat Jukka Virtasen. Teos ensiesitettiin 1984 Helsingin kaupunginteatterissa.

Leena ja hänen pikkuveljensä lentävät Peterin johdolla Mikä-Mikä-Maahan – paikkaan, jossa leikki on elämän muoto ja mielikuvitus todellisempaa kuin arki.
– Teini-ikää lähestyvän Leenan viimeinen lapsuuden seikkailu käynnistyy, kun lapsitrion isä keskeyttää näiden yhteisen leikin. Hämmästyttävässä fantasiamaailmassa sisarukset kehittävät uuden, jännittävän leikin. Esitys puolustaa mielikuvituksen voimaa ajassamme, joka liian varhain vääntää lapsia aikuisiksi, ohjaaja Heikki Kujanpää sanoo.

Mikä-Mikä-Maassa Peterin seurana on joukko ”kadonneita poikia”, lapsia, jotka eivät ole tulleet kotonaan kuulluiksi ja nähdyiksi.
– Näytelmä kertoo siitä, miten tärkeää on, että lapsi saa kokea tulevansa rakastetuksi. Leenan avulla kadonneet pojat pääsevät jännittävien merirosvotaistelujen ja seikkailun eri vaiheiden kautta takaisin todelliseen maailmaan – ja löytävät vihdoin rakastavan kodin Leenan perheen luota.

Teatterin taikaa
upeimmillaan

Koko perheen näytelmä tuodaan suurelle näyttämölle näyttävästi. Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijöiden rinnalla nähdään 10 nuorta esiintyjää Etelä-Pohjanmaan opistosta. Lennätyksissä konsultoi Sorin sirkus. Leenaa näyttelee Kristiina Karhu, Kapteeni Koukkua Esa Ahonen ja muissa rooleissa nähdään Jani Johansson, Jussi Jätinvuori, Mari Pöytälaakso, Tomi Turunen ja Mia Vuorela. 

Peterin roolin näyttelee Kokkolasta Seinäjoen kaupunginteatteriin siirtyvä Hanna Vähäniemi. Rooli on hänelle unelmien täyttymys.
– Peter Pan on itselleni merkityksellinen teos, vaikka pääsen sitä tekemään nyt ensimmäistä kertaa. Näin musikaaliversion ensimmäisen kerran teini-ikäisenä kotikaupungissani Kankaanpäässä. Rakastuin tarinan maailmaan, Peterin hahmoon ja erityisesti Linkolan musiikkiin. Jo tuolloin ajattelin, että saisinpa joskus tehdä Peterin roolin.

Näytelmän musiikki on kulkenut kaikki vuodet Vähäniemen matkassa.
– Jossain vaiheessa aloin tehdä luopumistyötä ja ajattelin, että tuskin rooli enää osuu kohdalleni. En ollut uskoa todeksi, kun kuulin, että saisin tehdä roolin nyt Seinäjoella.

Peter Pan muistuttaa, että arki ja maailma voivat olla ihmeellinen seikkailu.
– On todella hienoa, että tehdään lastenteatteria näin kunnianhimoisesti ja isosti, veikkaan että esitys tulee olemaan monelle pienelle ja isommalle katsojalle unohtumaton kokemus, teatterin taikaa upeimmillaan.

Esityksen kapellimestari on Mikko Pellinen ja koreografi Jyri Numminen. Satumaiset lavasteet suunnittelee Juho Lindström, puvut Riikka Aurasmaa, valot Lauri Virkkala, äänet Tomppa Rintamäenpää ja naamioinnin Aliina Ilonen.

Peter Pan saa ensi-iltansa 11. maaliskuuta 2027 Alvar-näyttämöllä. Liput tulevat myyntiin tänään.

1 2 … 112 113

Tuoreimmat otsikot