Tiedotteet

Kotimainen kantaesitys avaa uuden teatteriyhteistyön Kokkolassa ja Seinäjoella

4.12.2018

Epäkuolleet. Kuva: Tomas Jakobsson.

Kokkolan ja Seinäjoen kaupunginteatterien kevätkauden ensimmäinen ensi-ilta on yksi ja sama näytelmä. Ville Koskivaaran Epäkuolleet toteutetaan kokonaan yhdessä ja sitä esitetään vuorotellen kahdessa kaupungissa. Teatterinjohtajien mukaan yhteistyö on mielenkiintoinen uusi avaus, jolla ensisijassa haetaan jotain muuta kuin säästöjä.

Yhteistyö kahden – noin kahden tunnin ajomatkan päässä toisistaan sijaitsevan – kaupunginteatterin välillä lähti viriämään kaksi vuotta sitten.
– Alkuidea yhteistyölle tuli kai minulta. Kimmokkeena oli neljän pohjoisen teatterin – Rovaniemi, Kajaani, Oulu, Kemi – yhteistyö ja siitä saadut hyvät kokemukset. Seinäjoki palasi ehdotukseen puolen vuoden kypsyttelyn jälkeen, kertoo Kokkolan kaupunginteatterin johtaja Juha Vuorinen.

Osaltaan kokeilulla haetaan rahoittajan eli Opetus- ja kulttuuriministeriön peräänkuuluttamaa yhteistyön ja uusien toimintatapojen lisäämistä.
– Siitä ei kuitenkaan ole toistaiseksi näyttöä tullaanko avustuksia kohdentamaan näille yhteistöille vai halutaanko toimintaa ohjata ilman porkkanaa. Toki tällä yhteistyöllä pyritään lisäämään tiedonvaihtoa ja samalla voidaan oppia uusia työtapoja. Vaihtelua arkeen tämä tuo varmasti, Vuorinen jatkaa.

Samaa mieltä on Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos.
– Yhteistyöhön lähdettiin kuin tutkimusmatkalle: katsomaan mitä sillä saavutetaan tai voidaan saavuttaa, ei niinkään säästöjä etsimään. Kiehtoo tietää, mitä tällaisen casen jälkeen pystytään päättelemään

Johtajat uskovat molempien talojen löytävän mahdollisuuksia oppia ja tarkastella omia toimintatapoja.
– Tuotantotavoissa on eroja ja niiden yhdistäminen luo haasteitakin. Ainakin teoriassa yhteistuotanto tuo mahdollisuuden uudistua joltain osin. Eli asennepuolella tämä voi tarjota uuden ja mielenkiintoisen, työhyvinvointiinkin vaikuttavan kokemuksen.

Epäkuolleet vie
lähitulevaisuuteen

Matkaan päätettiin lähteä pienikokoisella, helposti siirrettävällä ja kahteen paikkaan rakentuvalla tuotannolla.
– Haimme näytelmää kahdelle näyttelijälle, naiselle ja miehelle. Ville Koskivaaran lähitulevaisuuteen sijoittuva postapokalyptinen Epäkuolleet on vähän erilainen, kauhunäytelmä, joka kiinnostaa varmasti uuttakin yleisöä, sanoo Lindroos.

Seinäjoen kaupunginteatterista mukana on näyttelijä Mia Vuorela ja Kokkolan kaupunginteatterista Pekka Johansson. Mia Vuorela ja näytelmän järjestäjä Hanna Espo ovat marraskuusta lähtien matkustaneet kahdeksi päiväksi viikossa Kokkolaan harjoituksiin.
– Tämä tuotanto tuo raikasta vaihtelua, jota teatterikiinnityksellä oleva näyttelijä harvoin pääsee kokemaan. Suunnittelijathan vierailevat vuosittain toisissakin taloissa, sanoo Vuorela.

Epäkuolleet ohjaa Ossi Koskelainen. Puvut on suunnitellut Kokkolan Katri Tuukkanen ja naamioinnin Seinäjoen Anniina Takala. Kokkolassa Ari Auvinen ja Tomas Jakobsson ovat suunnitelleet siellä myös valmistetun lavastuksen valoineen, videoineen ja äänineen. Tarpeisto on Seinäjoen Airi Lakson käsialaa. Kahdet identtiset lavastukset rakentuvat Seinäjoen kaupunginteatterin Verstas-näyttämölle sekä Kokkolan kaupunginteatterin Maxim-esitystilaan.

Kokkolassa ensi-ilta on 24.1.2019 ja siitä viikon kuluttua, 31.1.2019, Seinäjoella. Näytelmää esitetään vuorotellen kahdessa kaupungissa huhtikuun alkupäiviin saakka.

Juha Vuorinen ja Christian Lindroos pitävät yhteistyön jatkoa mahdollisena.
– Nyt nähdään, mitä yhdessä tekeminen tarkoittaa ja sen perusteella pystytään pohtimaan kannattaako se jatkossa.  Tämä on alkutunnustelu, joka ei aja kumpaakaan teatteria ahdinkoon. Jos yhteistyö tyydyttää molemmin puolin, niin järkevää suunnittelua käyttäen on mahdollista toteuttaa vähän isompikin yhteistyö.

Tiedotustilaisuus uudesta Kokkolan ja Seinäjoen teatteriyhteistyöstä. Kuvassa teatterinjohtajat Juha Vuorinen ja Christian Lindroos sekä näyttelijät Pekka Johansson ja Mia Vuorela. Kuva: Anna Valtari.

Pekka Johansson (vas.) ja Mia Vuorela näyttelevät Epäkuolleet-näytelmässä. Teatterinjohtajat Juha Vuorinen Kokkolasta ja Christian Lindroos Seinäjoelta kertoivat uudesta teatteriyhteistyöstä tiistaina Kokkolassa.

Puurojuhlassa ohjelmaa ja tarjouksia

12.11.2018

Seinäjoen kaupunginteatterissa toivotetaan alkava joulunaika tervetulleeksi ja vietetään tänään maanantaina 12. marraskuuta jo perinteeksi muodostunutta puurojuhlaa.

Ovet avautuvat ja joulupuuroa on tarjolla kello 17 alkaen. Puuroa on luvassa 500:lle ensimmäiselle.

Ohjelmallinen osuus alkaa kello 17.30 ylälämpiön Aino-lavalla. Luvassa on muun muassa joulurauhan julistus, Vocal!-kuoron vierailu, Luovaamo-teatterikerholaisten joulunäytelmä sekä näyttelijöiden ja näyttelijäkuoron laulesityksiä.

Joulupukki ja joulumuori jakavat lapsille karamellejä ja teatterin tekninen yhdistys järjestää arpajaiset.

Aladdin ja taikalamppu -näytelmäteemaisessa joulukuvauspisteessä on mahdollisuus kuvauttaa itsensä ja/tai lapsensa. Kuvaaja on Seppälän valokuvaamosta, mistä omat kuvat saa käydä lunastamassa lähiviikkoina.

Lippumyymälä palvelee tapahtuman ajan myymällä lahjakortteja sekä tarjouslippuja muutamiin näytöksiin.
POIMI tästä esityskohtainen tarjouskoodi ja KLIKKAA tarjousostoksille: www.netticket.fi/campaign.php
Tarjoushinnat ovat voimassa vain tänään 12.11.2018 niin kauan kuin lippuja riittää. Paikkoja on rajoitetusti.

💚 SARJAHURMAAJAT
pe 16.11. klo 19 1069974
to 22.11. klo 19 1069978
pe 7.12. klo 19 1069981
 
💗 NIMENI ON SUSANNA
to 22.11. klo 19 1069984
pe 7.12. klo 19 1069990
la 15.12. klo 13 1069992
 
💙 TÄSTÄ ASTI AIKAA
ke 28.11. klo 19 1070096
ke 5.12. klo 13 1070150
pe 4.1. klo 19 1069997
la 12.1. klo 13 1069999
 
💜 ALADDIN JA TAIKALAMPPU
to 21.2. klo 18 1070001
to 28.2. klo 18 1070019
ke 6.3. klo 18 1070020
 
💛 Monty Python SPAMALOT
la 13.7. klo 13 1070023

Monty Pythonin Spamalot -musikaalin ritarit kopsuttelevat Törnävän kesäteatteriin

19.10.2018

Spamalot-julkistus. Rooleissa mm. Aku Hirvniniemi (vas.), Anna Victoria Eriksson, Olli Rahkonen ja Henrik Hammarberg.

Monty Pythonin Spamalot-musikaalin rooleissa nähdään mm. Aku Hirviniemi (vas.), Anna Victoria Eriksson, Olli Rahkonen ja Henrik Hammarberg. Kuva: Sami Kilpiö

Jo musikaalin avauslaulussa ylistetään Suomea, tuota ponivaellusten ja kalalla läiskinnän maata. Vai? No, joka tapauksessa legendaarisen Monty Python -koomikkoryhmän tuotos nähdään nyt ensimmäistä kertaa ikinä suomeksi. Se tapahtuu heinäkuussa 2019 Seinäjoen kaupunginteatterin suvinäyttämöllä.

Monty Pythonin Spamalot -musikaali on kookos – siis kookas tuotanto ja iso panostus Seinäjoen kaupunginteatterilta. Teoksessa lavalla laulaa ja tanssii toistakymmentä esiintyjää.
– Nyt ei pelata varman päälle, vaan otetaan riski pähkähullulla musikaalilla! On aina kiehtovaa tehdä jotain uutta, iloitsee Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos.

Musikaalissa ollaan sekä keskiajan Englannissa että nyt, täällä. Spamalot parodioi mytologista tarinaa kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista, jotka jumala pistää etsimään Graalin maljaa. Tehtävä vie kuninkaan ja hänen ritaripoppoonsa erikoisiin paikkoihin ja hullunkurisen outoon seuraan. Päät on pidettävä joko pystyssä tai kohdattava hirvittävän kummallinen kuolema.

Rooleissa nähdään mm. Olli Rahkonen, Anna Victoria Eriksson, Aku Hirviniemi, Henrik Hammarberg, Pihla Pohjolainen, Lauri Ketonen ja Annina Rubinstein. Kuningas Arthurin näyttelijä julkistetaan koivun siitepölyn jo kutitellessa nenää, eli keväällä.

Kreisi ja vaativa musikaali

Spamalot perustuu Monty Pythonin hullu maailma -elokuvaan vuodelta 1975. Broadway-ensi-iltansa musikaali sai 2005 ja Tony-palkittiin vuolaasti. Se oli kantaesitetty vuotta aiemmin Chicagossa. Musikaalin on elokuvakäsikirjoituksen pohjalta kirjoittanut kuusipäisen Monty Python -ryhmän jäsen Eric Idle. Hän on myös säveltänyt pääosan lauluista. Näyttämömusiikki ja orkesterisovitukset ovat John DuPrez’n käsialaa. Komediaryhmän tutuista lauluista musikaalissa kuullaan muun muassa Life of Brian -elokuvan Always Look On The Bright Side Of Life sekä vuodelta 1980 Finland, Finland, Finland.

Miten tuo laulu kääntyy, musikaalin suomentaja Mikko Koivusalo vai kääntyykökään se?
– Heti ensi töikseni mietin juuri Finland-kappaletta, että onko sitä mitenkään mahdollista suomentaa. Kun siihen kaiken lisäksi pitäisi päästä väärin kuullun England/Finland-sanaparin tuloksena. Mutta kyllä siihenkin ratkaisu on löytynyt. Heh heh, sittenpä kuulette!, vastaa Koivusalo puhelimeen käännöspöytänsä äärestä Turun linnan kupeesta.

Spamalotin ohjaa Törnävän kesäteatteriin Monty Python -faniksi tunnustautuva, koomikko ja komediaohjaaja Mika Eirtovaara.
– Olen Monty Python -herännäinen ajalta, jolloin Suomessa oli komediatyhjiö. Kasariteinin pelastukseksi tuli kaapeli-TV, Filmnet ja muun muassa Monty Python -sarja. Minulla ja pienellä kaveriporukalla oli tunne, että muut ei tiedä tätä ja että tää on meidän juttu. Herännäisyys oli väkevää ja opettelimme sketsejä ulkoa.

Spamalot. Mikko Koivusalo ja Mika Eirtovaara.

Mikko Koivusalo suomentaa ja Mika Eirtovaara ohjaa Monty Python -musikaalin Törnävän kesäteatteriin Seinäjoelle. Kuva: Sami Kilpiö

Eirtovaara haluaa tavoittaa kesäesityksessä Pythonien hengen. Hän on ollut roolittamassa musikaalia.
– Ulkonäyttämölle tuotava musikaali tulee olemaan huikea ritariseikkailu niin katsojille kuin tekijöillekin. Näyttelijöiltä vaaditaan paitsi suurta lauluosaamista myös pienieleistä komediatajua, hän viittaa tyytyväisenä jo kiinnitettyihin tekijöihin.

Musikaalin lavastuksen suunnittelee Juho Lindström ja puvut Riikka Aurasmaa. Koreografi on Jyri Numminen, musiikin sovittaa Pekka Siistonen.

Pythonit täyttää 50 vee

Spamalot-musikaalin Suomen ensiesitys kesällä 2019 juhlistaa samalla brittiläisen komediaryhmän 50. merkkivuotta. Eric Idle on Seinäjoen esityksestä innoissaan.

Monty Python’s Flying Circus -sarjaa tehtiin vuosina 1969-1974. Sitä alettiin esittää Suomessa 1972, mutta hyllytettiin pian 20 vuodeksi. Monty Python and the Holy Grail -elokuva (1975) nähtiin suomeksi 1982. Lisäksi Monty Python on tehnyt muun muassa elokuvat Life of Brian (1979) ja The Meaning of Life (1983).

Monty Pythonin muodostivat Graham Chapman, John Cleese, Eric Idle, Terry Gilliam, Terry Jones ja Michael Palin.

Törnävän kesäteatteri

Törnävänsaari on Seinäjoen keskustan tuntumassa oleva suosittu tapahtuma-, museo- ja ulkoilualue. Provinssirock-festivaalia on järjestetty alueella 40 vuotta ja kesäteatteria siellä on esitetty jo 60-luvulta lähtien. Törnävän kesäteatterissa on katettu katsomo ja reilut 690 katsomopaikkaa. Kesäravintola palvelee teatteriasiakkaita.   

Monty Pythonin Spamalot saa kantaesityksensä 6. heinäkuuta 2019. Musikaaliesitykset yltävät elokuun loppuun saakka. Kesäteatterissa nähdään ensi suvena myös Stand Upia ja lastenteatteria.

Tästä asti aikaa -musikaali on suuria tunteita

5.10.2018


Olli Rahkonen ja Reeta Vestman ovat Tästä asti aikaa -musikaalin Turo ja Emma. Kuvan harjoituksista otti lavastussuunnittelija Juho Lindström.

Supisuomalaisista aineksista kootussa uudessa musikaalissa suorasukaisen kookkaita ovat niin lavasteet kuin tunneryöpytkin. Kun syrjäytyneen särmät hiljalleen hioutuvat, löytyvät myös suloisemmat sävyt. Energinen Kolmas nainen -musikaali saa kantaesityksensä Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 26. lokakuuta.

Kolmas nainen -bändin musiikista ammentava tarina sijoittuu työkkärin kulmille, betoniseen lähiöön. Sen keskiössä ovat syrjäytymisen reunalla tasapainoilevat, nuoruuden rippeissä roikkuvat kolmekymppiset. Paremmin ei mene vanhempienkaan sukupolvella.

Aiheeseen on menty lämmöllä.
– On hienoa, että tehdään musikaali myös ihmisistä, jotka etsivät yhä paikkaansa yhteiskunnassa tai sortuvat mokiin, sanoo Turoa näyttelevä Olli Rahkonen.

Vastapuolena on Reeta Vestmanin näyttelemä Emma, joka on kovia kokeneelle äidilleen luvannut olla rakastumatta.
– Koska rakkaudesta ei koskaan kuulemma seuraa mitään hyvää, huokaisee Vestman.

Vaikka aurinko piilottelee, kaikkea toivoa ei ole kuitenkaan kitketty. Rakkautta on ilmassa! Niin työmaalla vetelehtivien työllistettyjen joukossa, kuin äitien rakkautta lapsiinsakin. Ja kuumasti tietenkin Turon ja Emman välillä.
– Musikaali käsittelee haikeita aiheita, mutta rosoisuuden ja koskettavuuden ohella se on myös kaunis ja hauska, kuvailee Vestman.

Äiti laulaa, miten toivoi pojastaan pappia

Musikaalissa soi 33 biisiä Pauli Hanhiniemen Kolmas nainen, Perunateatteri ja Hehkumo -kokoonpanoilta. Ne kuljettavat Veera Tyhtilän käsikirjoittamaa tarinaa, jonka ympäroimänä nostalgiset laulut myös avautuvat uudella tavalla.
– Hanhiniemen sanoituksia ei ole muokattu musikaalia varten. Ne sopivat yhtälailla naisten kuin miestenkin laulamiksi, kertoo Vestman.
– Mutta kun Maria Peren esittämä äiti laulaa aikuiselle pojalleen Äiti pojastaan pappia toivoi, niin tuo se toisenlaista syvyyttä tuttuun biisiin. Ja miten ihokarvat nostattavan tehokkaasti Valehtelisin jos väittäisin toimiikaan rakastuneen parin, Turon ja Emman yhdessä laulamana, sanoo ohjaaja Christian Lindroos.

Näyttelijöitä säestää väkevänä soiva viisihenkinen Ristilän Ruutupaita -orkesteri, jota kipparoi Timo Ristilä. Laulut on sovittanut ja harjoituttanut Pekka Siistonen. Äänisuunnittelusta vastaa Sakari Kiiski.

Energiaa ja elämäniloa

Koreografi Osku Heiskanen myöntää olleensa Kolmannen naisen kanssa uuden äärellä, mutta on tehnyt läksynsä.
– Tämä on ollut todella hauska ja mielenkiintoinen retki, mikä on johtanut jännittävän energian löytymiseen.

Ennemmin kuin toistuva tanssiteema, musikaalissa onkin teemaenergiaa.
– Se lähtee suomirockista, joka on rajua, jopa holtitonta rock’n’roll-fiilistä. Riehumista, mutta koreografista riehumista. Haluan potkia näitä vieläkin pidemmälle, Heiskanen viittaa näyttelijöihin kolme viikkoa ennen ensi-iltaa.

Vestman ja Rahkonen ovat mielissään saadessaan tanssia paljon.
– Yleensä lead-roolissa ei ole paljon tanssiosuuksia, mutta tässä onneksi on. Saan olla mukana lähes joka numerossa ja nautin siitä, sanoo Vestman.

Juho Lindströmin jykevän upean lavastus luo musikaalinäyttämölle vaikuttavan yksioikoisen betonilähiön ja rakennustelineiden sokkeloiman rakennustyömaan. Valot on suunnitellut Timo Alhanen ja puvut Riikka Aurasmaa.

Musikaalin rooleissa näyttelevät, laulavat ja tanssivat Olli Rahkosen ja Reeta Vestmanin rinnalla Anna Pukkila, Maria Pere, Mia Vuorela, Esa Ahonen, Heikki Vainionpää, Mari Pöytälaakso, Liisu Aurasmaa, Pekka Hänninen, Jani Johansson, Sari Jokelin, Jenni Packalén ja Mikko Kesäniemi.

Orkesterissa soittavat Timo Ristilä (koskettimet), Petri Välimäki (basso), Teemu Vuorela (rummut) sekä Juhani Nisula ja Timo Luostari (kitarat).

Katso kuvia musikaalin harjoituksista! Myös videoita löytyy fb-sivultamme.

Musikaalin koreografia on Osku Heiskasen. Harjoitukset ovat vauhdikkaasti käynnissä!

Olli Rahkonen, Reeta Vestman, Heikki Vainionpää ja Jenni Packalén antavat palaa.

Liisu Aurasmaa ja Mari Pöytälaakso tanssivat työmaalla koreografi Osku Heiskasen ohjatessa harjoituksia.

Olli Rahkonen.

Olli Rahkonen ja Reeta Vestman.

Musikaalin lavastus rakentuu. Lavastussuunnittelija Juho Lindströmin työkuva.

Olli Rahkonen, Reeta Vestman ja Anna Pukkila. Kuva: Lavastussuunnittelija Juho Lindström.

Musikaalin lavastus rakentuu. Kuva: Lavastussuunnittelija Juho Lindström.

Musikaalin lavastus rakentuu. Kuva: Lavastussuunnittelija Juho Lindström.

Kun läheinen hajoaa ja häviää – uusi näytelmä Alzheimerista ja ystävyydestä

6.9.2018

Tanskalaisdraama Nimeni on Susanna nähdään ensi kerran suomeksi Seinäjoen kaupunginteatterissa. Näytelmä kertoo neljästä ystävästä, joiden elämän Alzheimerin tauti mullistaa.

Nimeni on Susanna. Mari Pöytälaakso (vas.), Maria Pere, Liisu Aurasmaa ja Mia Vuorela.Susannan roolin tekee Liisu Aurasmaa (toinen oik.). Hänen ystäviään näyttelevät Mari Pöytälaakso (vas.), Maria Pere ja Mia Vuorela. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Itsenäinen ja menestynyt Susanna sairastuu Alzheimerin tautiin kesken kiinnostavan työuran, vain 50-vuotiaana. Hänen kolme ystäväänsä joutuvat kohtaamaan sekä läheisen tuskan että omat tunteensa sairauden äärellä.
– Läheisen, rakkaan ihmisen katoamista ei halua myöntää. Yksi protestoi ja haluaa uskoa paranemiseen, toinen taas hyväksyy tilanteen ja mukautuu siihen, kuvaa ohjaaja Satu Linnapuomi.

Näytelmä seuraa nelikon elämää kolmen vuoden ajan. Takaumien kautta kurkataan myös merkityksellisiin aikaisempiin vaiheisiin. Keskeistä näytelmässä on toisesta välittäminen ja armollisuus niin itseä kuin toisia kohtaan. Ystävät ovat Susannan perhe, he pysyvät tämän rinnalla viimeiseen asti.
– On hurja juttu, miten ystävät huolehtivat sairastuneesta Susannasta ja mitä tekevät tämän eteen. Kuinka monella olisi aikaa ja mahdollisuuksia vastaavaan, kertoo Linnapuomi työryhmän pohtineen näytelmää työstäessään.

Linnapuomilla on muistisairauksista vähän kokemusta omassa elämässä. Hän on perehtynyt aiheeseen esitystä työstäessään. Harjoitusvaiheessa työryhmä on myös vieraillut muistisairaiden hoitokodissa.
– Näytelmä kertoo yhden sairastuneen tarinan. Varmastikaan siinä ei näy moninaisen sairauden koko kirjo. Minulla on käsitys, että tauti on pahimmillaan silloin, kun itse tajuaa tilansa huononevan.

Näytelmän Susannakin pelkää minuutensa menettämistä – ja kuolemaa. Aino Kosken minimalistinen lavastus kuvaa päähenkilön maailman mittasuhteiden muuttumista. Vähitellen tyhjä tila laajenee näyttämöllä.
– Muistisairaan läheisille sairauden eteneminen on hyvin raskasta. Mutta on tärkeää kulkea mukana, sairastunut voi kuitenkin edelleen kokea nautinnollisia hetkiä ja iloita.

Susannan roolin näyttelee Liisu Aurasmaa. Hänen ystäviään ovat Annea näyttelevä Mari Pöytälaakso, Kaarinan roolin tekevä Mia Vuorela sekä Maria esittävä Maria Pere.

Puvut on suunnitellut Riikka Aurasmaa, valot Susanna Alasaari, äänet Sami Lust, kampaukset ja maskeerauksen Karoliina Mäki sekä videot Juha Mäki-Turja.

Nimeni on Susanna saa Suomen kantaesityksensä Elissa-näyttämöllä 13. syyskuuta. Näytelmä on tanskalaisen näytelmäkirjailija, näyttelijä Rikke Wölckin kirjoittama ja sen on suomentanut Aino Piirola.

Halu löytää
                   – itsensä –
menettämisen pelko

Näytelmän myötä Seinäjoen kaupunginteatteri tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kanssa.

Valtakunnallista muistiviikkoa vietetään viikolla 38. Perjantaina 21. syyskuuta, maailman Alzheimer-päivänä sytytetään iltaesityksen jälkeen yhdessä Nimeni on Susanna -näyttelijöiden kanssa Muistin tuli kansalaistorille. Tarkoitusta varten teatterin lippumyymälässä myydään kynttilöitä, joiden tuotto menee yhdistyksen toiminnan tukemiseen. Tilaisuuteen voi tuoda sytytettäväksi myös oman kynttilän.

Lauantaina 22. syyskuuta muistiviikon seminaarissa TtT Jenni Kulmala luennoi muistisairauksien ennaltaehkäistystä ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista.

Nimeni on Susanna -esitysten yhteydessä nähdään 29. syyskuuta sekä 20. lokakuuta Aino-lavalla Runosaappaat-ryhmän elämänmakuinen runoteos Näin on aina ollut.

 

Tuoreimmat otsikot

Tulevat tapahtumat

PvmKloNäyttämöNäytösLiput
14.12.09:30ElissaHerra Hakkaraisen seitsemän ihmettäTäynnä
14.12.12:00ElissaHerra Hakkaraisen seitsemän ihmettäTilaa »
14.12.19:00AlvarTästä asti aikaa -musikaaliTilaa »
15.12.13:00VanhaSarjahurmaajatTilaa »
15.12.13:00ElissaNimeni on SusannaTilaa »
16.12.13:00AlvarMiloff Tanssiopisto esittää: Joulun Tähdet, Baletti-esitysTilaa »
16.12.15:00AlvarMiloff Tanssiopisto esittää: Joulun Tähdet, Tanssi-esitysTilaa »
16.12.17:00AlvarMiloff Tanssiopisto esittää: Joulun Tähdet, Baletti-esitysTilaa »
16.12.19:00AlvarMiloff Tanssiopisto esittää: Joulun Tähdet, Tanssi-esitysTilaa »
19.12.19:00AlvarTästä asti aikaa -musikaaliTilaa »
04.01.19:00AlvarTästä asti aikaa -musikaaliTilaa »
11.01.19:00ElissaNimeni on SusannaTäynnä
12.01.13:00AlvarTästä asti aikaa -musikaaliTilaa »
12.01.18:00AlvarTästä asti aikaa -musikaaliTilaa »
18.01.19:00AlvarTästä asti aikaa -musikaaliTilaa »

Katso aikataulut

Tiedotteet

Muutama paikka jäljellä: Nimeni on Susanna la 15.12. kello 13.LUE LISÄÄ