fbpx

Tiedotteet

Marja-Leena Kallantie on kuollut

16.7.2024

Marja-Leena Kallantie. Kuva: Ari Ijäs

Marja-Leena Kallantie (os. Mustamaa). Kuva: Ari Ijäs

Seinäjoen kaupunginteatterissa pitkän uran toimitusjohtajana tehnyt Marja-Leena Kallantie (s. 25.6.1949, Vimpeli) on kuollut 15.7.2024 Seinäjoella. Muistelemme pitkäaikaista esihenkilöä, työtoveriamme ja kollegaamme suurella lämmöllä. Osanottomme Marja-Leenan läheisille ja laajalle ystäväpiirille.

Marja-Leena Kallantie aloitti vuonna 1976 työskentelynsä Seinäjoen kaupunginteatterissa palkanlaskija-kirjanpitäjänä. Vuonna 1998 hänestä tuli Seinäjoen kaupunginteatterin toimitusjohtaja, josta toimesta hän jäi lopulta eläkkeelle 40 vuotisen teatteriuran jälkeen vuonna 2015.

Teatteri ja sen yhteisö merkitsivät Marja-Leenalle paljon. Eläkkeelle jäätyäänkin hän kiersi katsomassa esityksiä. Teatteriyhteisö oli se, jota Marja-Leena eläkkeellä ikävöi ja kävi monesti tapaamassakin.

Marja-Leena kertoi saaneensa aina tehdä mitä on osannut. Teatteri täytti hänen elämänsä. Se oli sekä työ että harrastus. Kunnioitamme hänen arvokasta työtään suomalaisen ja eteläpohjalaisen teatteritaiteen eteen.

Kiitos Marja-Leena 

 

Olen polkuni päässä, 
tuhansistani erään 
– ja niitä on täynnä maa. 
On viileä ilta, 
eräs päivä on mennyt, 
on painunut metsien taa.

Ei mikään voi kuolla, 
ei kukat, ei tuuli, 
ei rakkaus kuolla voi. 
Ohi polku vain kulkee 
ja kukat jää taakse 
ja muualla tuuli soi.

Ote Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin

Tootsie-musikaalin Antti Lang: ”Koomiset roolit ovat vahvuuteni”

19.6.2024

Näyttelijä Antti Lang on Tootsie-musikaalikomedian Michael ja "Dorothy"

Antti Lang esittää Tootsie-musikaalissa näyttelijä Michaelia, joka roolityön toivossa naamioituu Dorothy-nimiseksi naisnäyttelijäksi. Kommelluksia on luvassa! Kuvat: (vas.) Seinäjoen kaupunginteatteri / (oik.) Johanna Tirronen ja Emilia Boulevard

Näyttelijä Antti Lang esittää Törnävän kesäteatterissa yli-itsevarmaa jätkää, joka naamioituu naiseksi saadakseen huippuroolin Broadwaylla. Tootsie-musikaalikomedian päähenkilö kikkailee itsensä samalla syvälle oman juonensa syövereihin.

Näyttelijä Antti Lang ei ollut ennättänyt haaveillakaan Michael Dorseyn roolista, kun sitä jo hänelle tarjottiin.
– En tiennyt, että Tootsiesta on tehty musikaali, ennen kuin ohjaaja Jani Johansson soitti ja kysyi kiinnostustani Seinäjoen projektiin. Sen jälkeen olin kyllä kiinnostunut. 

Tootsie, lyömätön lyyli -musikaalikomedia sijoittuu New Yorkin teatterimaailmaan. Siellä säätää taitava, mutta suulas näyttelijä, jota ei tahdota palkata roolitöihin. Michael päättää tarttua vielä yhteen oljenkorteen: hän naamioituu naisnäyttelijäksi.
Seuraisiko itse Lang vimmaisen Michaelin esimerkkiä työnhakutilanteessa?
– En ehkä menisi moisiin äärimmäisyyksiin. Ja olisin nopeammin hyväksyväinen, jos minulle ei kerta kaikkiaan avaudu yksikään ovi. 

Suhteellisen pitkä kokemus on tästä extreme-lajista.

Vuonna 2004 Teatterikorkeakoulusta valmistunut Lang erikoistui viimeisenä opiskeluvuonnaan musiikkiteatteriin. Vastikään hän näytteli Rossin roolin Friends-parodiamusikaalissa. Ovatko musikaalit ja komediat mielitöitäsi?
– Olen sielultani draamanäyttelijä, mutta jotenkin tuntuu nuo koomiset roolit sitten kuitenkin olevan vahvuuksiani. 
Kesäteatteria Lang on tehnyt vuodesta 1994. 
– Eli suhteellisen pitkä kokemus on tästä extreme-lajista. Ja  korkkareilla tanssiminen on otettu haltuun aikoinaan Tampereen Työväen Teatterin Cabaret-musikaalissa, joten kaatumavaaraakaan ei ole. 

Tootsie-musikaalin edetessä ”Dorothy” saa himoamansa roolin ja nousee Broadwayn tähtien joukkoon. Hän kuitenkin rakastuu näyttelijäkollegaansa ja piilottelun, ja ehkä paljastumisenkin toivossa, mies kikkailee itsensä tilanteeseen, joka ei millään mittarilla voi päättyä hyvin. Lopulta päähenkilö joutuu valitsemaan kumpi uhrata, makoisa tähteys vai elämänrakkaus?
– Toivon ihmisten ymmärtävän, että tässä ei naureta sellaisille asioille kuten ”mies mekossa”, vaan tilanteelle, joka on jo lähtökohtaisesti katastrofi.

Huippujoukko
näyttämöllä

Tootsie-musikaalin ohjaa Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijänä tunnettu Jani Johansson.
– Ohjaaminen on lähellä sydän­täni ja olen­kin aina johta­jille vin­kan­nut, että jos sauma aukeaa, olen val­mis haas­tee­seen. On mah­tavaa päästä puik­koi­hin taas. Ja näy­telmä, se on tosi hyvä! Tootsie on kos­ket­tava, kaunis ja koo­minen yhtä aikaa.

Tunnustusta saa myös musikaalin monipuolinen ja humoristinen musiikki ja ennen kaikkea näyttelijät.
– Meillä on lavalla todella taitavia laulajia, Johansson ja kapellimestari Tony Sikström kiittävät harjoitusten lomassa.

Antti Langin Michael/Dorothy-päähahmon rinnalla muissa rooleissa nähdään Lauri Ketonen, Maija Lang, Maija Siljander, Reidar Palmgren, Satu Silvo, Henrik Hammarberg, Väinö Riihimäki, Anna Pukkila, Vendela Nylund ja Laura Eriksson.

Musikaalin koreografi on Henri Sarajärvi. Lavastuksen on suunnitellut Juho Lindström, puvustuksen Leena Rintala, naamioinnin Katriina Riihimäki ja äänet Sami Lust.

Musikaali perustuu Dustin Hoffmanin ja Jessica Langen tähdittämään, Oscar-palkittuun elokuvaan 80-luvulta. Broadwaylla ensi-iltansa 2019 saaneen musikaalin on kirjoittanut Robert Horn ja säveltänyt David Yazbek. Suomennos on koomisen sanataiteilun mestarin, Mikko Koivusalon tuttua huippulaatua.

Ensi-iltansa Tootsie saa lauantaina 6. heinäkuuta. Esitykset Törnävän kesäteatterissa jatkuvat 17. elokuuta saakka.

Törnävän kesäteatterin lippumyymälä ja kesäkahvila avautuvat tuntia ennen esitysten alkua. Seinäjoen kaupunginteatterin lippumyymälä Alvar Aallon kadulla palvelee myös heinäkuussa tiistaista perjantaihin kello 12-16.

 

Tootsie-ohjaaja: Teatteri on mun aluetta!

14.6.2024

Jani Johansson. Ilmiö-lehti.

Teatteri on näyttelijä ja ohjaaja Jani Johanssonin toinen koti.

Jani Johansson tunnetaan monipuolisena näyttelijänä, joka on työskennellyt Seinäjoen kaupunginteatterissa vuodesta 2012. Hän on myös ohjaaja, jonka seuraava työ on Tootsie-musikaali Törnävän kesäteatteriin.

Mutta onko Johansson ollut esiintyjä aina? Miten hänen elämänpolkunsa johti teatteriin?

Nuorena olin aivan jäätävän kova jännittämään! Ala-asteen kuoroharrastus loppui kuin seinään, kun opettaja pyysi laulamaan soolon kevätjuhlassa. Kotona sanoin, että muutkin pojat lopettivat. Totuus paljastui, kun äiti näki luokan muut pojat laulamassa kuoron mukana ja minä istuin katsomossa.

Ihan pikkupoikana oleskelin aika paljon yksin seikkailemassa ja etsimässä kaikkea roinaa. Pihapelien kautta innostuin pesäpallosta ja aloitin harrastuksen kymmenvuotiaana. Viimeisen vuoden pelasin SM-tasolla B- ja A-junnuissa. Olin tuolloin Jyväskylän Norssin lukion urheiluluokalla.

Sielultani taidan olla molempia: näyttelijä ja ohjaaja.

Syynä lopettamiseen oli uusi rakkaus: teatteri! Lukion tokaluokkalaiset tekevät perinteisesti joulunäytelmän ja siitä se lähti. Ohjaaja pyysi kesäteatteriin näyttelemään ja suostuin välittömästi. Ensimmäinen roolini oli mykkä-Paavo, poika, joka ilmaisi itseään tanssimalla. Olin hyvä liikkuja urheilutaustani vuoksi.

Myöhemmin teimme Yövieraat-teatterissa Danten Jumalaisen näytelmän tanssiteoksena. Sen jälkeen sain tosissani kieltäytyä taivutteluista lähteä opiskelemaan tanssia. Yövieraat oli mun teatterikoulu. Siellä pääsin ”isojen poikien leikkeihin”. Ryhmän alkuperäisjäsen Tuomas Lapinmäki ehdotti jo tuolloin, että ohjaa sä!

Hain ensimmäisen kerran jo 1996 Turkuun opiskelemaan teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. Seuraavana vuonna Teatterikorkeakoulun pääsykokeiden ensikertalaisena tipuin viimeisessä vaiheessa. 1998 hain molempiin kouluihin ja pääsin Turkuun. Sen jälkeen en enää näyttelijäopintoihin hakenut. Kouluajan sitten kirjoittelin aimo kasan korvaavia esseitä, koska tungin pääni kaikenlaisiin proggiksiin näyttelemään ja kursseilta piti pyytää vapaata. Opiskeluaikojen esityksissä oli ihanaa tekemisen vapautta ilman onnistumisen paineita. Sielultani taidan olla molempia: näyttelijä ja ohjaaja. 

Jani Johansson. Ilmiö-lehti (varalle)

Ohjaaja Jani Johansson.

Nuorena opintojen suunta ei ollut selvä. Kirjoitin ”Norssin historian täpärimmälle jääneet ällänpaperit”, kuten rehtori asian ilmaisi. Tuntui tyhmältä lähteä möykkäämään johonkin taidekouluun, kun annettavaa ja otettavaa olisi ollut ”järkevilläkin” aloilla. Journalistiikkaa lukemaan hain heti lukion jälkeen ja olin kaksi päivää ravintolakoulussakin. Siinä se teatteri koko ajan pyöri rinnalla. Intohimoni mua vissiin sitten ohjaili, ohjailee.

Olen ollut kuukausipalkkaisena näyttelijänä yhtäjaksoisesti vuodesta 2001 lähtien. Kokkolassa, Riihimäellä ja nyt Seinäjoella. Tasaisin väliajoin tulee kiima tehdä jotain muutakin laitosteatterissa näyttelemisen ohessa.

Ohjaaminen on lähellä sydäntäni ja olenkin aina johtajille vinkannut, että jos sauma aukeaa, olen valmis haasteeseen. Nyt saan kunnian ohjata Törnävän kesäteatteriin Tootsie, lyömätön lyyli -musikaalikomedian. Ihan mahtavaa päästä puikkoihin taas. Ja näytelmä on tosi hyvä: siinä on huumoria ja kuitenkin pelataan oikeilla asioilla. Se on koskettava, kaunis ja koominen yhtä aikaa.

Tootsiessa nähdään Antti Lang, Satu Silvo, Reidar Palmgren, Maija LangLauri Ketonen ja Maija Siljander muutamia mainitakseni. Hurmaavia näyttelijöitä kaikki tyynni! Ja näin kun itse käsinpoimii, niin tietää tarkalleen, miten kukin palikka sopii toisen kanssa. Ainakin siinä luulossa on hyvä aloittaa.

Tätä juttua ei kannata missata!

Artikkeli on alun perin julkaistu Ilmiö-lehdessä 1/2024

Seinäjoen kaupunginteatteri vastasi kysyntään lisäesityksin: ”Se jos jokin ilahduttaa, kun esitys löytää yleisönsä”

10.6.2024

Ronja ryövärintytär. Jukka Puronlahti, Natalil Lintala ja Kaisla Ollila.

Ronja ryövärintytär toi katsomoon kaupungin kaikki kakkosluokkalaiset. Näytelmässä nähtiin muiden muassa näyttelijät Jukka Puronlahti, Natalil Lintala ja Kaisla Ollila. Kuva: Jukka Kontkanen

Seinäjoen kaupunginteatteri houkutti katsojia edelliskautta enemmän. Teatteri panosti näytöskaudella erityisesti lapsiin ja nuoriin.

Päättynyt näytäntövuosi toi Seinäjoen kaupunginteatterin esityksiin 52 916 katsojaa. Yhteensä kaikki teatterin tilaisuudet vetivät 58 884 vierasta. Kasvua edelliskaudesta on reilut seitsemän prosenttia eli 4 000 vieraan verran.
– Juhlimme teatterin 60-vuotista taivalta vielä menneellä syyskaudellakin ja katsojalukujen valossa koko teatterikausi meni upeasti, toimitusjohtaja Milla Hautala sanoo.

Omia ja vierailuesityksiä Seinäjoen kaupunginteatterissa nähtiin syyskauden 2023 ja kevätkauden 2024 aikana kaikkiaan 271. 
– Varsinkin kevätkausi oli erittäin onnistunut ja kävijämäärä nousi viime keväästä yli 10 prosenttia. Kasvatimme tietoisesti tarjontaa ja esitysmääriä. Päättyneellä kevätkaudella oli yli 40 esitystä enemmän kuin viime keväänä, taiteellinen johtaja Pauliina Salonius kertoo.

Omia ensi-iltoja koko kaudessa oli viisi. Eniten katsojia, 14 194, keräsi juhlavuoden suurtuotanto Niin kuin taivaassa -musikaali. Kevätkaudella suurella näyttämöllä nähty Ronja ryövärintytär -näytelmä keräsi reilussa kahdessa kuukaudessa 8 777 katsojaa ja syyskauden puolella kantaesitetty Ennen lintuja 7 827 katsojaa. 

Niin kuin taivaassa. Keskellä Natalil Lintala ja Anna-Maija Jalkanen.

Suurien tunteiden musikaali Niin kuin taivaassa kosketti katsomossa – ja lavallakin. Kuva: Jukka Kontkanen

Ennen lintuja. Kirsi Asikainen (vas.) ja Aija Pahkala.

Seinäjoen kaupunginteatterissa kantaesitetty Ennen lintuja kertoi evakkomatkasta, joka siirsi karjalaisperheen elämän Seinäjoelle. Kuvassa Kirsi Asikainen (vas.) ja pääroolin Allina näytellyt Aija Pahkala. Kuva: Jukka Kontkanen

Elissa-studiossa nähdyt Ei kertonut katuvansa (1 977 katsojaa) ja Kekkosen tytär (4 851 katsojaa) vetivät salit täyteen, jälkimmäinen lisäesityksiä myöten.
– Se jos jokin ilahduttaa, kun esitys löytää yleisönsä. Niin kuin taivaassa -musikaali jäi erityisenä mieleen sen ainutlaatuisuutensa vuoksi: lavalla nähtiin yli 40 esiintyjää ja mukana oli 12 henkinen orkesteri sekä paikalliset kuorot Sorja ja Jussit. 

Kekkosen tytär. Mia Vuorela ja Jani Johansson.

Kekkosen tytär -komedia veti katsomot täyteen ääriään ja lisäesityksiä myöten. Kuvassa Mia Vuorela ja Jani Johansson. Kuva: Jukka Kontkanen

Ei kertonut katuvansa. Tiina Winter (vas.), Mari Turunen, Mari Pöytälaakso ja Liisa Peltonen.

Ei kertonut katuvansa nähdään vielä elokuussa, jolloin se esitetään kahdesti Tampereen Teatterikesän pääohjelmistossa. Kuvassa Tiina Winter (vas.), Mari Turunen, Mari Pöytälaakso ja Liisa Peltonen. Kuva: Moe Mustafa

Teatteri panosti päättyneellä näytöskaudella erityisesti lapsiin ja nuoriin.
– Olimme jälleen mukana Suomen suurimmassa kulttuurikasvatusohjelmassa, Taidetestaajissa, joka toi alueen kahdeksasluokkalaiset teatteriin sekä valtakunnallisessa Nuori näyttämö -toiminnassa, jonka paikallisfestivaalit olivat teatterilla toukokuussa ja päätöskatselmus nähdään elokuussa Kansallisteatterissa. 
Lisäksi kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmaan perustuva Kulttuurimatka toi tänä vuonna kakkosluokkalaiset Ronja ryövärintyttären katsomoon.
– Kauden kruunasi uutinen seitsemän teatterin yhteistyönä toteutetun Ei kertonut katuvansa -näytelmän valinnasta elokuisen Tampereen teatterikesän pääohjelmistoon.

Teatterissa järjestettiin myös kaksi puurojuhlaesitystä ja Parrasvaloissa-show sekä luontopäivä perheille, näytelmien teosesittelyjä, avoimia harjoituksia, tiedotustilaisuuksia ja muitakin maksuttomia tapahtumia. 
– Yleisötilaisuudet ovat kiinnostaneet katsojia kasvavassa määrin ja lähes kaikki ovat olleet tupaten täynnä.

Tootsie on kesän
joukkohurmaaja

Törnävän kesäteatterissa saa 6. heinäkuuta ensi-iltansa Tootsie, lyömätön lyyli -musikaalikomedia. 
– Nyt odotamme innolla alkavaa kesäteatterikautta. Taidokkaasti toteutettu farssimainen komedia on kesäteatteria parhaimmillaan. Ennakkomyynti on myös kesäteatterin osalta ollut aiempaa vilkkaampaa, Salonius iloitsee.

Tootsie-esitykset yltävät 17. elokuuta saakka. Törnävällä nähdään elokuussa myös Komediafestivaali On The Road -show, jossa tutusti esiintyvät Stand Up -koomikot Niko Kivelä, Ali Jahangiri ja Ilari Johansson.

Seinäjoen kaupunginteatterin syyskausi käynnistyy 14. syyskuuta Seili-musikaalin kantaesityksellä. Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut saa ensi-iltansa 9. marraskuuta.

Tootsie. Antti Lang. Kuva: Johanna Tirronen ja Emilia Boulevard

Tootsie, lyömätön lyyli -musikaalikomeda saa ensi-iltansa 6.7.2024 Törnävän kesäteatterissa. Pääroolia, Dorothyksi naamoituvaa Michaelia, esittää näyttelijä Antti Lang. Kuva: Johanna Tirronen, Emilia Boulevard

Stand Up -koomikot Niko Kivelä, Ilari Johansson ja Ali Jahangiri tuovat Komediafestivaali On The Road -esityksen 15.8.2024 Törnävän kesäteatteriin.

Seili-musikaali kantaesitetään 14.9.2024 suurella näyttämöllä. Rooleissa muun muassa Heidi Kirves (vas.), Inka Reyes, Anna-Maija Jalkanen ja Natalil Lintala. Kuva: Jukka Kontkanen

Eikä yksikään pelastunut. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Kaupinmäki

Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut on psykologinen trilleri. Se saa ensi-iltansa 9.11.2024 suurella näyttämöllä. Kuva: Jukka Kontkanen, Emilia Boulevard

Veljeni Leijonamieli jatkaa Astrid Lindgrenin rakastettujen klassikkoseikkailujen sarjaa

29.5.2024

Veljeni Leijonamieli. © Design Ilon Wikland AB, The Brothers Lionheart: TM and © The Astrid Lindgren Company

Koko perheen näytelmä Veljeni Leijonamieli nähdään keväällä 2025 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Kuva: © Design Ilon Wikland AB, The Brothers Lionheart: TM and © The Astrid Lindgren Company

Veljeni Leijonamieli on lämminsydäminen tarina veljeksistä, jotka toisiaan tukien voittavat pelkonsa ja kasvavat rohkeiksi. ”Oikeudenmukaista maailmaa puolustavat tarinat ovat aina ajankohtaisia”, ohjaaja Iiris Rannio sanoo.

Myös ensi keväänä Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä nähdään kirjailija Astrid Lindgrenin klassikkoseikkailu. Helmikuussa 2025 ensi-iltansa saa jännittävä ja kaunis kokoperheen näytelmä Veljeni Leijonamieli.

Luvassa on tämänkeväisen Ronja ryövärintytär -fantasiaseikkailun tapaan näyttävä ja ennen kaikkea lämminsydäminen esitys, jossa on huumoriakin.
– Tärkeintä on, että esitys tulee ihmistä lähelle, ohjaaja Iiris Rannio kertoo.

Rannion mukaan se on elävän teatterin tärkein taika.
– Katsojat saavat eläytyä näytelmän veljesten, Korpun ja Joonatanin seikkailuun, jonka tuoksinassa he selättävät surun, yksinäisyyden, pelon ja epäoikeudenmukaisuuden ongelmia.

Vaikka näytelmä kertoo kuoleman kohtaamisesta ja pelon voittamisesta, se on kaikessa jännittävyydessään toiveikas. Veljeyden ajatus on keskeinen.
– Tarina nostaa esiin kysymykset, keneen voi luottaa ja miten maailman pitäisi järjestyä, että ei tarvitsisi pelätä? On hirveän lohdullista, että ne kysymykset ratkeavat. Se, että ihmiset uskaltavat puolustaa oikeudenmukaista maailmaa on aina ajankohtainen.

Lappeenrannan, Rauman sekä lasten ja nuorten Ahaa Teatteriakin johtanut ja monessa talossa ohjannut Iiris Rannio pitää lastenteatterin ja klassikkosatujen tekemisestä. Astrid Lindgrenin teokset ovat hänelle tuttuja ja rakkaita. Lapsuudessa joululahjaksi saatu Veljeni Leijonamieli on niin hartaasti luettu, että se hädin tuskin pysyy enää kasassa.
– On sydämellistä, miten Lindgrenin monissa tarinoissa suhtaudutaan lasten murheeseen ja lohdutetaan. Kirjailija puolustaa aina lapsia, mutta koska tarinoissa on monta tasoa, niistä saavat voimaa myös aikuiset.

Veljeni Leijonamieli
vie mystiseen maahan

Tarinan vanhempi veli, Joonatan, lohduttaa vakavasti sairasta Korppua kertomalla hänelle Nangijalasta, mystisestä maasta tähtien tuolla puolen, missä edelleen eletään nuotiotulten ja satujen aikaa. Paikasta, jossa saa seikkailla aamusta iltaan.

Kun Joonatan yllättäen kuolee tulipalossa ja Korppukin menehtyy pian sen jälkeen, päätyvät veljekset yhdessä Nangijalaan. Siellä he taistelevat pahoja voimia vastaan ja matkalla halki kauniiden laaksojen ja vuorien tulee Korpustakin lopulta rohkea Leijonamieli.

– Tämä päivä kaipaa lisää Veljeni Leijonamielen kaltaisia tarinoita, koska maailmaan tarvitaan lisää empatiaa ja kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Kiltteys ja oikeudenmukaisuus vaativat viisautta ja rohkeutta ja niitä näytelmän veljeksiltä löytyy. Näytelmän teemat veljeys, ystävyys, pelkojen voittaminen ja oikeudenmukaisuuden puolesta taisteleminen ovat universaaleja ja aina ajankohtaisia, taiteellinen johtaja Pauliina Salonius summaa.

Korpun roolissa nähdään Jussi Jätinvuori ja Joonatanin roolissa Julius Suominen. Muita rooleja näyttelevät Natalil LintalaJani JohanssonTomi TurunenMia VuorelaMari PöytälaaksoEsa AhonenKristiina Karhu ja Henrik Hammarberg.

Näytelmän koreografi on Iiro Heikkilä, lavastuksen suunnittelee Juho Lindström, puvut Marjo Haapasalo, videot Matti Pekkanen, valot Hannu Raja-aho, naamioinnin Aliina Ilonen ja äänet Sami Lust ja Tomppa Rintamäenpää.

Vuonna 1973 ilmestyneen romaanin on näytelmäksi sovittaneet Mats Huddén ja Marie Lalander ja suomentanut Kaarina Helakisa. Musiikin on säveltänyt Janne Lindstedt.

Veljeni Leijonamieli saa ensi-iltansa 19. helmikuuta 2025 suurella näyttämöllä. Liput tulevat myyntiin 4. syyskuuta 2024. 

Näytelmän suositusikä on 7+.

Veljeni Leijonamieli. Ohjaaja Iiris Rannio.

Ohjaaja Iiris Rannio toukokuussa 2024 Seinäjoella. Kuva: Elisa Lahdenmaa

Tuoreimmat otsikot

Seuraavat esitykset

PvmEsitysNäyttämö
19.07.2024 klo 1800 Tootsie Törnävän kesäteatteri Tee varaus
20.07.2024 klo 1300 Tootsie Törnävän kesäteatteri Tee varaus
20.07.2024 klo 1800 Tootsie Törnävän kesäteatteri Tee varaus
24.07.2024 klo 1800 Tootsie Törnävän kesäteatteri Tee varaus
24.07.2024 klo 1800 Tootsie väliajan pöytävaraus (hlömäärä) Törnävän kesäteatteri Tee varaus
25.07.2024 klo 1300 Tootsie Törnävän kesäteatteri Tee varaus
25.07.2024 klo 1300 Tootsie väliajan pöytävaraus (hlömäärä) Törnävän kesäteatteri Tee varaus
25.07.2024 klo 1800 Tootsie Törnävän kesäteatteri Tee varaus
25.07.2024 klo 1800 Tootsie väliajan pöytävaraus (hlömäärä) Törnävän kesäteatteri Tee varaus
26.07.2024 klo 1800 Tootsie Törnävän kesäteatteri Tee varaus

Katso aikataulut