Väliaika

Turvallisen tilan periaate

Kaikilla tulee olla Taidetestaajat-vierailuilla turvallinen olo. Kaikenlainen kiusaaminen, häirintä ja syrjintä on kiellettyä niin kanssakokijoita kuin taiteilijoitakin kohtaan. 

Ohjaajalta

Eletään vuotta 1910. Sofia pakenee järjestettyä pakkoavioliittoa omista häistään ja törmää kiertävään kaupparatsuun, Johannekseen. Pari rakastuu toisiinsa palavasti, mutta lähtökohdat rakkaudelle siinä ajassa ja paikassa ovat mahdottomia. Monien epäonnisten sattumien kautta ja ilman edusmiestä, Sofiaa odottaa menolippu Seilin suljetulle saarelle, jonne matkaa tehdään vain omat arkkulaudat mukana.

Seili on koskettavan kaunis ja riipaiseva tarina yhteiskunnan ulkopuolelle eristetyistä naisista, jotka ovat menettäneet elämässään kaiken, ja joiden ainoa toivoa ylläpitävä liekki löytyy omasta pienestä yhteisöstä. Samalla se on kuvaus mahdottomasta rakkaudesta ja kipeästä rakkauden kaipuusta. Se on myös tarina legendaarisesta Seilin saaresta, jolle kerran joutuneet eivät koskaan palanneet.

Musikaali kertoo ajasta vain muutama sukupolvi sitten. Sen tapahtumat sijoittuvat Saaristomerelle, Seilin saarelle, jossa toimi Suomen ensimmäinen mielisairaala vuodesta 1689 aina vuoteen 1962. Viimeiset 70 toimintavuottaan Seili toimi naisten suljettuna mielisairaalana.

Mitä saarelle suljetut naiset ovat ajatelleet katsoessaan aavalle merelle? Mistä he ovat haaveilleet? Vapaudesta? Että joku tulisi noutamaan? Joku rakastaisi?

PAULIINA SALONIUS
Seilin ohjaaja

Seili tänään

Seilin mielisairaala lakkautettiin vuonna 1962 ja mielisairaalan rakennukset siirtyivät Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käyttöön. Tutkimus keskittyy Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimukseen.

Seilin entinen sairaala-alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sekä museokirkko että sairaalan rakennuskanta ovat suojeltu rakennussuojeluasetuksella.

Vuonna 2017 vierailijoille avautui uusia palveluja. Opastetut kierrokset syventyivät entistä laajemmin saaren historiaan ja saarella tehtävään tutkimustoimintaan. Lisäksi majoitustoiminta ja ravintolapalvelut avautuivat vierailijoille.

Vuonna 2018 saarelle rakennettiin oma vierasvenesatama, joka mahdollistaa vierailut saarella myös omalla veneellä.

Tänä päivänä yhteysalukset kuljettavat vierailijoita saarelle monta kertaa päivässä ja matkailu sinne onkin erittäin suosittua.

Kesäisin saarella järjestetään paljon erilaisia tapahtumia, opastettuja kierroksia ja majoitus- ja ravintolatoimintakin on vuosien aikana laajentunut entisestään.

Törnävän
piirimielisairaalan
historiaa

Vuonna 1840 annettiin keisarillinen asetus ”heikkomielisten holhouksesta ja paremmista laitoksista heidän parantamiseksensa”, jonka mukaan jokaisen lääninlasaretin yhteyteen on perustettava mielisairaiden vastaanottolaitos. Tuohon aikaan Suomessa oli vain seitsemän lääninlasarettia, joissa hoidettiin mielisairaita. Vuoden 1840 asetuksen myötä voidaan katsoa lääketieteellisen mielisairaanhoidon alkaneen Suomessa.

Ennen asetuksen voimaantuloa mielisairaita sijoitettiin hoitoon Seilin saarella sijaitsevaan entiseen spitaalisairaalaan. Siellä ei kuitenkaan ollut lääkäriä, vaan potilaiden hoidosta vastasivat pappi ja renki.

Vuonna 1841 perustettiin Helsinkiin Lapinlahden keskuslaitos, jossa oli 53 potilaspaikkaa. Lapinlahti oli useita vuosikymmeniä maan ainoa varsinainen mielisairaala. 1870-luvulla lääkintähallitus arvioi Suomessa olevan noin 4 000 mielisairasta, mutta hoitopaikkoja oli ainoastaan 178. Tarvittiin uusi keisarillinen asetus, joka oikeutti myös kuntainliitot perustamaan sairaaloita, mutta tiukkojen ehtojen vuoksi vasta vuonna 1903 pystyttiin perustamaan ensimmäinen kuntainliiton mielisairaala Harjavaltaan.

1900-luvun alussa havahduttiin Etelä-Pohjanmaalla siihen, että alueella oli tarve paremmalle mielisairaanhoidolle. Valtion mielisairaalat olivat täynnä ja kunnalliskotien mielisairasosastoja oli liian vähän ja niissä lähinnä piiloteltiin mielisairaita pois yhteiskunnan silmistä. Pääasiallisesti mielisairaita säilytettiinkin epäinhimillisiin oloihin suljettuna, jopa kahlittuna kotona tai sijoituspaikoissa.

Lopulta 1920 edustajainkokouksessa saatiin aikaan päätös 100-paikkaisen sairaalan rakentamisesta.

Työhön palkattiin arkkitehti Axel Mörne, ostettiin maat ja saatiin rakennusurakoitsija ja lopulta eri vaiheiden jälkeen Törnävän piirimielisairaala avasi ovensa vuonna 1923 Seinäjolla.

Sairaalan henkilökunta asui sairaalarakennuksissa, koska sen katsottiin edistävän hoitotyötä ja alue muodostikin oman, suljetun yhteisönsä aina 1960-70-luvulle saakka, jolloin asuinolojen vaatimustason muututtua henkilökunta alkoi muuttaa pois alueelta.

1940- ja 1950-lukujen vaihteessa valmistuivat omat asunnot ylilääkäreille, alalääkäreille sekä osastonlääkäreille. Asunnot sijaitsivat kauempana sairaala-alueelta, mikä omalta osaltaan vaikutti yhteisöllisyyden muuttumiseen.

Piirin alue ja Sairaalamuseo tänään

Sairaalakäytön päätyttyä vuonna 2021 alueelle on muotoutunut yritysten, asukkaiden, vapaa-ajan ja hyvinvoinnin keskittymä.

Toimijoita on alueella tänä päivänä jo yli 200, joiden joukossa on muun muassa teatteri, kirkko, koulu ja leipomo.

Ja löytyy alueelta Sairaalamuseokin. Museo on perustettu jo vuonna 1991 ja sen perusti Törnävän sairaalan perinneyhdistys. Näyttelyhuoneiden esineitä on saatu lahjoituksina, kuolinpesiltä sekä niitä on tullut keskussairaalan ja Törnävän sairaalan remonttien, osastojen sulkemisen ja välineuudistusten myötä. Sairaalamuseossa on yhteensä 44 näyttelyhuonetta.

Kolmekerroksisen museon keskimmäinen kerros keskittyy psykiatriaan. Kerroksen rakentamiseen ovat osallistuneet psykiatrisen kuntoutusosastojen ryhmään kuuluvat potilaat. Myös eristyshuone on nähtävissä sekä potilashuone.

Yhtenäinen Piiri puistoineen lähellä kaupungin palveluita tarjoaa uniikkeja mahdollisuuksia, joissa alueen tulevaisuutta rakennetaan uutta luoden, historiaa kunnioittaen ja yhteisöllisyyttä rakentaen.

Visiona tulevaisuudessa on luoda alueesta kylämäinen yhteisö vastapainona modernille hektisyydelle.

Lähteet

Harri Alanne; Seilin saarella on arvoituksellinen hauta, jonka tarina on nyt paljastunut -artikkeli 2021, Ylen arkisto
Rasila-Kouki; Seili -näytelmän käsikirjoitus
VisitSeili.fi-sivusto
Seilin naiset -dokumentti, Yle Areena
Olli Joukio; Seinäjoen entisen Piirisairaalan alueen rakennusinvestointi -raportti 2020
Piirin Sairaalamuseon arkistomateriaalia
Seilin naiset -podcast, Storytel
Piirille.fi-sivusto

Lataa oppimateriaali

Voit ladata Seilin oppimateriaalipaketin tulostettavana PDF-tiedostona.

Lataa PDF

2,4 Mt