Tiedotteet

Satu Rasila ja Mikko Kouki kirjoittivat musikaalin vaiennetuista naisista

13.8.2024

Seili-musikaalin Sigridillä, Hildalla, Almalla ja Sofialla on kaikilla tosielämän esikuva. Rooleja näyttelevät Heidi Kirves (vas.), Inka Reyes, Anna-Maija Jalkanen ja Natalil Lintala. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Boulevard

Seili-musikaali antaa äänen naisille, jotka vaiennettiin. Uudelleen kantaesitettävä Seili tekee musikaalihistoriaa.

Reilut sata vuotta sitten Saaristomeren ulkosaarelle, Seiliin, eristettiin naisia, joiden ei katsottu sopeutuvan elämään muiden rinnalla yhteisönsä jäseninä. Syynä oli mielensairaus, poikkeava käyttäytyminen, työhaluttomuus tai tragedian kokeneen kriisiytyneet tunnetilat.

Syksyllä Seinäjoen kaupunginteatterissa kantaesitettävä Seili-musikaali kertoo näistä sairaalasaaren naisista. Ennen kaikkea se on kuvaus elämää suuremmasta rakkaustarinasta.

Musikaalin käsikirjoittaneet Satu Rasila ja Mikko Kouki aloittivat työnsä kysymyksellä, mikä on hullua?
– Onko hulluutta rakastua niin palavasti, että jättää perheensä ja vain kahden päivän yhdessäolon myötä odottaa koko elämänsä toista tulevaksi?

Näin käy tarinan Sofialle, joka pakenee järjestettyä avioliittoa omista häistään. Hän törmää perheelliseen Johannekseen. Pari rakastuu, mutta lähtökohdat yhteiselolle ovat mahdottomat. Monien epäonnisten sattumien kautta Sofia lähetetään Seiliin arkkulaudat mukanaan. Vapautumista ei ole luvassa.
– Seili on tyylilajiltaan melodraama. Tarinan käänteet ovat äärimmäisiä, Rasila kuvailee. 

Nämä ihmiset olisivat tarvinneet terapiaa, mutta heidät suljettiin loppuelämäksi Seiliin.

Fiktio kumpuaa todellisista ihmiskohtaloista. Naispäärooleilla, Sofialla sekä Sigridillä, Hildalla ja Almalla on oikeasti eläneet esikuvat.

Rasilalle merkityksellisintä oli taustatutkimuksen tekeminen. Hän tutustui Turun maakunta-arkistossa säilytettäviin, musteella käsin kirjoitettuihin vanhoihin dokumentteihin: sairaalan yksityiskohtaisiin raportteihin ja kirjeisiin, joita ei ollut koskaan toimitettu vastaanottajille.

Vuosina 1889-1944 Seilissä oli potilaana 192 naista. Heistä viidelläkymmenellä kahdella ei ollut lainkaan diagnoosia. Diagnooseista skitsofrenia ja dementia olisivat valideja nykyäänkin, mutta monet saarelle joutuneet olivat kokeneet muun muassa onnettomia rakkauksia, tulleet raskaaksi, kokeneet tai nähneet jonkin järkyttävän onnettomuuden.

Naisista monet kokivat meidän ajastamme katsottuna täyttä vääryyttä.
– He olisivat tarvinneet terapiaa, sen sijaan heidät suljettiin loppuelämäksi Seiliin, Rasila sanoo. 

Seili tekee
musikaalihistoriaa

Seili nähtiin ensi kerran vuonna 2014 jukebox-musikaalina Turun kaupunginteatterissa. Vuosien aikana Rasila ja Kouki ovat kehitelleet tarinaa. Teoksesta on muokattu suosittu Seilin naiset -podcast Storytel-palveluun sekä elokuvakäsikirjoitus.

Nyt on vuorossa musikaalin uusi tuleminen Seinäjoen kaupunginteatterissa. Sen on säveltänyt Jussi Vahvaselkä.
– On harvinainen tilanne suomalaisessa musikaalihistoriassa, että jo kerran tehty teos saa uuden kantaesityksen. Olemme oppineet matkan varrella lisää, syventäneet teosta ja muokanneet tarinallisia painotuksia. Lisäksi musiikki on kokonaan uutta, Rasila ja Kouki kertovat.

Sinua on
kuultu vihdoin

Yhdessä Rasilan arkistolöydöistä, lääkärin kanssa käydystä keskustelusta kirjatussa raportissa, oli sitaatti 18-vuotiaalta Seiliin suljetulta tytöltä: Voi kun äiti olisi elossa, että joku ymmärtäisi eikä tuomitsisi. 
– No, 100 vuotta myöhemmin me halusimme kertoa tämän tarinan, tuomitsemisen sijaan yrittäen ymmärtää Seiliin suljetun kohtaloa.

Seili – musikaali särkyneiden sydänten saaresta saa ensi-iltansa 14. syyskuuta suurella näyttämöllä. Musikaalin ohjaa Pauliina Salonius.

Seilin ovat käsikirjoittaneet Satu Rasila ja Mikko Kouki. Kuva: Heli Blåfield

Ohjelmistossa

Seili