Blogi

Roolipuku on osa kerrontaa ja paljon enemmän kuin vaate näyttelijän päällä

2.2.2021

Seinäjoen kaupunginteatterin pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa työhuoneessaan. Kuva: Anna Valtari

Siirtyessään piirtämään uuden näytelmän pukuluonnoksia, Seinäjoen kaupunginteatterin pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa sanoo olevansa pelkkä väritulostin.
– Suunnittelutyö on siinä vaiheessa jo tehty – ja aivan muualla kuin piirustuspöydän ääressä.

Siksikin keskustelu Humisevan harjun pukusuunnittelusta Aurasmaan kanssa lähtee liikkeelle pukujen sijaan kirjailija Emily Brontësta, tämän romaanista sekä vanhoista brittiläisistä kartanoista.

Humiseva harju on paitsi romaanin ja näytelmän – myös niissä esiintyvän Englannin Yorkshireen Brontën sijoittaman tilan nimi. Luonnon armoilla, tuulisella nummella seisoo iso, kolkko ja köyhä talo. Tuon mennyttä loistoa henkivän talon rappio etenee tarinan aikana.
– Humisevan harjun esikuvana Emily Brontëlle toiminut talo tuli myyntiin viime vuonna. Oli mielenkiintoista katsoa siitä esittelykuvia verkossa.

Humisevalla harjulla eletään kuin pellossa.

Humiseva harju kertoo 13 vuoden ajalta Cathyn ja Heathcliffin myrskyisän tarinan sekä Humisevassa harjussa elävästä Earnshaw’n perheestä ja näiden naapureista, Lintonin perheestä. Nuo vuodet 1771–1784 olivat brittiläisen luokkajaon kulta-aikaa.

Humisevan harjun isäntä, herra Earnshaw on aikakauden säännöistä piittaamaton, erikoinen mies. Vaimonsa menettänyt kahden lapsen isä on jo aiemmin ottanut kotinsa taloudenhoitajaksi Nellyn, kuin yhdeksi omien lapsiensa joukkoon ja tasa-arvoiseksi näiden kanssa. Samoin isäntä tuo perheeseen ottopojan ja nimeää tämän kuolleen poikansa mukaan Heathcliffiksi.

Humisevalla harjulla eletään kuin pellossa. Ensimmäinen tuulahdus muusta maailmasta saadaan vasta Hindley-pojan tuodessa kaupungista vaimon, Francesin.

Kahtiajako naapuriin, Lintonin perheen Rastaslaakson kartanoon, on jyrkkä. Sinne, sivistystä ja vaurautta edustavaan kultaiseen kartanoon sijoittuu näytelmän toinen puolikas.

Cathy otetaan Rastaslaaksoon kasvatettavaksi ja hänestä pyritään tekemään hieno nainen.
– Vaikka Cathy pääseekin sivistyksen pariin, sivistyykö hän? Ehkä ei. Humisevan harjun hylkäävän Cathyn luonto ei muutu. Hänen lisäkseen tarinan toiset nuoret naiset, Frances ja Lintonin perheen tytär Isabella, haluavat aina jotain muuta, mutta aina käy huonosti.

Humiseva harju -tarinan ihmisistä joku romahtaa ja joku nousee. Elämänkaari ja statuksen muutos näkyvät puvuissa. Pukusuunnittelija Riikka Aurasmaan pukuluonnoksia. Kuva: Anna Valtari

Pukusuunnittelu on lähellä näyttelijäntyötä ja osa kerrontaa. Epookissa olevan näytelmän roolipukuihin valitsemillaan materiaaleilla Aurasmaa on hakenut autenttisuutta.
– Humisevassa harjussa päälle puetaan karheaa ja lämmintä. Luonnonläheisyys ei ole romanttista vaan rujoa ja perheenjäsenet kuin villi-ihmisiä.

Lintonien värit ovat heleitä ja materiaalit kiiltäviä.
– Heissä on valoa ja sofistikoitunutta pintaa, mutta alta alkaa paljastua rumuus ja rujous.

Myös alusasut ovat epookin mukaiset.
– Korsetit kuuluu sivistyneistön muodollisuuteen, jossa luonnon voimat on pyritty kahlitsemaan.

Humiseva harju saa yleisöensi-iltansa 11. helmikuuta, mutta sen suljettu ensi-ilta on alkuperäisenä ajankohtana 6. helmikuuta. Näytelmää suositellaan 14 vuotta täyttäneille katsojille.

Näyttelijä Mia Vuorela sovittamassa korsettia, joita teatterin vaatturi-ompelija Aino Kentta on ommellut näytelmää varten useita. Aurasmaa kertoo, että sovituksessa näyttelijän kanssa kommunikointi on tärkeää, koska tämä kohtaa tuolloin roolipukunsa ensi kerran. Kuva: Riikka Aurasmaa

Pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa patinoi pukuja teatterin pesulassa. Kangasväreillä pukuihin tehdään kulumisen merkkejä, joita näytelmän valaistus korostaa halutusti. Kuva: Anna Valtari