Teatterin verkkolehti

|

Tiedote / Blogi / Video / Podcast / Oppimateriaali

Blogi

Ensimmäiset naiset eduskunnassa 1907–1908

24.11.2021

Suomi oli ensimmäinen valtio, jossa naiset käyttivät täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan. Suomen yksikamaristen valtiopäivien ensimmäisissä vaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista ja 181 miestä.

Naiskansanedustajista kymmenen edusti oikeistopuolueita ja keskustaa ja yhdeksän työväenpuoluetta. Omissa puolueissaan toimien he edistivät  naisten aseman parantamista ja sosiaalilainsäädäntöä, mutta osallistuivat myös muuhun lainsäädäntötyöhön. Näin he loivat perinteen, joka jatkuu yhä: naiset eivät ole Suomessa innostuneet erillisestä naispuolueesta. Ensimmäiset naiskansanedustajat olivat aktiivisia useilla elämänalueilla ja monet heistä olivat sellaisia julkisuuden henkilöitä, joita puolueet mielellään ottivat ehdokaslistoilleen.

(Kuuntele myös Yle Areenassa Ensimmäisen eduskunnan naiset -sarja Suomen ja samalla koko maailman ensimmäisistä naiskansanedustajista, arkistosarja on 1960-luvulta)

Suomalainen puolue

Eveliina Ala-Kulju (1867–1940)
Eteläpohjalainen emäntä Eveliina Ala-Kulju kävi kansakoulun ja kiertokoulunopettajakurssin. Hän opetti Kuortaneella ja Karstulassa kiertokouluissa viisi vuotta ja oli kaupanhoitajana. Solmittuaan toisen avioliittonsa maanviljelijä Aleksanteri Ala-Kuljun kanssa hän toimi tämän talon emäntänä. 

Eveliina Ala-Kulju. ©Museovirasto.

Eveliina Ala-Kulju. ©Museovirasto.

 

Hedvig Gebhard (1867–1961)
Hedvig Gebhard oli toimittajana ruotsinkielisessä Pellervossa ja suomenkielisessä Pellervossa. Hän oli Kotilieden perustajia ja kotitalousopetuksen uranuurtaja. Hän sai talousneuvoksen arvon vuonna 1937.

Hedvig Gebhard. Museovirasto.

Hedvig Gebhard. ©Museovirasto.

 

Aleksandra Gripenberg (1857–1913)
Kirjailija Aleksandra Gripenberg oli tunnettu naisasianainen. Hän saavutti kuuluisuutensa Suomen Naisyhdistyksen pitkäaikaisena puheenjohtajana ja Kansainvälisen Naisliiton perustajana ja rahastonhoitajana jo ennen kuin Suomen naisjärjestöt liittyivät kansainväliseen yhteistyöhön. Hänen tasa-arvokäsityksensä oli 1800-luvun puolelta ja hänen oli vaikea hyväksyä yleistä äänioikeutta.

Alexandra Gripenberg. Museovirasto.

Alexandra Gripenberg. ©Museovirasto.

 

Liisi Kivioja (1859–1925)
Kansakoulunopettaja, pankinjohtaja Liisi Kivioja toimi Pohjanmaalla kansakoulunopettajana. Kansanedustajakauden jälkeen hän oli Kuopion vanhain sokeain työkoulun johtaja. Vuosina 1918-1925 hän johti Kansallis-Osake-Pankin Kalajoen asioimistoimistoa, mikä oli tuolloin naiselle varsin harvinainen tehtävä.

Liisi Kivioja. Museovirasto.

Liisi Kivioja. ©Museovirasto.

 

Hilda Käkikoski (1864–1912)
Hilda Käkikoski oli Helsingin suomalaisen yhteiskoulun historian opettaja ja Suomen Naisyhdistyksen varapuheenjohtaja. Hän ajoi eduskunnassa naisten kelpoisuutta valtion virkoihin ja samapalkkaisuutta.

Hilda Käkikoski. Museovirasto.

Hilda Käkikoski. ©Museovirasto.

 

Iida Vemmelpuu (1868–1924)
Kansakoulun opettaja, Kansanopiston johtaja Iida Vemmelpuu oli fennomaanisen kansanvalitusaatteen kannattaja. Hänen suurin vaikutusalueensa oli Huittisissa, jossa hän oli kunnanvaltuustossa ja mm. nuorisoseuraliikkeessä ja naisyhdistyksessä. Hänellä oli tiukan kristillis-siveellinen maailmankatsomus.

Iida Vemmelpuu. Museovirasto.

Iida Vemmelpuu. ©Museovirasto.

 

Nuorsuomalainen puolue

Lucina Hagman (1853–1946)
Koulunjohtajatar Lucina Hagman oli 1800–luvun naisasialiikkeen radikaalimman siiven kannattaja ja Unioni Naisasialiitto Suomessa -järjestön perustaja ja puheenjohtaja. Hän uskoi yhteiskasvatuksen kehittävän pojista ja tytöistä toisiaan kunnioittavia miehiä ja naisia. Hagman oli Helsingin suomalaisen yhteiskoulun johtaja 1886–1899 ja sen jälkeen vuoteen 1938 saakka perustamansa Helsingin uuden yhteiskoulun johtaja. Hänelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1928 ensimmäisenä naisena.

Lucina Hagman. Museovirasto.

Lucina Hagman. ©Museovirasto.

 

Alli Nissinen (1866–1926)
Koulunjohtaja ja kirjailija Alli Nissinen oli Martta–yhdistyksen ja Unioni, Naisasialiitto Suomessa -järjestön johtohenkilöitä. Hän johti omaa valmistavaa kouluaan Helsingissä ja kirjoitti lasten- ja nuortenkirjoja sekä näytelmiä ja runoja.

Alli Nissinen. Museovirasto.

Alli Nissinen. ©Museovirasto.

 

Ruotsalainen kansanpuolue

Dagmar Neovius (1867–1939)
Opettajatar ja aktuaari Dagmar Neovius oli Martta-järjestön ja ruotsinkielisen Martha-yhdistyksen perustajia. Hän oli aktiivisesti sortotoimia vastustaneen Naiskagaalin jäsen. Hän kuului niihin porvaripuolueiden kansanedustajiin, jotka kannattivat sosiaalilainsäädännön edistämistä.

Dagmar Neovius. Museovirasto.

Dagmar Neovius. ©Museovirasto.

 

Maalaisliitto

Hilma Räsänen (1877–1955)
Kansakoulun opettaja Hilma Räsänen oli Raittiuden ystävien ja Suomen Naisyhdistyksen tunnettu esitelmöitsijä. Hän vastusti puolueen erillisen naisyhdistyksen perustamista, vaikka työskenteli muuten naisten hyväksi, hän mm. ylläpiti naisten lepokotia Askolassa. Lyhyen kansanedustajakauden jälkeen hän toimi kansakoulunopettajana.

Hilma Räsänen. Museovirasto.

Hilma Räsänen. ©Museovirasto.

 

Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue

Iida Aalle-Teljo (1885–1955)
Yrittäjä Iida Aalle-Teljo oli Suomen työväenpuolueen perustajia ja merkittävä ideologi. Hän perusti myös Työläisnaisten liittohallinnon ja toimi sen puheenjohtajana. Kansalaissodan jälkeen hän pakeni Neuvosto-Venäjälle. Palattuaan seuraavana vuonna hän joutui vankilaan, josta hän vapautui vuonna 1922. Sen jälkeen hän piti majoitusliikettä Kotkassa ja toimi siellä kaupunginvaltuutettuna.

Ida Aalle-Teljo. Työväen Arkisto.

Ida Aalle-Teljo. ©Työväen Arkisto.

 

Anni Huotari (1874–1943)
Kansakoulun ja käsityökoulun käynyt Anni Huotari toimi käsityönopettajana Parkanossa ja ompelijana Viipurissa. Hän toimi Sosiaalidemokraattisessa työläisnaisliitossa luottamustehtävissä samoin kuin ompelutyöntekijöiden liiton sihteerinä. Vuosina 1918–1922 hän oli kansalaissodan hävinneen puolen vaikuttajana vankilassa eli siis poliittisena vankina.

Anni Huotari. Museovirasto.

Anni Huotari. ©Museovirasto.

 

Mimmi Kanervo (1870–1922)
Palvelijana toiminut Mimmi Kanervo oli Suomen talous- ja ravintolatyöntekijäinliiton sihteeri. Hänet tuomittiin vuonna 1918 kansalaissodan takia vankilaan, minkä jälkeen hän toimi puolueensa naisliiton luennoitsijana.

Mimmi Kanervo. Kansan Arkisto.

Mimmi Kanervo. ©Kansan Arkisto.

 

Jenny Nuotio (myöh. Upari) (1882–1948)
Kutoja, poliisin vaimo Viipurissa, Viipurin maalaiskunnassa ja Sipoossa. Työläisnaisten liittohallinnon sihteeri ja rahastonhoitaja Jenny Nuotio oli nuorin ensimmäisen eduskunnan kansanedustajista. Avioliitto etäännytti hänet politiikasta, mutta hän palasi myöhemmin leskeksi jäätyään kutojien ammattiosastoon.

Jenny Nuotio (myöh. Upari). Työväen Arkisto.

Jenny Nuotio (myöh. Upari). ©Työväen Arkisto.

 

Maria Sofia Laine (1868–1945)
Ompelija ja puoluevirkailija Maria Paaso-Laine oli kolmen lapsen äiti. Hän kannatti julkista köyhäinhoitoa ja kätilöiden palkkaamista sekä yleistä oppivelvollisuutta. Hän oli sortokausien aikana useaan otteeseen maan alla ja maanpaossa. Maria Laine herätti huomiota pukeutumalla yläluokkaisesti ja muodikkaasti ja hänessä oli selvästi pyrkimystä kohota työväestöstä keskiluokkaan. Toisaalta hän ehkä pukeutumisellaan protestoi sääty-yhteiskunnan jäänteitä, joissa ihmiset karsinoitiin jopa vaatteiden avulla.

Maria Sofia Laine. Museovirasto.

Maria Sofia Laine. ©Museovirasto.

 

Hilja Pärssinen (1876–1935)
Pappisperheen kansakoulunopettajatyttären Hilja Pärssisen toiminta vähäosaisten hyväksi sai hyvin radikaalit muodot. Hän oli 1918 Kansanvaltuuskunnan jäsen ja pakeni keväällä 1918 Venäjälle, palasi Suomeen 1919 ja oli useita avuosia vankilassa. Sen jälkeen hän oli oppikoulun opettajana ja yhden kauden kansanedustajankin.

Hilja Pärssinen. Museovirasto.

Hilja Pärssinen. ©Museovirasto.

 

Maria Raunio (1872–1911)
Ompelija, työväenliikkeen toimitsija ja puhuja, Sosiaalidemokraattinen työväenpuolue Maria Raunio oli seitsemän lapsen äiti ja työväenliikkeen aktiivinen jäsen. Hän oli erityisesti varattoman väestön puolestapuhuja. Vuonna 1910 hänet syrjäytettiin vaalien ehdokaslistalta puolueen sisäisten erimielisyyksien takia. Sen jälkeen hän lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin, jossa hän toimi työväenliikkeen agitaattorina ennen kuolemaansa.

Maria Raunio. Museovirasto.

Maria Raunio. ©Museovirasto.

 

Sandra Lehtinen (Aleksandra) (1873–1954)
Palvelijatar, ompelija, poliittinen agitaattori Sandra Lehtinen oli työväenliikkeen intohimoinen kannattaja ja puolueen toimitsija. Hän oli vasemmistolaisuutensa takia vankilassa 1929–31 ja sen jälkeen yli kymmenen vuotta Moskovassa, josta palasi vasta vuonna 1945.

Sandra Lehtinen. Museovirasto.

Sandra Lehtinen. ©Museovirasto.

 

Miina Sillanpää (1866–1952)
Toimittaja, talousneuvos Miina Sillanpää oli naisten ammatillisen järjestäytymisen uranuurtaja ja voimakas sosiaalilainsäädännön puolestapuhuja. Hän oli 1920-luvulla ensimmäinen nainen ministerinä. Sen ja poikkeuksellisen yhteistyökykynsä ansiosta hänestä tuli suomalaisen tasa-arvon symboli koko kansan keskuudessa. Hän perusti Helsingin ensikodin yksinäisten äitein turvaksi.

Vilhelmiina Sillanpää. Museovirasto.

Vilhelmiina Sillanpää. ©Museovirasto.

 

Lähde: Aura Korppi-Tommola: Ensimmäiset naiset eduskunnassa 1907-1908, aanioikeus.fi 
Kuvat: Museovirasto, Työväen Arkisto, Kansan Arkisto

Ohjelmistossa

Järjen ja tunteen tyttäret

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Seuraavat esitykset

PvmEsitysNäyttämö
13.02.2025 klo 1815 Piina Elissa-Studio Osta liput
14.02.2025 klo 1200 SEILI Alvar-sali Osta liput
14.02.2025 klo 1800 SEILI Alvar-sali Osta liput
14.02.2025 klo 1815 Piina Elissa-Studio Osta liput
15.02.2025 klo 1300 SEILI Alvar-sali Osta liput
15.02.2025 klo 1315 Piina Elissa-Studio Osta liput
15.02.2025 klo 1815 Piina, K-18 Elissa-Studio Osta liput
15.02.2025 klo 1900 Club For Five 25 v -kiertue Alvar-sali Osta liput
19.02.2025 klo 1800 Veljeni Leijonamieli, Ensi-ilta Alvar-sali Osta liput
20.02.2025 klo 1800 Veljeni Leijonamieli Alvar-sali Osta liput

Katso aikataulut