fbpx

Teatterin verkkolehti

Blogi

Paula Risikko: Nainen kansanedustajana ennen ja nyt

26.1.2022

Kun laki naisten yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta sekä vaalikelpoisuudesta tuli vuonna 1906, Suomi oli edelläkävijöitä koko maailmassa. Vuonna 1907 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valittiin 19 naista kansanedustajiksi eli noin 10 prosenttia edustajien kokonaismäärästä.

Naisten osuus kansanedustajista on vuosikymmenten saatossa noussut. Tosin vuonna 1930 syvän lamakauden vallitessa naisten osuus kävi alimmillaan 5,5 prosentissa. Toisen maailmansodan jälkeen naisten määrä kansanedustajina alkoi nousta. Vuonna 1970 ylittyi 20 prosentin raja, ja 1983 vaaleissa 30 prosentin raja. Vuonna 2019 naisia valittiin 94 (47 prosenttia).

Yhteistä on myös pitkäjänteinen ja sitkeä toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Työ kansanedustajana on muuttunut samanaikaisesti, kun naisten työtehtävät ja asema työelämässä ovat muuttuneet. Edellä mainituilla muutoksilla on ollut vaikutusta toisiinsa, sillä onhan tarvittu myös lainsäädäntöä, jotta naisten asema yhteiskunnassa on voinut muuttua.

Alkujaan naiset suuntautuivat politiikan teossa sosiaali- sekä hoito- ja hoivatyöhön. Naisten tekemän politiikan sisällöt laajenivat pikkuhiljaa opetustoimeen ja siitä oikeus- ja talousasioihin. Nykypäivänä nainen voi valita politiikan teon kiinnostuksen kohteensa vapaammin ja omista lähtökohdistaan.

Kaikki tarvitsevat luotettavia ihmisiä.

Naiskansanedustajien toimintaa on vuosien saatossa ilmentänyt vahva pyrkimys vaikuttaa kansalaisten ja perheiden hyvinvointiin. Luonteenomaista naiskansanedustajille on aina ollut palo yhteisten asioiden hoitamiseen, vaikka se vaatisi osin oman elämän elämättä jättämistä. Yhteistä on myös pitkäjänteinen ja sitkeä toiminta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteistä on myös rohkeus asettaa itsensä ja toimintansa alttiiksi julkiselle arvostelulle, ja ”likasankojen” roiskeille, jotka ovat vuoden 1907 jälkeen entistä enemmän siirtyneet nettiin ja nimimerkin taakse. Ja yhteistä on varmasti myös sen kestäminen, että siinä kun mieskansanedustaja on hyvä ja tiukka neuvottelija, on naiskansanedustaja hankala jankuttaja.

Se ainakin on yhteistä entisille ja nykyisille naiskansanedustajille, että kaikki tarvitsevat luotettavia ihmisiä, niin puolisoa kuin ystäviäkin, jotka uskovat heihin silloinkin, kun oma usko on koetuksella.

PAULA RISIKKO
kansanedustaja 

Seinäjokelainen terveystieteen tohtori Paula Risikko (kok.) on toiminut Vaasan vaalipiirin kansanedustajana yhtäjaksoisesti maaliskuusta 2003 lähtien. Hän on toiminut eduskunnan puhemiehenä helmikuusta 2018 huhtikuuhun 2019, vuosien 2007-2015 aikana peruspalveluministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä, liikenne ja kuntaministerinä sekä 2016-2018 sisäministerinä.

 

Lue lisää aiheesta: Naiset kansanedustajina

Ohjelmistossa

Järjen ja tunteen tyttäret

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.