fbpx

Teatterin verkkolehti

Blogi

Blogiarvio: Väkevää ja ravistelevaa

28.2.2022

Järjen ja tunteen tyttäret. Veera Herranen (vas.) ja Sanna Majanlahti.

Veera Herranen (vas.) ja Sanna Majanlahti. Kuva: Jukka Kontkanen

Teatterikatsoja johdateltiin Järjen ja tunteen tyttäret -näytelmässä perusteatterin äärelle. Enni Mustosen kirjoittamassa ja Tommi Kainulaisen sovittamassa näytelmässä kirjailijan vivahteikas teksti ja sen taitavasti tehty tulkinta valloittivat näyttämön ja koskettivat katsojaa väkevästi.

Järjen ja tunteen tyttäret -esitys kertoo kahdesta nuoresta naisesta, jotka erilaisista oloista nousevat Suomen yksikamariseen eduskuntaan. Suomihan oli maailman ensimmäisiä maita, joissa naisten äänioikeus toteutettiin.

Vuoden 1906 eduskuntauudistus toi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ennen uudistusta äänestää olivat saaneet neljän säädyn eli talonpoikien, porvariston ja papiston miesedustajat. Aatelisto valitsi edustajansa valtiopäiville ilman vaaleja. 

Hilma Maria Perämäki on torpan tyttö Pohjanmaalta. Hän pääsee ahdistelevan isännän kourista Helsinkiin piiaksi. Palvelupaikassaan Hilma tutustuu ikäiseensä Anna Sofiaan, joka asuu varakkaan Augusta-tädin luona.

Järjen ja tunteen tyttäret. Veera Herranen (vas.), Mia Vuorela ja Henna Sormunen.

Veera Herranen (vas.), Mia Vuorela ja Henna Sormunen. Kuva: Jukka Kontkanen

Tarina alkaa vauhdikkaasti. Näyttämölle vyöryy Teppo Järvisen suunnittelemien nokkelien lavasteiden täytteeksi nopeasti esitelty henkilögalleria. Esityksessä on neljätoista näyttelijää, mutta nopeiden asunvaihtojen ansiosta heitä luulisi olevan kymmeniä.

Ohjaaja Antti Mikkola pitää kokonaisuutta tiukasti näpeissään. Roolityöt on tehty huolella. Päähenkilöiden tulkinnassa näkyy roolihahmon kasvu, kehitys ja ajan kuluminen. Tarina etenee vuodesta 1894 vuoteen 1906. Myös Suomen historian katkerat sortovuodet tulevat kerratuiksi.

Veera Herranen kehittyy pelokkaasta piikalikasta vahvasti tuntevaksi ja elämäänsä ohjaavaksi nuoreksi naiseksi. Herrasen Hilma ei epäröi rakastua, vaihtaa miestä eikä heiluttaa punaista lippua vuoden 1905 yleislakon aikana. Päättäväisesti hän lähtee ehdolle ja valitaan eduskuntaan.

Järjen ja tunteen tyttäret.

Veera Herranen ja Ville Orttenvuori. Kuva: Jukka Kontkanen

Henna Sormusen huikeasti tulkitsema ja eläytyvä Anna Sofia haluaa opiskella ja kehittää itseään. Anna Sofiakin käy läpi toivottoman rakkaussuhteen ja kehittyy topakaksi naiseksi, jonka nenälle ei hypitä. Anna Sofia on toinen tarinan kansanedustajista

Mia Vuorela tekee hurjan näyttelijäsuorituksen Augusta-tädin roolissa. Topakka Augusta on vaativa, pelottava mutta kuitenkin oikeudenmukainen ja lähimpiään auttava ihminen. Hän ajaa naisten aseman parantamista ja on yhteydessä Suomen johtaviin naisiin Minna Canthista alkaen.

Näytelmän tarina on naisten, joita miesroolit täydentävät. Esa Ahonen sai kaivaa mielensä kuvottavimmat piirteet esille tulkitessaan inhaa apteekkaria, tympeää asessoria ja julmaa santarmiupseeria.

Järjen ja tunteen tyttäret. Henna Sormunen (vas.), Mia Vuorela, Esa Ahonen ja Karoliina Kudjoi.

Henna Sormunen (vas.), Mia Vuorela, Esa Ahonen ja Karoliina Kudjoi. Kuva: Jukka Kontkanen

Ville Orttenvuori on hurmaava raittiuspuhuja, joka lumoaa Hilman ja jättää tämän rynnätessään Matti Kurikan utopioiden perässä Australiaan.

Jussi Jätinvuori piirtää herkän kuvan huolehtivaisesta kirvesmiehestä. Topi Kohonen on määrätietoinen lehtori. Jukka Puronlahdella on useita tarinan kannalta tärkeitä rooleja, joista hän tekee erilaisia.

Sari Jokelin naurattaa mutisevana Kreeta-muorina, jonka karun kuoren alla sykkii myötätuntoinen sydän. Sanna Majanlahti tissuttelee Anderssonskan roolissa, joka kertoo tuon ajan olemattomasta sosiaaliturvasta. Karoliina Kudjoi on Anna Sofian märisevä leskiäiti, joka niin ikään raivaa paikkansa yhteiskunnassa. Eeva Markkisella on monta pientä mutta ajankuvan kannalta tärkeää roolia. Viljami Käpyaho ja Konsta Niemelä vuorottelevat Hilman pojan, Voiton herkässä lapsiroolissa.

Järjen ja tunteen tyttäret -esitys on vahvaa, sanalle ja sen tulkinnalle perustuvaa teatteria. Tiiti Hynnisen suunnittelemat valot ja videot toimivat hyvin osana kokonaiskerrontaa. Jaana Aron asut ovat tarkkaa epookkia. Sami Silènin ja Antti Mikkolan suunnittelema äänimaisema istui myös tulkintaan.

Ensi-iltayleisö palkitsi upean teatterielämyksen antamalla seisomaan nousten loputtomat suosionosoitukset. 

RAIMO HAUTANEN
taidekriitikko

Ohjelmistossa

Järjen ja tunteen tyttäret

Kommentit (2)

    Anne sanoo:

    Kirjat lukeneena maltan tuskin odottaa, että näen hahmot lihana ja verenä!

    teatterin tiedotus sanoo:

    Ihanaa, tervetuloa!

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.