Blogi

Sohvakriitikolta: ”Saanko esitellä: Tyyli-ikonini ja positiivinen anarkisti”

20.4.2021

Henna Sormunen on Seinäjoen kaupunginteatterin Peppi Pitkätossu, Jani Johansson (vas.) on Rouva Mielonen ja Mia Vuorela Rouva Ryöppyvaara. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Seinäjoen kaupunginteatterin Peppi Pitkätossu kotisohvalta käsin nautittuna oli oikein virkistävä elämys. En ole aiemmin striimattua teatteria nähnyt enkä oikein tiennyt, mitä odottaa. Oli hienoa, että näytelmä toteutettiin samankaltaisesti kuin mitä se on liveteatterissakin eikä siitä yritetty tehdä elokuvamaista. Eli lavasteiden vaihdot näytettiin, väliaika pidettiin ja lopussa kumarrettiin komeasti kiitokset. Lähetyksen kuva ja ääni olivat loistavat, kameroita ja kuvakulmia riittävästi ja muutenkin koko paketti oli varsin laadukkaasti toteutettu.

Vaikka virtuaalinen kokemus on tietenkin aina laimeampi siihen aitoon liveen verrattuna, antaa Peppi Pitkätossun striimaus katsojalleen kivasti myös extraa. Katsoja saa tutustua teatteriin, takahuoneisiin sekä teatterintekijöihin tavalla, mikä ei norminäytösvierailulla olisi mahdollista. Esittely on varsin virkistävää katsottavaa myös aikuiselle. On aina ilahduttavaa, kun lapsille puhutaan normaalisti eli ei mitenkään alentuvasti.

Peppi Pitkätossun tarinat ovat varmasti tuttuja jokaiselle, mutta koska satuja ei ole tarvinnut/saanut lukea enää vuosiin, on myös Peppi Huvikumpuineen painunut hiljalleen muistojen arkistoihin. Jälleennäkeminen tämän iloisen lettipään kanssa olikin nyt sitten sitäkin ilahduttavampi.

Seinäjoen kaupunginteatterin Peppi Pitkätossu on ihanan värikäs, raikas ja energinen. Ilmeikkäänä ja aivan järkyttävän hyvin laulavana Peppinä nähdään Henna Sormunen. Pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa on jälleen osunut naulan kantaan mielikuvituksellisilla ja värikkäillä asuillaan, samoin Petriina Suomela upeilla kampauksillaan ja maskeerauksillaan. Koska Peppi Pitkätossu on aina ollut tyyli-ikonini, odotin kovasti juuri tätä puolta näytöksestä enkä onneksi joutunut pettymään.

Vaikka koko esitys on hieno ja tiivis paketti, jossa jokainen hoitaa pestinsä moitteetta, on pakko nostaa muutama herkullinen hahmo, joista pidin erityisesti. Mia Vuorelan esittämä sosiaalitantta Rouva Ryöppyvaara eli ”Rouva Ryppynaama” oli varsin hupaisa kaikessa tätimäisyydessään ja virkaintoisuudessaan. Lisäksi ihastuin ikihyviksi myös Jani Johanssonin esittämään Rouva Mieloseen, jolle toivonkin omaa showta vaikka teatterin somekanaville.

Vaikka näin aikuisena ja vanhempana ymmärrän, miten Pepin riiviömäinenkin käytös voi tosiaan käydä hermoille, on Pepin positiivisessa anarkiassa viisauden siemen: kyseenalaista normit ja ole rohkeasti oma itsesi. Siinäpä sitä tavoitetta kerrakseen.

PIRITA KIVILUOTO
Kirjoittaja on teatterin ystävä ja oman elämänsä positiivinen anarkisti sekä Seinäjoen kaupunginteatterin sohvakriitikko 2020 – 2021

Sohvakriitikot ovat valikoitu joukko teatteritaiteen ystäviä, jotka katsovat Seinäjoen kaupunginteatterin esityksiä ja kirjoittavat niistä arvion teatterin blogiin.