Väliaika

Oppimateriaali

Oppimateriaali: Ennen lintuja

11.9.2023

Tervetuloa Taidetestaajat ja kaikki muutkin koululaisryhmät! Olette tulossa katsomaan Seinäjoen kaupunginteatterin näytelmää Ennen lintuja. Ihanaa, että saamme tutustuttaa teidät teatterin ihmeelliseen maailmaan. Toivomme, että teatterivierailustanne tulee ikimuistoinen!

Kokemuksenne tulee koostumaan kolmesta vaiheesta: etkoista, teatterivierailusta ja jatkoista. Etko- ja jatkomateriaalit sisältävät suullisia ja kirjallisia tehtäviä sekä videomateriaalia. Ennakkotehtävät tutustuttavat teitä itse teatteriympäristöön ja valmistelevat tulevaa teatterivierailua varten. Näytelmän jälkeen tehtävien avulla voi purkaa esityksen jälkeisiä tunnelmia ja ajatuksia.

Taidetestaajat, tehkää vähintään tähdellä ★ merkityt tärppitehtävät, suosittelee teatterikuraattori.

 

Etkotehtävät

★ 1. Teatterietiketti

Katso video

Katsokaa yhdessä video teatterin käytännöistä ja tutustukaa Seinäjoen kaupunginteatterin teatterietikettiin.

 

★ 2. Lähde kulissikierrokselle

Katso video

Lähde yhdessä Pipsan ja Jalmarin kanssa virtuaaliselle kulissikierrokselle Seinäjoen kaupunginteatteriin!

 

★ 3. Allin matka Laatokalta lakeudelle

Tutki karttaa

Tutustu Allin kulkemaan reittiin kartalla sekä alla oleviin SA-kuva-arkiston sodan aikaisiin valokuviin. Voit lisäksi ladata koko Suomen kartan vuodelta 1940 suuriresoluutioisena kuvatiedostona.

 

1. Haavuksen saari

Alli hiihtää Haavuksen saaresta Laatokan ja Läppäjärven jään yli Sortavalaan.

 

2. Sortavala

SA-kuva 673, kuvaaja tuntematon, Sortavalassa 17.3.1940, evakkopoika rautatieasemalla.

 

3. Helylä

SA-kuva 6857, kuvaaja tuntematon, Helylässä 17.3.1940, teurastettuja lehmiä.

 

4. Rytty

Alli ylittää Rytyssä Tohmajoen.

SA-kuva 6856, kuvaaja tuntematon, Rytyssä 16.3.1940 evakuoituja tavaroita. 

 

5. Suikan kylä

Alli yöpyy ensi kerran evakkomatkalla, Suikan kylän kansakoululla.

 

6. Ruskeala

Vähän ennen Ruskealaa Allilla on epäselvää, pitääkö kääntyä länteen kohti Kiteetä vai jatkaa pohjoiseen kohti Värtsilää.

SA-kuva 8748, kuvaaja tuntematon, Ruskeala–Matkaselkä, 31 km Sortavalasta, 16.3.1940.

 

7. Kitee

Kiteen Onterhuuhdan ja Niinikummun välillä tapahtuu Allin lehmän onnettomuus, vasikan teurastaminen.

SA-kuva 8606, kuvaaja tuntematon, Kitee 19.3.1940, Kiteen evakuointia.

 

8. Suonenjoki

Alli nousee junaan Suonenjoen asemalta.

 

 

9. Seinäjoki

Alli saapuu Seinäjoen kauppalaan.

 

4. Evakkojen matka

Tutki karttaa

SA-kuva 155311 (kuvaaja sot. virk. Riku Sarkola). On erikoisia evakkoteitä, jotka on merkitty näkyvin tauluin ja viitoin. Tämä toimenpide on tarpeellinen etenkin sen vuoksi, etteivät evakot tukkisi armeijan välttämättömiä huoltoteitä. Räisälä 1944.06.23.

 

1. Jos olisit evakko matkalla Laatokalta Seinäjoelle, minkä reitin valitsisit? Montako kilometriä matkaisit päivässä? Laske koko matkan pituus ja siihen kuluva aika.
2. Etsi Seinäjoen tai kotipaikkasi kartalta luovutettuun Karjalaan liittyviä paikannimiä, esim. Kannaksenkatu. Etsi samat paikat kartalta nykyisen Venäjän puolelta.

 

5. Seinäjoen keskeiset paikat tarinassa

Tutki karttaa

Tutustu Seinäjoen karttaan ja paikanna tarinassa esiintyvät tutut paikat.

 

★ 6. Kirjailija Merja Mäki esittelee teosta

Katso video

1. Videolla kerrottiin Allin matkaavan jalkaisin Suomen halki talvipakkasissa. Kuvaile parilla virkkeellä, millaiseksi kuvittelet nuoren naisen matkan. Mitä hän näkee, kokee, tuntee ja kuulee?

2. Lukunäytteessä kerrottiin Allin saavan rasiallisen hiekkaa kotirannoilta. Lahja merkitsee paljon, koska vihollisen hallitsemalle kotiseudulle olisi vaarallista palata. Minkä lahjan sinä haluaisit saada tai antaa muistuttamaan omasta kotiseudustasi? Ajattele kotiseutusi luontoa ja rakennuksia, ja muista, että lahjan täytyy olla riittävän pienikokoinen repussa kuljetettavaksi.

 

7. Evakot lukuina

Tutki karttaa

1. Kuinka paljon evakkoja talvi- ja jatkosodan aikana muualle Suomeen asutettiin?
2. Kuinka paljon evakkoja kotiseudullesi asutettiin?
3. Kuinka suuri evakkojen määrä oli suhteessa Suomen silloiseen väkilukuun?

 

 

Jatkotehtävät

1. Evakon laulu

Ryhmätehtävä

Kuunnelkaa yhdessä Evakon laulu.

Millainen kuva Evakon laulussa annetaan lähtötilanteesta ja matkasta? Entä asettumisesta uusille alueille?

 

2. Kyösti Kallion puhe

Ryhmätehtävä

Kuunnelkaa yhdessä katkelma (alusta noin 4 min) presidentti Kyösti Kallion huhtikuussa 1940 pitämästä puheesta, jossa presidentti nostaa esille joidenkin evakkojen kohtaaman huonon vastaanoton. Linkki: yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/siirtovaen-asuttaminen-toi-myos-ongelmia

Mitä presidentti Kallio haluaa puheellaan sanoa evakoiden omasta asenteesta ja heidän tilanteestaan? 

 

3. Käkisalmen Saomat 19.3.1944

Ryhmätehtävä

Etsikää Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (digi.kansalliskirjasto.fi) sanomalehden Käkisalmen Sanomat numero 19.3.1944 ja sieltä Juhanin mielipidekirjoitus otsikolla Kuuleha ko mie haastan. 

1. Mitä Juhani kertoo Helsingistä sotaa paenneiden kohtelusta? 
2. Entä Karjalan evakkojen kohtelusta?   
3. Mitä Juhani on mieltä median toiminnasta? 
4. Mitä Juhani toivoisi kaikilta suomalaisilta?
5. Millaisia yhtäläisyyksiä huomaat Juhanin tekstissä kuvattujen asioiden ja nykypäivän välillä?

 

4. Laatokka 3.5.1945

Ryhmätehtävä

Etsikää Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista (digi.kansalliskirjasto.fi) Laatokka-sanomalehden numero 3.5.1945 ja siitä V. Jaamasen juttu otsikolla Siirtolainen eli evakko. 

1. Millaisia eroja suomalaisten kesken sanotaan olevan sanan evakko ymmärtämisessä? 
2. Miksi Jaamanen käyttää evakoista ilmaisua ”tavallaan Suomen kansalainen”? 
3. Millaiseksi evakkojen tilanne kuvataan toukokuussa 1945 eli vajaa vuosi jatkosodan päättymisen jälkeen?
4. Mitä luulet, miltä evakoista tuntui, kun sota oli takana ja kotiseudut menetetty ikuisiksi ajoiksi? Mitä he kenties ajattelivat tulevaisuudestaan?
5. Kuvittele, että oma elämäsi muuttuisi täysin sinusta riippumattomista syistä yhtä paljon kuin sota-ajan evakkojen elämä. Tuntuisiko tilanne sinusta epäreilulta? Miten onnistuisit jatkamaan elämääsi?

 

5. Ilkka 1.12.1939

Ryhmätehtävä

Lukekaa talvisodan alun aikainen lehti-ilmoitus (Ilkka 1.12.1939). 

1. Miettikää ja kirjatkaa ilmoituksen luettuanne, mitä itse ottaisitte mukaan evakkomatkalle. Jos sinun ja perheesi tai ystäväporukkasi pitäisi pikaisesti jättää kotipaikkakunta ja pakata mukaan vain yhteen henkilöautoon noin 4–5 ihmisen lisäksi mahtuvat tavarat, mitä ottaisitte ja mitä taas jättäisitte? Miettikää, mitä asioita voisitte hankkia uusina, ja mitä taas ei rahalla saa tai pysty korvata. 
2. Miettikää myös reittisuunnitelmaa: mihin suuntaan lähtisitte pakenemaan ja miten evakkomatkanne aluksi etenisi?

 

6. Katselukokemuksen jälkeen

Ryhmätehtävä

1. Mitä tunteita ja ajatuksia näytelmä herätti? 
2. Mistä erityisesti piditte? 
3. Mikä jäi mietityttämään? 
4. Mitä luulette Allille tapahtuvan tulevaisuudessa? 
5. Millainen ja missä voisi olla Allin elämä esimerkiksi 10 vuoden kuluttua näytelmän tapahtumien päättymisen jälkeen?

 

7. Tunnista tunteet

Ryhmätehtävä

Pohtikaa ryhmissä näytelmän henkilöhahmoja ja heidän kokemiaan tunteita. Leikatkaa alla olevat tunnesanat sanalapuiksi, nostaa vuorotellen yksi lappu ja miettikää, kuka hahmoista koki kyseistä tunnetta, missä kohdassa ja miksi. 

Kaipaus	Avuttomuus	Kateus	Yksinäisyys
Riittämättömyys	Ylpeys	Syyllisyys	Rohkeus
Välinpitämättömyys	Uupumus	Suru	Viha

 

8. Murteiden erot

Ryhmätehtävä

1. Selvittäkää kaakkoismurteen eli Sortavalan seudun välimurteiden sanojen merkitys tai vastine Etelä-Pohjanmaan murteella tai yleiskielellä.

   Esimerkkejä kaakkoismurteista

   • läävä / lievä
   • buabo 
   • sintso / sintsi 
   • bunukka
   • saiju / tsaiju / tšaiju 
   • skolaniekka / školaniekka 
2. Alli vaihtaa asuinpaikkaa eri murrealueelle. Pohtikaa, millaisissa tilanteissa ette pystyisi tai haluaisi kommunikoida vieraalla kielellä tai murteella. Missä tilanteissa olisi vaikea käyttää jotakin muuta kuin omaa äidinkieltänne tai omaa murrettanne? Miltä tuntuisi istua koulussa oppitunnilla vieraskielisenä pakolaisena ymmärtämättä mitään?
3. Karjalan murre oli tarkoitettu puhuttavaksi, ei kirjoitettavaksi. Pohtikaa, millainen kieli on sellainen, jota ei kirjoiteta juuri lainkaan ja esiintyy vain puhuttuna. Miten kieli eroaa kirjoitetuista kielistä?

 

9. Hae Finnasta

Ryhmätehtävä

Käyttäkää kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteistä hakupalvelua Finnaa osoitteessa finna.fi.

1. Tehkää haku sanalla evakot. Rajatkaa tämän jälkeen vasemman reunan valikoista haku kuviin ja kuvista vielä valokuviin. Valitkaa kuva, joka puhuttelee, ja kirjoittakaa, mitä kuvassa oleva henkilö ajattelee tai millaisen postikortin hän läheisilleen tilanteesta kirjoittaisi.
2. Etsikää sodasta tai kotirintamalta kuva, joka puhuttelee, tehkää siitä postikortti ja kirjoittakaa kortti jollekin läheiselle sodasta kotiin tai kotoa rintamalle.

 

10. Nykypäivän pakolaisuus

Ryhmätehtävä

Millaista on nykypäivän pakolaisuus? Etsikää netistä nykypäivän pakolaisuuteen liittyviä kuvia, jotka puhuttelevat. Mitä tunteita kuvat herättävät ryhmässänne?

 

11. Siviilien sota

Ryhmätehtävä

Talvi- ja jatkosota koskettivat kaikkia suomalaisia. Siviilit eivät osallistuneet sotatoimiin rintamalla, mutta heidänkin elämänsä muuttui monella tapaa. Kotirintamalla oli tärkeä tehtävä sodan aikana ja siellä ponnistelivat etenkin lapset, nuoret, naiset ja vanhukset.

1. Mitä kotirintamaan liittyviä asioita tunnistit näytelmästä?
2. Miten sota vaikutti lasten ja nuorten elämään? Miten sota-ajan lapsuus ja nuoruus erosi nykyajasta?
3. Miten naisten elämä muuttui, kun miehet olivat rintamalla?
4. Miten ruokailu ja tavaroiden hankinta tapahtui sota-aikana?
5. Miten sota-aika vaikutti vapaa-ajan viettämiseen? 
6. Millaisia tunteita sinussa herätti se, miten näytelmässä oli kuvattu sodan vaikutus siviilien elämään?
7. Mitä haluaisit kysyä ihmiseltä, joka on elänyt siviilinä sota-aikana? 
8. Mitä tavaroita nykyään säännösteltäisiin? Minkä tuotteiden säännöstely olisi mielestäsi ikävää?
9. Miten ajattelisit itse selviytyväsi kotirintamalla?
10. Tee sarjakuva, joka käsittelee siviilien sotaa. Voit tehdä sarjakuvan suoran näytelmän tapahtumista tai ota oma näkökulma. Se voi käsitellä sodan vaikutusta lasten, nuorten tai naisten elämään.

 

12. Propaganda ja sensuuri

Ryhmätehtävä

Valtion tiedotuslaitos tuotti erityisesti jatkosodan aikaan propagandasisältöä tiedotustoimintaan.

1. Selvitä, mitä sotapropaganda tarkoittaa.
2. Selvitä, mitä sotapropagandalla tavoiteltiin kotimaisen yleisön ja kotirintaman mielissä.
3. Tutki oheisia kuvia, jotka on kaikki otettu propagandatarkoituksiin. Millaisen kuvan kuvien ottajat haluavat kuvassa olevasta tilanteesta tai kuvassa olevista henkilöistä antaa? Miksi?
4. Miten nämä kuvat kenties eroavat vastaavasta aidosta tilanteesta otetuista kuvista?
5. Millaisissa tilanteissa me saatamme nykyään törmätä propagandakuvastoon? 
6. Millaisia keinoja on tunnistaa propaganda?

 

SA-kuva 159653 (kuvaaja stm Ensio Liesimaa). Evakkojen hyvästit kotipaikalleen: Isä ja tytär lähtevät kotoaan. Tytär itkee ja isä pistää oven kiinni. Hevonen odottaa ulkopuolella. Suistamo 1944.08.01.

 

 

SA-kuva 66405 (kuvaaja Aavikko). Vehkaojalta kotoisin oleva 15 -vuotias Kauko Juutinen, jonka isä on puna-armeijassa (suomalainen kommunisti). Kun suomalaiset tulivat Vehkaojalle, pyysi poika päästä mukaan. Hän on nyt tulkkina ja lähettinä eversti Kuistiolla. Kuvassa myös Kuistio. Joulukuu 1941. Vosnesenja 1941.12.0.

 

 

SA-kuva 128541 (kuvaaja sot. virk. Kauko Kivi). Taistelussa ”kaatunut”. Huuhanmäki 1943.05.28.

 

 

SA-kuva 159670 (kuvaaja luutn. K. Kajava). Evakkotaipaleelle lähtö. Sankarihaudalle viedään kukkia. Suistamo 1944.08.01.

 

 

SA-kuva 99959 (kuvaaja sot. virk. T. Ovaskainen). 3.Esk/URR:n katselmus eskadroonan alueella: Ratsuväki, joka on jalkautunut, etenee. Taistelussa valokuvattu. Tilannekuvia etenemisestä. Sunku 1942.07.21.

 

 

SA-kuva JSdia158 (kuvaaja Carl Rosenqvist). Ilmavalvontalottaa (Ellen Kiuru) kuvataan Lahdenpohjan ilmavalvontatornissa. Suomalaisen tk-kuvaajan lisäksi kuvaamassa saksalaiset pk-miehet. Lahdenpohja 1942.07.11.

 

 

Lataa oppimateriaali Voit ladata Ennen lintuja -oppimateriaalipaketin tulostettavana PDF-tiedostona. Lataa PDF 2,1 Mt Oppimateriaalin työryhmä: Merja Mäki, Anu Koskela, Emmi Rintamäenpää, Suvi Levonen, Anniina Mäki, Jelena Jokelin ja Emilia Boulevard