Blogi

Moraali lähti vaellukselle

13.10.2017

Näytelmäkirjailija, ohjaaja Juha Luukkosen mukaan taiteilijan tehtävä on nostaa esiin kysymyksiä ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Luukkosen ja Ari-Pekka Lahden yhdessä kirjoittama, vahvasti kantaa ottava Saarnaaja saa kantaesityksensä 8. marraskuuta Seinäjoen kaupunginteatterissa.

Elämme aikaa, jossa käsitys oikeasta ja väärästä tuntuu olevan kateissa. Perustavanlaatuiset kysymykset siitä, millaista on hyvä elämä ja mitä hyvä elämä meiltä vaatii, ovat vaihtuneet turhuuden markkinoihin. Juoksemme hetken huumassa, fiiliksestä viehättyneinä trendistä ja muoti-ilmiöstä toiseen.
– Kaiken naiiviuden ja näytelmän nimen mukaisesti saarnaamisen uhalla olen sitä mieltä, että elämää ei saa heittää hukkaan, vaan ihmisten pitäisi pohtia elämän peruskysymyksiä ja yrittää ratkoa niitä, sanoo Saarnaaja-näytelmän yhdessä Ari-Pekka Lahden kanssa kirjoittanut ohjaaja Juha Luukkonen.
– Kysymys ei ole vain yksityinen, vaan se on automaattisesti tekemisissä laajemmin yhteiskunnan kanssa, ja se vaikuttaa väistämättä myös läheisiimme. Siksi koen tärkeäksi käsitellä näitä asioita.

Totuuden torven paikka on auki.

Saarnaajan maailma on uskonnollinen, mutta jos uskonnon tilalle vaihtaa jonkin muun asian – vaikka jokainen katsoja oman elämänpiirinsä tai ammattinsa – näytelmän herättämät kysymykset pysyvät samankaltaisina. Näytelmässä harjoitetaan uskoa, ja siinä viitataan Niilo Yli-Vainioon esikuvana sellaiselle, mihin pitäisi pyrkiä. Hän ei esiinny näytelmässä varsinaisena henkilönä, vaan edustaa moraalia ja totuutta, sitä mikä meiltä tänä päivänä puuttuu: totuuden torvi, joka sanoo ääneen sen, mitä ei yleensä uskalleta sanoa.
– Meidän ajastamme puuttuvat ajattelijat, jotka eivät toistele ulkoa opittuja lauseita, vaan puhuvat vilpittömästi omassa elämässä läpikäytyä, omakohtaista totuutta silläkin uhalla, että se ei ole trendikästä ja tuomitaan kiihkomielisenä tai aikansa eläneenä.

Tärkeintä on kysyä.

Jos uskonnollisten liikkeiden yhteisöllistä voimaa käytettäisiin todellisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, voisi maailma olla toisenlainen. Taiteilijan tehtävä on kysyä kysymyksiä ja osallistua keskusteluun, vastaukset pitäisi saada heiltä, jotka olemme vaaleissa edustajiksemme valinneet.
– Mutta jokainen meistä voi olla oman itsensä totuuden torvi ja oman elämänsä sankari, Luukkonen muistuttaa.
– Olennaisinta on kysyä kysymyksiä ja etsiä niihin vastauksia. Se, että viettää aikaansa perustavanlaatuisten kysymysten äärellä, on lopulta tärkeämpää kuin se, tuleeko lopullista ja aukotonta vastausta koskaan varmasti. Pohtimiseen käytetty aika ei mene hukkaan, yleensä etsivä kuitenkin löytää, ainakin jotain.

ANNE-KAISA ALATALO, FM
Kirjoittaja on äidinkielen opettaja, joka on työelämäyhteistyön kehittämisjaksolla Seinäjoen kaupunginteatterin markkinointi- ja tiedotusosastolla.

Ohjelmistossa

Saarnaaja

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

TERVETULOA joululahjaostoksille la 23.12. kello 17 saakka!LUE LISÄÄ