fbpx

Teatterin verkkolehti

Blogi

Sohvakriitikolta: ”Ulukomaalainen meidän majataloon – muttei se ymmärrä mitään!”

22.1.2021

Pelkkänä korvana. Maiju-Riina Huttunen (vas.), Jussi Jätinvuori, Jani Johansson ja Mia Vuorela.

Pelkkänä korvana. Maiju-Riina Huttunen (vas.), Jussi Jätinvuori, Jani Johansson ja Mia Vuorela.

Sitä ihminen asennoituu määrätyllä tavalla, kun lähtee teatteriin komediaa katsomaan. Oletusarvo, ja toivomuskin on, että nyt saa nauraa.  Että saa vähän hauskuutta tähän ankeaan korona-aikaan.  Teatterit tapaavat valmistaa sopivan vetävän esityksen pikkujouluajalle. Muistattehan, vielä vuonna 2019 sellaisia vietettiin.  Tähän tarpeeseen Seinäjoen kaupunginteatteri valmisti Pelkkänä korvana eli Ulkomaalainen -amerikkalaiskomedian. Olihan se nähtävä.

No, naurattiko, kysyi tuttava huomisin kylällä. Nauratti, vaikka ilman ”normaaleja” pikkujoulustimulantteja katsomossa istuttiinkin. Nauratti, mutta naurun takana väreili jotain tummaa, jotain sameaa, jotain pelottavaakin.  Amerikkaan oli juuri valittu uusi presidentti, kaikkine huimine käänteineen se toi ajankohtaisen kierteen vuonna 1983 kirjoitettuun näytelmään.

Niin, näytelmässä ollaan Amerikan Yhdysvaltojen sydänmailla, niin sanotussa syvässä etelässä, Georgiassa.  Larry Shue kirjoitti tekstin vuonna 1983, mutta tapahtumat voisivat olla ajallisesti kauempaakin. Tai lähempääkin? Huh, ahneus ja ennakkoluulot paistavat julkeasti silmään, komedian keinoin käsiteltyinä toki.  Nauratti, mutta myös ajattelutti.  Onko siellä vieläkin…

The Foreigner -näytelmä on saanut suomenkielisen nimen Pelkkänä korvana eli Ulkomaalainen.  Tuppukylän matkustajakotiin saapuu kaksi miestä, paikassa jo ennestään tuttu ylikersantti Froggy (Jukka Puronlahti) ja ensikertalainen Charlie (Jani Johansson).  Rämäkkä Froggy on puoliväkisin kiskonut syrjäänvetäytyvän Charlien mukaansa jokavuotiselle armeijan koulutusreissulleen. Ympyröihinsä jämähtänyt vilkas ja sosiaalinen majatalon omistaja Betty (Mia Vuorela) ottaa heidät vastaan.  Aluksi hieman jahnaavasti etenevä tarina saa kierroksia, kun ehdotonta rauhaa hakeva Charlie tekeytyy Froggyn yllytyksestä paikallista kieltä ymmärtämättömäksi ulkomaalaiseksi. Voi mikä riemu Bettylle, aito ulkomaalainen hänen majatalossaan! 

Eipä kerrota juonta enempää, saattepahan itse selviytyä ja yllättyä. Käänteitä on luvassa aivan riittävästi.  Kaikki asiat tapahtuvat samassa tilassa matkustajakodin aulassa, ihmisiä tulee ja menee tilanteen mukaan.  Henkilögalleriaan kuuluvat jo mainittujen lisäksi juonikas punaniska-sheriffi Owen (Heikki Vainionpää), kuntoileva ja kukkoileva nuori pastori David (Ville Orttenvuori), tämän huomionkipeä ja onnessaan kipuileva morsian Catherine (Maiju-Riina Huttunen) sekä hidasälyinen ja kömpelö Ellard (Jussi Jätinvuori). 

Näistä aineksista ohjaaja Pekka Laasonen on sekoitellut aikamoisen ja maistuvan sopan, jossa sketsit seuraavat toisiaan, tarina kulkee ja katsoja saa monet naurut. Samalla käsitellään kipeitä asioita, ei kepeästi, mutta lämpimällä huumorilla. Ennakkoluuloja tomutetaan terveellä tavalla.  Tarpeettomaksi ja epäonnistuneeksi itsensä kokeva Charlie löytää itsestään rohkeuden ja ilkikurisuuden, suorastaan uuden elämän. Samoin Ellard ja sisarensa Catherine kasvavat näytelmän edetessä aivan uuteen kukoistukseen. Ellard hoksaa, että osaa ja oppii erilaisia asioita, ja Catherine huomaa oman arvonsa ja sulhasensa omalaatuiset luonteenpiirteet. 

Ensimmäinen näytös tuntuu olevan aika lailla valmistautumista toiseen näytökseen, jossa huumori vedetään kreisimmäksi ja tapahtumat överiksi. Alkaa tapahtua ja yllätyksiä vyöryy näyttämölle: pelottavien huppupäisten Ku Klux Klaanilaisten uho laimennetaan turhankin kömpelöllä sähläämisellä, tarkoituksena tietenkin saada katsojilta vapauttavat naurut hirvittävän tapahtuman päälle. Ja näinhän siinä käykin.  Pelkoa ja kauhua ei viedä tappiin saakka, vapautus koittaa melkein saman tien.  Loppu hyvin, kaikki hyvin – vai onko?  Hmmm, komediaksi kovasti mietittävää jäi kotimatkallekin. 

Roolisuoritukset ovat osuvia ja uskottavia.  Avio-ongelmainen ja masentunut Charlie on Jani Johanssonin nappisuoritus. Alun luuserista kasvaa veikeä velmu, joka loppua kohti mentäessä jopa ottaa ohjat käsiinsä kun vaara uhkaa. Melkoinen tunneskaala yhdessä näytelmässä. Heikki Vainionpään leviää puhuva ja römeltävä sheriffi täyttää näyttämön aina kun astuu sisään. Tuttu tyyppi länkkäreistä, onhan tämä karikatyyri, onhan?  Vai onko niin, että vieläkin keskilännen kapakoissa sheriffi aloittaa keskustelun muukalaisen kanssa kliseellä: läpikulkumatkalla, vai?  Matkustajakodin emäntänä Mia Vuorela saa oikein loistaa höpöttävänä ja huolehtivana tätihahmona. Juttu luistaa ja lämpö suorastaan hehkuu hänestä. Kyllä tässä majatalossa viihtyisi – jos on seurusteluun taipuvainen.

Ville Orttenvuori vetää jumppaavan isoegoisen juokales-pastorinsa niin överiksi, hyvällä tavalla siis, että katsomossa kummastuttaa mitä nuori ja nätti Catherine hänessä oikein näkee. Jonkinlaisen isähahmon? No, ollaanhan Amerikassa. Maiju-Riina Huttunen rakentaa tytönhupakosta loppua kohti järkiintyvän nuoren naisen ja tekee sen uskottavasti.  Jussi Jätinvuori on yksinkertainen Ellard, kömpelö ja hyväntahtoinen poika. Uskalsimmeko nauraa hänelle, kyllä vain, samalla tavalla kuin muillekin. Tasa-arvo tuntuu ja ennakkoluulot karisevat. Komedian keinoin, hyväntahtoisesti.  Etten sanoisi vapauttavasti. Sanonkin. Jukka Puronlahden ylikersantti Froggy armeijamaisine maneereineen, asuineen ja puheenparsineen on sopiva sekoitus jäykkää ja jämäkkää. Empatia kaveria Charlieta kohtaan ja sympatia Bettyä kohtaan pehmentävät roolia. Aika velikulta.

Pelkkänä Korvana eli Ulkomaalainen on pinnaltaan simppeli komedia. Paha saa palkkansa, hyvä voittaa. Helppoja nauruja haetaan ja myös saadaan. Sketsi seuraa toistaan, ennalta-arvattavuus on selkeää, kuten komedioissa tapaa olla. Hyvin tehtyä viihdettä, mutta kepeän pinnan alta löytyy raaputuksen jälkeen syvempääkin särmää. Syntyy ajatuksia. Maailmasta, ennakkoluuloista, erilaisuudesta. Osaatko hyväksyä, uskallatko nauraa niille? Kannattaa pitää kaikki aistit avoinna.  Pinnalta kepeä komedia voikin olla sisältä sitkeämpää. Sitä joutuu pureksimaan pidempään. Saattaa jäädä jotain hampaankoloonkin. 

JUSSI UUSIMÄKI
Seinäjoen kaupunginteatterin sohvakriitikko v. 2020–2021


 

Sohvakriitikot ovat valikoitu joukko teatteritaiteen ystäviä, jotka katsovat Seinäjoen kaupunginteatterin esityksiä ja kirjoittavat niistä arvion teatterin blogiin.

Ohjelmistossa

Pelkkänä korvana

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tulevat tapahtumat

Teatteriliput yli kahden hengen seurueille myydään poikkeusaikana ainoastaan teatterin lippumyymälästä. Samassa taloudessa asuvat tai päivittäin toistensa kanssa tekemisissä olevat henkilöt voivat ostaa vierekkäiset paikat.

PvmKloNäyttämöNäytösLiput
Ke 07.04.10:00AlvarPeppi PitkätossuTäynnä
To 08.04.18:00AlvarPeppi PitkätossuTilaa »
La 10.04.13:00AlvarHumiseva harjuTilaa »
La 10.04.18:00AlvarHumiseva harjuTilaa »
Ma 12.04.19:00AlvarKiviä taskussaTilaa »
Ti 13.04.19:00AlvarKiviä taskussaTilaa »
Ke 14.04.19:00AlvarValehtelijan peruukkiTilaa »
To 15.04.18:00AlvarPeppi PitkätossuTilaa »
Pe 16.04.13:00AlvarHumiseva harjuTäynnä
Pe 16.04.19:00AlvarHumiseva harjuTilaa »
La 24.04.13:00AlvarHumiseva harjuTilaa »
La 24.04.18:00AlvarHumiseva harjuTilaa »
To 29.04.19:00AlvarHumiseva harjuTilaa »
Pe 30.04.10:00AlvarPeppi PitkätossuTäynnä
Ti 04.05.10:00AlvarPeppi PitkätossuTäynnä

Katso aikataulut

Tiedotteet