Blogi
29.11.2024
Ikkunaruutujen läpi lavalle lankeava valo määrittää näytelmän tunnelmaa, kirjoittaa sohvakriitikko Laura Buckman Eikä yksikään pelastunut blogiarviossaan. Kuva: Jukka Kontkanen
Aallot kuohuvat aurinkoiselle rantakalliolle, lokkien kirkuna kiirii ulapalta terassille, gramofoni pyörittää uneliasta jazzia savikiekolta. Pakaaseja kannetaan sisään, onnekkaat, innokkaat ja ihmeissään olevat vieraat saapuvat taloon. Näin alkaa tuttuakin tutumpi ja silti aina yhtä hämmentävä Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut. Muistatko, kuka olikaan murhaaja?
Romaaniin perustuvan näytelmän Seinäjoen kaupunginteatterin lavalle on ohjannut Pekka Laasonen. Nousevan tyllin taakse on pystytetty gatsbymainen sali, jonka pormestarintuolit kutsuvat takkatulen loimun lämpöön nauttimaan lasillisen kristallikarahvista kaadettua sherryä. Tunnelmaa varjostaa silti väistämättä edessä siintävät kohtalon hetket. Ken kaatuu ensimmäisenä, sotilaspoika kumoon kupsahtaapi?
Christien tarinat ovat tyyppejä täynnä ja lavalla yhtä aikaa liikkuvat kymmenen hahmoa saavat katsojan pään sekaisin. Kuka laski juoman pöydälle tai viihtyy pienen patsasrivin vieressä liiaksikin? 1940-luvulle sijoittuvaan epookkitarinaan hienosti istuvan Kristiina Karhun rooli nuoruudestaan nauttivana, mutta silti ammattimaisen vakuuttavana sihteeri Vera Claythornena on raikas ja luonnollinen. Vahvoissa rooleissa loistava Mia Vuorela taipuu tällä kertaa toisen ääripään naishahmoon rouva Rogersina, tehden sen vakaalla ammattitaidolla. Näyttelijäkaartin kemiat sointuvat hyvin yhteen, vaikka lavalla onkin välillä suoranainen ruuhka.
Leena Rintala on suunnitellut näytelmän puvustuksen ja erityisesti Jani Johanssonin tulkitseman, muutoinkin mielenkiintoisen William Bloren sammalenvihreä tweedasu huiveineen on kuin suoraan anglofiilin garderobista. Lavastussuunnittelija Teemu Loikas on onnistunut erityisesti näyttämön takaosan luomisessa ja kattoon saakka ulottuvat ikkunat antavat näköalaterassilta tilaa Lauri Virkkalan valo- ja videosuunnittelulle. Ruutujen läpi lavalle lankeava valo määrittää näytelmän tunnelmaa.
Tarinan edetessä johtolangat menevät solmuun ja vyyhti kiristyy. Sekä roolihahmojen että katsojan mielessä myllertää. Saako paha aina palkkansa, ken on silkkoa sisältä? Kuka meidät saa tuomita, kenen säännöillä pelataan?
LAURA BUCKMAN
Seinäjoen kaupunginteatterin sohvakriitikko 2024-2025
Sohvakriitikot ovat valikoitu joukko teatteritaiteen ystäviä, jotka katsovat Seinäjoen kaupunginteatterin esityksiä ja kirjoittavat niistä arvion teatterin blogiin.
Samasta aiheesta
Pvm | Esitys | Näyttämö | |
---|---|---|---|
22.03.2025 klo 1300 | Veljeni Leijonamieli | Alvar-sali | Osta liput |
22.03.2025 klo 1315 | Piina | Elissa-Studio | Osta liput |
22.03.2025 klo 1800 | Veljeni Leijonamieli | Alvar-sali | Osta liput |
22.03.2025 klo 1815 | Piina, K-18 | Elissa-Studio | Osta liput |
26.03.2025 klo 1000 | Veljeni Leijonamieli | Alvar-sali | Osta liput |
27.03.2025 klo 1200 | SEILI | Alvar-sali | Osta liput |
27.03.2025 klo 1215 | Piina | Elissa-Studio | Osta liput |
27.03.2025 klo 1815 | Piina | Elissa-Studio | Osta liput |
28.03.2025 klo 1200 | SEILI | Alvar-sali | Osta liput |
28.03.2025 klo 1800 | SEILI | Alvar-sali | Osta liput |
Vastaa