Blogi

Blogiarvio: Satu veljeydestä ja pelon voittamisesta

20.2.2025

Jussi Jätinvuori ja Julius Suominen. Kuva: Mikko Karsisto

Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli kutsuu koko perheen satujen ja leiritulien aikaan. Näytelmän ohjaaja Iiris Rannio muistuttaakin, että teatteri on nykyaikana paikka, jossa eri-ikäinen väki pääsee satujen ja tarinoiden äärelle ja kokemaan yhteisöllisyyttä.

Veljeni Leijonamieli on syvällinen ja monisyinen kertomus veljeksistä, jotka eivät halua erota toisistaan kuolemassakaan. Uljas Joonatan pelastaa sairaan veljensä Korpun tulipalosta ja uhraa itsensä veljensä puolesta. Pian heiveröinen Korppukin kuolee ja seuraa veljeään Nangijalaan.

Hyvä ja paha sekä oikea ja väärä pitää osata erottaa toisistaan.

Koko perheelle suunnattu näytelmä kertoo kuolemasta kauniisti. Suurinta, mitä ihminen voi tehdä, on uhrata henkensä toisen puolesta.

Mielikuvitusmaailma Nangijalassa käydään hyvien ja pahojen voimien taistelua. Hirmuinen diktaattori Tengil on vallannut jo Ruusulaakson ja uhkaa Kirsikkalaaksoa. Astrid Lindgrenin tarina ilmestyi jo vuonna 1973, mutta on yhä valitettavan ajankohtainen. Nykyajan Tengileillä ei toki ole aseenaan tulta syöksevää lohikäärmettä Katlaa. 

Huumori keventää
sopivasti

Seinäjoen kaupunginteatterin Veljeni Leijonamieli on viestiltään vakava mutta ei pelottava. Hyvä ja paha sekä oikea ja väärä pitää osata erottaa toisistaan. Pelottavia asioita lievennetään hurtilla huumorilla.

Tiukat sotilaat Kader ja Veder marssivat hassusti ja komentavat itseään. Mia Vuorelalla ja Mari Pöytälaaksolla lienee ollut hauskaa sotilaiden hahmojen kehittelyssä.

Jussi Jätinvuoren Korppu ja Julius Suomisen Joonatan ovat uskottava veljespari. Veljekset heittäytyvät hurjasti seikkailun tiimellykseen. Molempien äänenkäyttö on selkeää, mikä ei nykyteatterissa aina ole itsestään selvää.

Natalil Lintala on päättäväisen rohkea Sofia. Jani Johansson tekee näppärästi Jussin ja Tengilin kaksoisroolit. Henrik Hammarberg tulkitsee nasevasti monta tyyppiä. Myös Kristiina Karhu muuntuu moneen nahkaan. Tomi Turunen on napakka Hubert. Esa Ahosen Matias on lempeän leppoisa ja kokoava hahmo tarinassa.

Puvut ja kuvat 
vievät ritariaikaan

Lavastussuunnittelija Juho Lindström heijastaa näyttämölle upeita kuvaseiniä, joilla piirretään karttaa ja loihditaan vaikkapa vanhaa kaupunkikuvaa. Pyörönäyttämöä ja lattianostinta käytetään tehokkaasti hyväksi tarinan kuljettelussa.

Marjo Haapasalon suunnittelema puvustus vie tarinan jonnekin nuotiotulien ja ratsastavien ritareiden aikaan. Hevoset ja kyyhkyset on toteutettu nokkelasti. Hannu Raja-ahon suunnittelemat valot vaihtavat tunnelmaa keveästä synkkään.

Veljeni Leijonanmieli on näytelmä, joka saattaa herättää keskustelua ja kysymyksiä niin perheissä kuin koululuokissakin. Esityksessä ei selitellä turhia eikä aliarvioida lasten ymmärrystä. Aikuisten tulee kuitenkin olla valmiina vastaamaan lasten kysymyksiin, jos niitä tulee.

RAIMO HAUTANEN
kriitikko