Tiedotteet

Johannes Korpijaakko heittäytyy rakastuneeksi Aleksis Kiveksi Seinäjoella

10.10.2015

Tänä vuonna kuolleen kirjailija Veijo Meren näytelmä nuoren Aleksis Kiven ja hänen iäkkään suojelijansa Charlotta Lönnqvistin suhteesta herätti aikanaan kiistoja tutkijapiireissä.

Nyt näytelmä saa tuoreen tulkinnan Samuli Reunasen ohjauksena. Suurelle näyttämölle rakentuu kuva kirjailijasta mutta myös suomalaisuudesta, joka tänäänkin elää murroskautta.

Mikä elo onnellinen -näytelmän ensi-ilta on tammikuussa 2016 Alvar-näyttämöllä. Sen sovittaa ja ohjaa Samuli Reunanen. Alkuperäinen näytelmä on kasvanut Iiro Ollilan Kiven hienoimpiin runoihin säveltämällä uudella musiikilla.

Aleksis Kiven roolin näyttelee viiden vuoden takaisesta, Reunasen ohjaamasta Kivi-monologista palkittu Johannes Korpijaakko. Hän käy Kiveksi jo kolmatta kertaa. Näyttämöllepano ei ole museaalinen.
– Ennemmin, kuin tarkka näköispatsas historiallisesta henkilöstä, luvassa on tämän päivän suomalaista ja suomalaisuutta tarkasteleva näytelmä, sanovat ohjaaja Reunanen ja näyttelijä Korpijaakko.
– On kiinnostavaa tutkia, millainen suhteemme Kiven työhön, motiiveihin ja taiteilijamyyttiin on juuri nyt, kun suomalaisuus ja kansalliset projektit kaikkialla Euroopassa käyvät läpi rajua murrosta, linjaa Reunanen.

Kiven kiistanalainen rakkaus

Yksi näytelmän teemoista on vanhemman naisen ja nuoren miehen epäsovinnainen rakkaus.
Niinä vuosina, jolloin kirjoitti muun muassa Seitsemän veljestä, Kivi majaili parikymmentä vuotta vanhemman Charlotta Lönnqvistin luona. Heidän välisen suhteensa romanttisesta laadusta juorusivat jo aikalaiset.
Reunanen myöntää, että suhde on ollut kiistanalainen asia, josta tutkijat ovat eri mieltä keskenään.
– Meri on päätellyt ja kuvitellut sen näin ja hänen mukaansa Kivi viittaa romanttiseen suhteeseen myös teksteissään. En ota kantaa asiaan historiallisena totuutena. Näytelmässä, jonka kirjailija on kirjoittanut toisesta kirjailijasta, on jo riittävästi kerroksia.

Veijo Meren kirjoittama tarina on kaunista, Kiven kaltaista kieltä. Näytelmä seuraa kansalliskirjailijaa elonsa eri piireissä: lapsuudenkodissa, kirjailijakollegoiden ja fennomaanien seurassa, Charlottan hoivassa, kapakassa, Lapinlahden mielisairaalassa ja lopulta Albert-veljensä kotona.
– Näytelmä on Meren tulkinta siitä, miten asiat ovat ehkä saattaneet mennä. Ajat ja paikat ovat osa suomalaista historiankirjoitusta, sanoo Reunanen.

Charlotta Lönnqvistin roolin esittää näyttelijä Sari Jokelin. Muissa rooleissa nähdään Esa Ahonen, Liisu Aurasmaa, Jani Johansson, Maria Pere, Mari Pöytälaakso, Heikki Vainionpää sekä nuoria avustajia ja lapsikuoro Pikkulikkojen laulajia.

Lavastuksen suunnittelee Aili Ojalo, puvut Riitta Raunio, valot Tomi Suovankoski, äänet Sami Luttinen. Koreografi on Liisa Risu ja kapellimestari Timo Ristilä.

Mikä elo onnellinen – kohtauksia Aleksis Kiven elämästä saa ensi-iltansa Seinäjoen kaupunginteatterin Alvar-näyttämöllä 30. tammikuuta 2016.

Reunasen ja Korpijaakon aiempia yhteisiä Kivi-tuotantoja ovat vuonna 2002 Kajaanin kaupunginteatterin Nummisuutarit, jonka Reunanen ohjasi Korpijaakon esittäessä Eskoa sekä Teatteri Jurkassa vuonna 2011 kantaesitetty, Korpijaakon esittämä, palkittu Kivi-monologi, jonka Reunanen ohjasi sekä dramatisoi Hannu Mäkelän romaanin pohjalta. Korpijaakko on lisäksi esittänyt Aleksis Kiveä Kouvolan kaupunginteatterin Sydämeni laulu -musikaalissa vuonna 2012. Seinäjoen kaupunginteatteriin nyt tulevan Veijo Meren Aleksis Kivi -näytelmän Reunanen sovitti ja Ollila sävelsi ensin Nurmijärven Kivi-juhlille, missä se ensiesitettiin kesäkuussa 2013.

Meren Aleksis Kivi -näytelmä esitettiin lähes tuoreeltaan Seinäjoen kaupunginteatterissa tasan 40 vuotta sitten.

Sari Jokelin ja Johannes Korpijaakko. Kuva: Jukka Kontkanen.

Kivenkovat vierailut teatterin syksyssä

30.9.2015

Kiviä taskussa, Kivinen tie sekä hiekkakakkumestarit Tatu ja Patu vierailevat Seinäjoen kaupunginteatterissa lähiviikkoina.

Näyttelijä, koomikko, muusikko Mikko Kivinen juhlistaa tänä syksynä pitkää uraansa.
– Takana on 35 vuotta kiertämistä. Sitä on oltu räkäisissä kuppiloissa, suurissa saleissa ja lähes kaikkien teattereiden lavoilla, luettelee Kivinen ja avautuu:
– Välillä ei ole mennyt ihan putkeen, välillä ”sinnepäin” ja joskus on mennyt yllättävänkin hyvin.

Kivinen myöntää oppineensa taiteilijavuosiensa aikana.
– Ainakin sen, että ei tämä niin vakavaa ole. Ukulele vaan kainaloon ja menoksi. Elämä on elämistä varten.

Kivinen luo katseen menneisiin vuosiin Kivinen tie -juhlaesityksellään, joka nähdään Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 30. marraskuuta. Esityksen käsikirjoitus ja ohjaus on Kivisen ja Otto Kanervan yhteistyötä. Esityksen visualisointi on Pertti ”Fingerpori” Jarlan piirtämää.

Sitä ennen Seinäjoen kaupunginteatteriin palaa, yleisön pyynnöstä, vierailulle Martti Suosalon ja Mika Nuojuan Kiviä taskussa.

Hieno tarina ja sen uskomaton esittäjäkaksikko ovat tehneet näytelmästä kestosuosikin. Lokakuussa tulee kuluneeksi 13 vuotta siitä, kun esitys sai ensi-iltansa Helsingin kaupunginteatterissa.

Seinäjoella Kiviä taskussa nähdään 16. ja 17. lokakuuta.

Tatu ja Patu menevät nyt pihalle

Linnateatterin Tatu ja Patu esiintyvät Seinäjoella marraskuun alussa Outolan Pihatieteellisen instituutin virallisina asiantuntijoina ja perehdyttävät katsojia pihaleikkeihin.

Näytelmän nähtyään lapset osaavat kiivetä puuhun oikein, tuntevat hiekkakakun ja kuraveden väliset fysiikan lait sekä taitavat lumiukon rakentamisen.

Tatu ja Patu pihalla -näytelmä perustuu Aino Havukaisen ja Sami Toivosen lastenkirjoihin. Rooleissa Sami Markus ja Jaakko Loukkola. Esitykset 4. – 7. marraskuuta Elissa-näyttämöllä.

Avoimet taiteilijatapaamiset käynnistyvät

29.9.2015

Näyttelijä Ilkka Koivula harjoittelee jo kolmatta näytelmäänsä Seinäjoen kaupunginteatterissa. Keskiviikon taiteilijatapaamisessa hän kertoo työstään yleisölle.

Hiljaiset sillat parisen vuotta sitten oli ensimmäinen näytelmä, joka toi Koivulan näyttämövierailuille Seinäjoelle. Parhaillaan hän harjoittelee lokakuussa ensiesitettävää Siantappajat-näytelmää.

Siinä Koivula esittää muun muassa Jarkkoa, rakastunutta miestä, jota kohti laukaistaan ase. Tumma on Siantappajien alkuasetelma ja tummaa on myös näytelmän huumori.

Romanttisten roolien välissä Koivula on opetellut tukun eteläpohjalaista faktaa Hyväs tällis -revyytä varten. Vauhdikas musiikkinäytelmä sai ensiesityksensä syyskuun alussa.

Koivula kertoo työstään taiteilijatapaamisessa keskiviikkona 30. syyskuuta kello 18 teatterin ylälämpiössä.
Tilaisuuden jälkeen, kello 19 alkaa Hyväs tällis -revyyn näytös.

Taiteilijatapaaminen kerran kuussa

Syksyn aikana kaikille avoimissa tilaisuuksissa tavataan eri näytelmien tekijöitä sekä muun muassa talon uusi johtajakaksikko.

Näyttelijät Esa Ahonen, Jani Johansson ja Maria Pere työstävät ensimmäistä kertaa Suomessa nähtävää jouluhupailua Messias tuloo! Koomikkotrion taiteilijatapaaminen on 20. lokakuuta.

Siantappajat perustuu seinäjokelaisen kirjailijan Mirja Kuivaniemen romaaniin. Hänen kanssaan taiteiljatapaamiseen osaallistuu näytelmän ohjaaja Eija-Irmeli Lahti 3. marraskuuta.

Vuoden vaihteessa teatterinjohtajana aloittava Christian Lindroos ja elokuussa toimitusjohtajan toimeen astunut Markko Heinonen tavataan 2. joulukuuta.

Päivi Rintaniemen veistosnäyttely teatterissa

15.9.2015

Muotoilija ja kuvanveistäjä Päivi Rintaniemen yksityisnäyttely avautuu tällä viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin ylälämpiössä.

Seinäjoella asuvan ja työskentelevän Rintaniemen töitä on esillä syksyn aikana myös Lontoon designfestivaalilla Suomi paviljongissa sekä Premio Faenza -palkintoon liittyvässä Taiteilijoiden residenssi -näyttelyssä Milanossa.

Rintaniemen veistoksissa puhuttelee herkkyyden ja voiman liitto.
– Jäntevä muoto syntyy käden ja materiaalin yhteistyönä hitaasti toisiaan kuunnellen, kuvailee Rintaniemi.

Rintaniemi tunnetaan tinkimättömästä työskentelystään sekä taiteilijana että muotoilijana ja hän on osallistunut useisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin. Hänelle on myönnetty useita tunnustuksia, muun muassa 58̊ Premio Faenza -pääpalkinto Italiassa ja muotoilun valtionpalkinto 2008. Rintaniemen teoksia löytyy sekä yksityisistä että valtion kokoelmista ja julkisista rakennuksista.

Tammikuulle 2016 esillä olevan näyttelyn kuraattori on Federica Cattaneo. Näyttelyyn voi tutustua vapaasti näytösten yhteydessä sekä teatterin aukioloaikoina.

Lue lisää:
rintaniemi.fi
amfora.fi

Veikeä katsaus maakunnan historiaan

26.8.2015

Kaikkien ihmisten juuret ovat Afrikassa, muistuttaa Hyväs tällis -revyy. Ensimmäisessä kuvassa näyttelijät Mia Vuorela (vas.), Sari Jokelin, Topi Kohonen, Maria Pere, Heikki Vainionpää, Eija-Irmeli Lahti, Jani Johansson, Liisu Aurasmaa ja etualalla Ilkka Koivula. Kuvat revyyn avoimesta tiedotustilaisuudesta 26.8.2015. Kuvaaja: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Revyynikkari Mikko Koivusalo on kirjoittanut iloisen ”tietopaketin”. Hyväs tällis saa kantaesityksensä ensi viikolla Seinäjoen kaupunginteatterissa.

Sen sijaan, että hakisi aiheensa ainoastaan ajankohtaisista aiheista, revyy voi käsikirjoittaja, säveltäjä Mikko Koivusalon mukaan käsitellä myös ikiaikaisempia teemoja.
– Verkkouutiset sekä sosiaalinen media ajavat päivänpolttavien asioiden esille noston ja kommentoinnin nykyään nopeasti. Teatteriesitys on pidemmän aikavälin taidetta. Mitä tahansa voi käsitellä myös sketsein, lauluin ja tanssein. Ne ovat revyyn keinoja.

Revyy on teatteritaiteen keskeisiä muotoja ja toimii Koivusalon mukaan hyvin johdatuksena teatteriin.
– Esitys on voimanponnistus, joka muodostuu kaikista teatterin osista – kerronnasta, musiikista, koreografiasta, puvuista, lavastuksesta, valoista, äänistä – näyttävyydestä ja meiningistä.
Revyyreseptin yksi ainesosa on tahallinen mauton huumori. Se on keskeistä esimerkiksi brittihuumorissa.
– Se, mikä toimii yleisölle, on revyyn kriteeri. On turha esittää jotain, mikä ei kosketa yleisöä.

Lisäksi revyy on hyvin yleisöystävällinen teatterin muoto.
– Hyväs tällis ammentaa pohjalaisen pikkukaupungin historian virstanpylväistä, mutta ei näyttämöllä nähtävää nyt kannata ihan faktantarkasti ottaa. Totta kai jotain yleissivistävää voi jäädä takkiinkin. Ja vaikka esitys kertoo tietystä kaupungista, Seinäjoesta, käsittelee se aihettaan yleisinhimillisesti, ja osoittaa, että tällaisia me maapallon asukkaat olemme.

Vauhdikasta menoa lavalla

Esityksen musiikkinumeroiden skaala yltää afrikkalaisrytmeistä reggaen kautta tangoon ja kauniisiin balladeihin. Teatterin kapellimestari Timo Ristilä on sovittanut musiikin viisihenkiselle orkesterille. Se säestää livenä lavalla kymmentä näyttelijää.
– Koivusalo kirjoittaa tarttuvia lauluja ja hauskoja sketsejä. Mainiot lyriikat luovat syvyyttä revyyn sanomaan.

Runsaassa ja vauhdikkaassa esityksessä on hahmoja pitkälti toistasataa. Riikka Aurasmaan suunnittelemia pukuja on ommeltu viime keväästä lähtien ja kampaamossa on Johanna Uusitontin johdolla valmistettu yli 50 peruukkia.

Karmo Mende on halunnut uudistaa revyyn lavastusta. Näyttämöllä leikitellään rakenteilla, jotka raamittavat tilanteita ja muodostavat merkityksiä. Katsojan mielikuvituksellekin jää sijaa.
– Näyttelijät pyörittävät näyttämökuvaa kohtauksesta toiseen luontevasti. He ovat saaneet kaiken toimimaan hienosti ohjaaja Toni Wahlströmin ja koreografi Sami Vartiaisen kanssa.

Revyyssä näyttelevät, laulavat ja tanssivat näyttelijät Esa Ahonen, Liisu Aurasmaa, Jani Johansson, Sari Jokelin, Topi Kohonen, Eija–Irmeli Lahti, Maria Pere, Heikki Vainionpää ja Mia Vuorela. Juontajan roolissa vierailee näyttelijä Ilkka Koivula. Valot suunnittelee Hannu Raja–aho ja äänet Sami Luttinen.

Ensi-ilta 5. syyskuuta suurella näyttämöllä.