Tiedotteet

Uutta ja tuttua teatteri-ihanaa tarjolla

9.9.2024

Seinäjoen kaupunginteatteri tarjoaa näytelmien ohessa ja niihin liittyen mukavia yleisötilaisuuksia. Liput tuleviin tilaisuuksiin ovat ostettavissa keskiviikosta 11.9.2024 kello 10 alkaen. Poimi omasi!

Seinäjoen kaupunginteatterin ihkauusi avaus ja teatteritapaus tarjoaa teatteritietoa herkkutarjoilun äärellä: peribrittiläinen Afternoon tea eli Iltapäivätee eli Kello viiden tee katetaan Elissa-saliin.

Samalla kun siemailee teetä ja nauttii herkkuja, yleisö saa kuulla kiinnostavaa keskustelua ja raikasta tietoa Seinäjoen kaupunginteatterin näytelmistä. Kulloisellakin kattauksella teatterikuraattori Jelena Jokelinilla on uudet vieraat: 
– perjantaina 25. lokakuuta vieraaksi saapuu Seili-musikalissa Johannesta näyttelevä Kai Bäckström
– perjantaina 22. marraskuusta aiheena on Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut -trilleri ja vieraina teatterimme uudet näyttelijät Kristiina Karhu ja Tomi Turunen. 
– tiistaina 28. tammikuuta vieraaksi saadaan Piina-jännärin ohjaaja Olli-Matti Oinonen.

Joka tilaisuudessa nauhoitetaan Lämpiöelämää-podcast-jakso, joka julkaistaan myöhemmin teatterin verkkosivuilla. Yleisön ei tarvitse nauhoitusta jännittää, mutta se saa halutessaan esittää illan vieraalle teemaan liittyviä kysymyksiä. 

Kello 17 alkaviin teehetkiin on myynnissä rajoitetusti lippuja. Tarpeen tullen paikkoja avataan lisää myyntiin. 20 euron liput sisältävät niin tarjoilun kuin illan ohjelmankin. 

Suositut villasukkakierrokset
saavat jatkoa!

Kokemuksemme perusteella katsojia kiehtoo luvallinen hiippailu iltasella näytelmäharjoitusten kulisseissa. Teatterikuraattori Jelena Jokelin vetää jälleen villasukat jalkaansa ja johdattaa katsojat teatteritalon uumeniin opastetuilla kierroksilla. Tarjolla on kaksi tunnin mittaista teemahiippailua: 
– trillerikierros Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut -trillerin harjoitusten kulisseissa keskiviikkona 9. lokakuuta sekä
– satuklassikkokierros Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamieli -näytelmän harjoitusten kulisseissa torstaina 16. tammikuuta. 

Kullekin kierrokselle mahtuu 20 nopeinta lipun ostajaa. Liput maksavat 10 euroa. Mukaan tulee ottaa omat villasukat, ripaus seikkailuhenkeä sekä taito hiipiä hiirenhiljaa.

Kierrokset eivät valitettavasti sovellu liikuntarajoitteisille tai perheen pienimmille. 

Joulupuuroa ja
näytelmämakupaloja 

Seinäjoen kaupunginteatterin perinteinen ja ohjelmallinen puurojuhla johdattaa jälleen ystävänsä joulutunnelmiin, tänä vuonna keskiviikkona 22. marraskuuta.

Puurojuhlayleisölle esitetään kahdesti, kello 15 ja 18, Alvar-salissa tunnelmallisia joulun säveliä ja herkullisia otteita Seinäjoen kaupunginteatterin ohjelmistosta teatterivuonna 2024–2025. 

Joulupuuro on tarjolla tunnin ennen esitysten alkua. 8 euron hintaiset liput tulevat myyntiin keskiviikkona 11. syyskuuta kello 10. 

Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy hakee taiteellista johtajaa

30.8.2024

Taiteellinen johtaja palkataan viisivuotiseen, määräaikaiseen työsuhteeseen. 

Seinäjoen kaupunginteatteri hakee taiteellista johtajaa syyskuussa. Uusi johtaja valitaan marraskuussa.
– Valittavan henkilön kanssa neuvotellaan työn alkamisajankohdasta, toimitusjohtaja Milla Hautala sanoo.

Johtajahaku aikaistui.
– Pauliina Salonius ilmoitti, ettei aio käyttää kahden vuoden optiotaan. Työsuhde Seinäjoella päättyy lokakuun lopussa ja hän siirtyy työskentelemään muualle.

Seinäjoen kaupunginteatterin hallituksen päätöksestä Hautala toimii vt. taiteellisena johtajana, kunnes uusi taiteellinen johtaja aloittaa tehtävässään.

Taiteellisen johtajan tehtäviin kuuluvat teatterin taiteellinen linja ja ohjelmistosuunnittelu, taiteellisen henkilökunnan esihenkilönä toimiminen sekä oma taiteellinen työpanos. 

Kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai teatterin johtajan tehtävissä osoitettu pätevyys. Tehtävä edellyttää laaja-alaista teatterialaan perehtymistä ja verkostoitumista sekä esihenkilö- ja johtamistaitoja. 
– Henkilökohtaisina ominaisuuksina arvostamme sitoutuneisuutta, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, reiluun ja tasapuoliseen kohteluun pyrkivää, kehittävää asennetta sekä vastuunkantamista, Hautala listaa.

Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy:n omistaa Seinäjoen kaupunki. Teatterin neljällä näyttämöllä on noin viisi ensi-iltaa vuodessa. Kaikkiaan esityksiä on noin 230. Teatterilla on myös oma kesänäyttämö Törnävänsaaressa, Seinäjoella. Seinäjoen kaupunginteatterissa työskentelee liki 50 henkeä ympäri vuoden ja useita kymmeniä vierailijoita.

Hakuilmoitus on luettavissa Seinäjoen kaupunginteatterin rekry-verkkosivuilla 

Satu Silvo piinaa yhdessä uransa kihelmöivimmistä rooleista Olli-Matti Oinosen ohjaamassa jännärissä

28.8.2024

Satu Silvo tekee legendaarisen Annie Wilkinsin roolin Piina-jännärissä, joka saa ensi-iltansa helmikuussa 2025 Seinäjoen kaupunginteatterin Elissa-näyttämöllä. Kuva: Jukka Kontkanen

Stephen Kingin Piina-romaaniin perustuva psykologinen trilleri on ajankohtainen kuvatessaan fanikulttuuria: kuinka pitkälle toisen ihailu voi mennä? Pääosissa Seinäjoella nähdään Satu Silvo ja Reidar Palmgren. Näytelmän liput tulevat myyntiin viikon kuluttua.

Menestynyt kirjailija Paul joutuu auto-onnettomuuden seurauksena sairaanhoitaja Annien hoidettavaksi lumen saartamalle maatilalle. Paulin jalat ovat ruhjoutuneet onnettomuudessa, mutta todellinen piina alkaa vasta kun hän ymmärtää, ettei Anniella ole aikomustakaan päästää ihailemaansa kirjailijaa luotaan.

Legendaarisen kauhukirjailija Stephen Kingin Piina (Misery) ilmestyi vuonna 1978. Tarinan tuorein, William Goldmanin näyttämösovitus nähdään Seinäjoen kaupunginteatterissa keväällä 2025.

Piinan ohjaa Seinäjoen kaupunginteatterin yleisön suosikkitekijöihin lukeutuva Olli-Matti Oinonen. Annien roolissa nähdään Satu Silvo, Paulia näyttelee Reidar Palmgren ja sheriffiä Jukka Puronlahti.
– Pääsemme hienon jengin kanssa tekemään intiimiin Elissa-studioon tiivistunnelmaista, kauhunsekaista jännäriä, joka on harvinainen lajityyppi suomalaisteattereissa. Näytelmästä tulee tunnettua 80-luvun elokuvaa jykevämpi, Oinonen vakuuttaa.

Tarinan keskiössä on klaustrofobinen tila, jossa kirjailija on häiriintyneen ihailijan vankina. Piina pelaa tunteiden ääripäillä ja niiden täydellisellä hallitsemattomuudella.
– Hyväntahtoiselta vaikuttavasta Anniesta paljastuu kerroksittain uutta ja kasvava kauhun tunnelma alkaa piinata katsojaakin. Paulilla on ilmiömäistä selviytymiskykyä, mutta kumpi lopulta voittaa karmean kissa ja hiiri -leikin?

Esitys sisältää voimakkaita kohtauksia.
– Näytelmä saattaa järkyttää, emmekä suosittele sitä herkimmille katsojille tai lapsille, Oinonen sanoo.

”Sellainen rooli,
että oksat pois!”

Oinosen mukaan Satu Silvo pääsee mielisairasta Annieta näytellessään tekemään yhden elämänsä rooleista.
– Kaikki roolit ovat omalla tavallaan haastavia, mutta tuo psykologinen puoli, mikä saa Annien toimimaan niin kuin hän tekee, on todella kiinnostavaa, Silvo sanoo.

Parasta uudessa teoksessa on aina löytää jotain, niin tekstistä kuin itsestäkin.
– Kyseessä on iso työ. On myös jännä nähdä, miten me yhdessä puolisoni Reidarin kanssa hioudumme sen äärellä.

Kirjailijan roolissa
oikea kirjailija

Näyttelijä-kirjailija Reidar Palmgren on samaa mieltä. Mahdollisuus saada tehdä Piina oman puolison kanssa tekee siitä entistä ulottuvamman.
– ”Pääsemme” pahoinpitelemään toisiamme kunnolla. Piina on harvoja näytelmiä, jossa väkivaltaa ei voi tyylitellä vaan se näyttäytyy realistisen oloisena, mutta ei kohotettuna, Palmgren sanoo.

Hän luki Kingin Piinan melko tuoreeltaan 80-luvulla, on nähnyt elokuvan ja kaksikin eri näytelmäversiota.
– On mageeta, että tämä tulee mun kohdalle. Olen pitkäaikainen kauhun harrastaja ja ymmärrän lajia. Kirjailijana aihe on hyvin kiinnostava, onhan tässä myös kyse kirjoittajan suhteesta lukijaan.

Piinan on suomentanut Timo Mikkola. Lavastuksen suunnittelee Riikka Aurasmaa, puvut Leena Rintala, valot Lauri Virkkala, äänet Riku Metsä-Ketelä ja naamioinnin Aliina Ilonen.

Piina saa ensi-iltansa 6. helmikuuta 2025 Elissa-studiossa. Liput ovat ostettavissa keskiviikosta 4.9.2024 alkaen.

Kevätkaudella
uudet esitysajat

Seinäjoen kaupunginteatterissa on kuultu asiakkaiden toiveita ja niinpä tammikuusta 2025 alkaen niin Piinan kuin muidenkin arkiesitysten alkamisajat aikaistuvat tunnilla: kello 12 ja 18 suurella näyttämöllä ja pienellä näyttämöllä kello 12.15 ja 18.15.
– Näin katsojat pääsevät illalla kotiin tai päivälliselle tuntia aikaisemmin, myynti- ja markkinointipäällikkö Satu Keski-Valkama kertoo.

Lauantaiesitykset suurella näyttämöllä alkavat edelleen tutusti kello 13 ja 18 sekä pienellä näyttämöllä kello 13.15 ja 18.15. Näytösajat saattavat vaihdella esityskohtaisesti, joten alkamisaika on aina hyvä varmistaa teatterilipusta.

Suomen Teatterit: ”Leikkaukset uhkaavat ajaa alas suomalaisen teatterin”

21.8.2024

Valtiovarainministeriön kaavailemat leikkaukset uhkaavat suomalaisen teatterin tulevaisuutta. Suomen Teatterit ry haluaa herättää päättäjät ja yleisön ymmärtämään, että näin suurten leikkausten myötä suomalaisille rakas taidemuoto on vaarassa. Seinäjoen kaupunginteatterissa leikkaukset aiheuttaisivat merkittäviä muutoksia.

Valtiovarainministeriön 9. elokuuta julkaisema budjettiehdotus antoi kylmän viestin suomalaiselle esittävän taiteen kentälle. Valtiovarainministeriö esittää, että vakiintuneiden ammattiteattereiden rahoitus vähenisi jopa 13 prosenttia eli suhteessa enemmän kuin monilla muilla aloilla.
– Suuri yleisö ja päättäjät eivät välttämättä hahmota leikkausten mittakaavaa, mutta suomalainen teatteri nykymuodossaan on vaarassa kadota, mikäli suunnitellut leikkaukset toteutuvat, Suomen Teatterit ry:n hallituksen puheenjohtaja Ritva Viljanen sanoo.

Ylisuuret leikkaukset teatterin, tanssin ja sirkuksen valtionosuusrahoitukseen tarkoittaisivat pahimmillaan useampien ammattiteattereiden alasajoa ja konkursseja. Leikkaukset aiheuttavat teatterikentän näivettymistä ja lisääntyvää työttömyyttä, lasten- ja nuortenteatterin vähentymistä, suomalaisen näytelmäkirjallisuuden vaarantumista sekä kansainvälisen yhteistyön loppumista.

Nyt esitetyt leikkaukset ovat osa kehysriihessä päätettyä säästöpakettia, jossa linjattiin että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kohdistuu 50 miljoonan euron lisäleikkaukset vuonna 2025. Tästä summasta valtiovarainministeriö on jyvittänyt 60 prosenttia leikattavaksi kulttuurista, vaikka kulttuurin osuus ministeriön koko budjetista on vain noin 7 prosenttia.

Vuodelle 2025 esitetyt leikkaukset ovat kuitenkin vasta alkua: hallitus kaavailee mittavia leikkauksia myös vuodelle 2026.

Leikkauksilla vaikutuksia
myös aluetalouteen

Suomalaiset ovat teatterikansaa. Ammattilaisten tekemä esittävä taide – teatteri, tanssi, sirkus ja ooppera – kerää vuosittain 3-4 miljoonaa katsojaa.

Teatterit ja muut esittävän taiteen toimijat ovat keskeinen osa alueiden elinkeinoelämää ja niiden toiminnalla on positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Valtiovarainministeriön esittämien leikkausten vaikutukset kohdistuisivat siten myös ympäröiville elinkeinoaloille.
– Teatterit toimivat monesti alueensa vetonauloina, joten myös ravintola-, matkailu- ja kuljetuspalvelut hyötyvät teatteritoiminnasta. Teattereihin kohdistuvilla leikkauksilla olisi moninaisia kerrannaisvaikutuksia, Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen kertoo. 

Suomen koko maan kattava ammattiteatteriverkosto mahdollistaa yleisöille laadukkaita taidekokemuksia ympäri Suomen. Teatterit saavuttavat yleisöjä usein myös omaa kaupunkia laajemmalta alueelta. Esitettyjen rahoitusleikkausten myötä on vaarana, että Suomessa on tulevaisuudessa katvealueita, joissa ei pääse kokemaan ammattiteatteria.

Seinäjoen kaupunginteatterissa
tulisi merkittäviä muutoksia

Seinäjoen kaupunginteatterin tapauksessa 13 prosentin säästö tarkoittaisi n. 130 000 euron menetystä.
– Kokoluokaltaan tuo raha teatterissamme tarkoittaa noin viiden vierailevan taiteilijan palkkakuluja. Näin radikaali säästö tarkoittaisi merkittäviä muutoksia ohjelmistorakenteeseen. Säästötahti on tiukka, sillä laskua tulisi jo ensi vuodelle, jonka ohjelmistosuunnittelua ja sopimuksia on jo tehty, eikä niistä ole enää mahdollista irtautua kuluitta, Seinäjoen kaupunginteatterin toimitusjohtaja Milla Hautala avaa.

Lisäksi 10 prosentin arvonlisäverokantaa nostetaan vuoden vaihteessa 14 prosenttiin.
– Ja säästöjä olisi tulossa vielä toinen samanlainen satsi vuodelle 2026, jolloin näin totaalinen ja äkillinen säästö saa aikaan tuhoisia ja peruuttamattomia vaikutuksia. Pieni raha valtion kassassa kokonaisuutena, mutta vaikutukset ovat tuhoisat, Hautala jatkaa.

Kulttuuri on henkistä
huoltovarmuutta

Suomalaisella teatterilla, tanssilla ja sirkuksella on tärkeä rooli kansankunnan identiteetin ja vakauden vahvistajana. Epävarmoina aikoina on syytä pitää erityistä huolta kulttuurista, joka on osa suomalaisten henkistä huoltovarmuutta. Taide mahdollistaa uuden ajattelun ja vie yhteiskuntaamme eteenpäin.

Suomalaista teatteria ei tehdä missään muualla kuin Suomessa. Suomen Teatterit ry vetoaa päättäjiin, että teattereihin kohdistuvat ylisuuret leikkaukset peruttaisiin tai kohtuullistettaisiin. Yleisö voi puolestaan tukea teattereita nauttimalla niiden tarjoamista upeista esityksistä esityskauden taas käynnistyessä.

Satu Rasila ja Mikko Kouki kirjoittivat musikaalin vaiennetuista naisista

13.8.2024

Seili-musikaalin Sigridillä, Hildalla, Almalla ja Sofialla on kaikilla tosielämän esikuva. Rooleja näyttelevät Heidi Kirves (vas.), Inka Reyes, Anna-Maija Jalkanen ja Natalil Lintala. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Boulevard

Seili-musikaali antaa äänen naisille, jotka vaiennettiin. Uudelleen kantaesitettävä Seili tekee musikaalihistoriaa.

Reilut sata vuotta sitten Saaristomeren ulkosaarelle, Seiliin, eristettiin naisia, joiden ei katsottu sopeutuvan elämään muiden rinnalla yhteisönsä jäseninä. Syynä oli mielensairaus, poikkeava käyttäytyminen, työhaluttomuus tai tragedian kokeneen kriisiytyneet tunnetilat.

Syksyllä Seinäjoen kaupunginteatterissa kantaesitettävä Seili-musikaali kertoo näistä sairaalasaaren naisista. Ennen kaikkea se on kuvaus elämää suuremmasta rakkaustarinasta.

Musikaalin käsikirjoittaneet Satu Rasila ja Mikko Kouki aloittivat työnsä kysymyksellä, mikä on hullua?
– Onko hulluutta rakastua niin palavasti, että jättää perheensä ja vain kahden päivän yhdessäolon myötä odottaa koko elämänsä toista tulevaksi?

Näin käy tarinan Sofialle, joka pakenee järjestettyä avioliittoa omista häistään. Hän törmää perheelliseen Johannekseen. Pari rakastuu, mutta lähtökohdat yhteiselolle ovat mahdottomat. Monien epäonnisten sattumien kautta Sofia lähetetään Seiliin arkkulaudat mukanaan. Vapautumista ei ole luvassa.
– Seili on tyylilajiltaan melodraama. Tarinan käänteet ovat äärimmäisiä, Rasila kuvailee. 

Nämä ihmiset olisivat tarvinneet terapiaa, mutta heidät suljettiin loppuelämäksi Seiliin.

Fiktio kumpuaa todellisista ihmiskohtaloista. Naispäärooleilla, Sofialla sekä Sigridillä, Hildalla ja Almalla on oikeasti eläneet esikuvat.

Rasilalle merkityksellisintä oli taustatutkimuksen tekeminen. Hän tutustui Turun maakunta-arkistossa säilytettäviin, musteella käsin kirjoitettuihin vanhoihin dokumentteihin: sairaalan yksityiskohtaisiin raportteihin ja kirjeisiin, joita ei ollut koskaan toimitettu vastaanottajille.

Vuosina 1889-1944 Seilissä oli potilaana 192 naista. Heistä viidelläkymmenellä kahdella ei ollut lainkaan diagnoosia. Diagnooseista skitsofrenia ja dementia olisivat valideja nykyäänkin, mutta monet saarelle joutuneet olivat kokeneet muun muassa onnettomia rakkauksia, tulleet raskaaksi, kokeneet tai nähneet jonkin järkyttävän onnettomuuden.

Naisista monet kokivat meidän ajastamme katsottuna täyttä vääryyttä.
– He olisivat tarvinneet terapiaa, sen sijaan heidät suljettiin loppuelämäksi Seiliin, Rasila sanoo. 

Seili tekee
musikaalihistoriaa

Seili nähtiin ensi kerran vuonna 2014 jukebox-musikaalina Turun kaupunginteatterissa. Vuosien aikana Rasila ja Kouki ovat kehitelleet tarinaa. Teoksesta on muokattu suosittu Seilin naiset -podcast Storytel-palveluun sekä elokuvakäsikirjoitus.

Nyt on vuorossa musikaalin uusi tuleminen Seinäjoen kaupunginteatterissa. Sen on säveltänyt Jussi Vahvaselkä.
– On harvinainen tilanne suomalaisessa musikaalihistoriassa, että jo kerran tehty teos saa uuden kantaesityksen. Olemme oppineet matkan varrella lisää, syventäneet teosta ja muokanneet tarinallisia painotuksia. Lisäksi musiikki on kokonaan uutta, Rasila ja Kouki kertovat.

Sinua on
kuultu vihdoin

Yhdessä Rasilan arkistolöydöistä, lääkärin kanssa käydystä keskustelusta kirjatussa raportissa, oli sitaatti 18-vuotiaalta Seiliin suljetulta tytöltä: Voi kun äiti olisi elossa, että joku ymmärtäisi eikä tuomitsisi. 
– No, 100 vuotta myöhemmin me halusimme kertoa tämän tarinan, tuomitsemisen sijaan yrittäen ymmärtää Seiliin suljetun kohtaloa.

Seili – musikaali särkyneiden sydänten saaresta saa ensi-iltansa 14. syyskuuta suurella näyttämöllä. Musikaalin ohjaa Pauliina Salonius.

Seilin ovat käsikirjoittaneet Satu Rasila ja Mikko Kouki. Kuva: Heli Blåfield