Tiedotteet

Puurojuhla on kiitos teatterin asiakkaille

17.11.2015

Teatterin joulushow esittelee myös kevään ohjelmistoa.

Viime joulun alla vietetty, valtaisan suosion saanut Seinäjoen kaupunginteatterin puurojuhla saa jatkoa tänä vuonna.

Tiistaina 24. marraskuuta näyttelijät esittävät lämpiön näyttämöllä valikoiman kauneimpia joululauluja sekä kohtauksia tulevista ja jo ohjelmistossa olevista näytelmistä. Myös joulupukki on luvannut saapua paikalle ilahduttamaan lapsivieraita.

Tunnelmallisen (ja hauskan!) ohjelman muassa yleisölle on tarjolla joulupuuroa sekä lipputarjouksia. Kello 17 alkavaan tilaisuuteen on vapaa pääsy. Puurojuhlaa vietetään kello 19.30 saakka.

Tervetuloa!

Moninainen palaa Verstasteatteriin

17.11.2015

Loppuunmyytyjen esitysten ja suosion myötä näyttelijä Eija-Irmeli Lahden Moninainen palaa näyttämölle jo kolmanneksi kaudeksi.

Lahti kantaesitti suomalaisten kirjailijoiden ja runoilijoiden teksteistä koostamansa, eri-ikäisten naisten elämästä kertovan näytelmänsä vuosi sitten, marraskuussa 2014.

Kampaaja-maskeeraaja Minna Yli-Villamo muokkaa Lahden eri hahmoiksi näyttämöllä, yleisön edessä. Esityksen äänistä vastaa ja Lahtea säestää harmonikkataitelija Marita Ylevä.

Moninainen esitetään neljästi: 26. marraskuuta sekä 2., 3. ja 12. joulukuuta.

Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa Seinäjoen kaupunginteatteriin

17.11.2015

Mia Vuorela (vas.), Jukka Puronlahti, Topi Kohonen ja Anna Ackerman. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Jouko Turkan ja Juha Turkan teatteritapaus palaa ensimmäisen kerran näyttämölle kantaesityskautensa jälkeen. Näytelmän sovittaa ja ohjaa Seinäjoen kaupunginteatterin studionäyttämölle Antti Mikkola.

”Paras kotimainen näytelmä viimeiseen 20:een vuoteen!” ”Aikansa teatteritapaus!”

Muun muassa näin on todettu Jouko Turkan ja Juha Turkan kirjoittamasta Rakkaita pettymyksiä rakkaudessa -näytelmästä. Vuonna 1996 kantaesitetty näytelmä varasti päähenkilökseen 21-vuotiaan Pekka Himasen, Suomen nuorimman filosofian tohtorin, ja kysyi: Miten voi olla filosofian tohtori, jos ei vielä tiedä rakkaudestakaan mitään?

Nyt näytelmä tulee Seinäjoen kaupunginteatteriin. Himanen joutuu Elissa-studiossa kovaan elämänkouluun, kun häntä rakastamaan ja kouluttamaan laitetaan päivälehden entinen päätoimittaja Madame, tämän nuori tytär Heru sekä eläkkeelle jäänyt vääpeli.
– Näytelmä on ylitsevuotava runsaudensarvi ja päätön komedia täynnä vimmaa, ajatusta ja tarkoitusta, lupaa esityksen myötä Seinäjoelle paluun tekevä ohjaaja Antti Mikkola.

Mikkolan käsissä tarina päivittyy uusin havainnoin ja tulkinnoin.
– Turkka kirjoitti teksteihin usein myös itsensä, niin tähänkin tarinaan. Se antaa mahdollisuuden työryhmälle käsitellä samalla Turkkaa itseään. Ihmettelemme, kuka oikein on tuo ristiriitainen teatterin nero, jota toiset palvovat ja toiset sylkevät?

Olennaisena osana esitystä on Romeo ja Julia -näytelmästä Mikkolan ohella tutun Tiiti Hynnisen valo- ja videosuunnittelu.
– Mukana on muun muassa ennen näkemätöntä elävää kuvaa isä-Turkasta.

20:ssa vuodessa Himanen on kasvanut valtakunnan filosofiksi. Jyrki Kataisen taannoin tilaama tulevaisuusraportti herätti mediassa suurta kohua ja jopa raivoa. Sinisessä kirjassa Himanen lanseeraa termin henkinen kestävyysvaje.
– No, eikö se ole juuri nyt? kysyy ohjaaja Mikkola.

Näytelmä saa ensi-iltansa 13. helmikuuta Elissa-studiossa. Rooleissa nähdään Mia Vuorela, Jukka Puronlahti, Topi Kohonen ja Anna Ackerman. Puronlahti opiskeli Teatterikorkeakoulussa Turkan kaudella ja pääsee tässä näytelmässä esittämään läheltä näkemäänsä teatterineroa.

Taviksia, joille tapahtuu tavallista enemmän

13.11.2015

Seinäjoen kaupunginteatterin uusi ensi-ilta tuo näyttämölle kolme tämän ajan naista, joiden pinna katkeaa arjen vaikeuksien kasaantuessa. Kaaos tarjoaa samaistuttavia hahmoja, ystävyyden ylistystä ja vapauttavaa naurua.

Iäkäs äiti kuolee, töissä on ongelmia, talosta löytyy hometta, auto hajoaa ja lapset ovat koko ajan sairaana. Kun vielä unet jäävät vähiin, saattaa elämä ajautua kaaokseen.

Näin, ja vielä enemmän käy Kaaos-näytelmän päähenkilöille, opettajalle, terapeutille ja toimittajalle. Anna Ackermanin, Liisu Aurasmaan ja Mari Pöytälaakson roolihenkilöitä kantaa keskinäinen ystävyys. Välillä se myös sekoittaa tilanteita.
– Kun ulkoapäin sanotaan, että tee näin, voivat asiat mennäkin pahempaan suuntaan. Silti kaveri, joka tukee, on hyvä olla olemassa, myöntää ohjaaja Kaisa-Liisa Logrén.

Näytelmän henkilöt edustavat x-sukupolvea, siis vuosina 1964-1979 syntynyttä ikäluokkaa, joka aikuistui 80- ja 90-luvuilla. Jos nyt aikuistui.
– Pullamössösukupolveksi kutsutun ikäryhmän on sanottu itsenäistyneen myöhään ja uusavuttominakin ikäpolvea on pidetty.

Kaaos näyttää päähenkilöt tilanteissa, joissa naisia, saati akateemisia naisia, harvoin nähdään. Kaikki kolme menettävät hermonsa ja käyvät aggressiivisiksi. Näytelmä herättääkin kysymyksen, millainen aggressio on naisille sopivaa? Saako nainen olla muutakin, kuin perinteinen sovittelija?
– Väkivalta on tietysti aina tuomittavaa, mutta terve aggressio on tarpeellista elämässä. On osattava puolustaa omia rajojaan eikä antaa kenenkään kävellä itsen yli. Padottu aggressiivisuus voi kääntyä itseä vastaan ja ilmetä muun muassa masennuksena.

Logrénin mukaan näytelmän kolmikko voisi paremmin, jos ei niin kovasti yrittäisi täyttää toisten odotuksia ja suorittaa velvoitteitaan.
– Kun elämä ruuhkautuu ja ollaan koko ajan kuin poikkeustilassa, eivät totutut toimintatavat riitäkään. Omaa oloa helpottaisi jos hyväksyisi, etteivät oman persoonan eri puolet ole pelkästään mairittelevia.

Aarrenäyttely johdattaa näytelmän maailmaan

Myös näytelmän visuaalisuudessa on sukupolvikokemus läsnä. Sitä on luotu yhdessä ohjaajan, työryhmän ja lavastaja Veera-Maija Murtolan kesken.

Kaaos-maailmaan pääsee virittäytymään jo teatterin aulassa, johon on pystytetty ikäluokalle tutusta esineistöstä näyttely. Lisäksi katsomoon johtavaan portaikkoon on ripustettu työryhmän muistoja ja niihin liittyviä esineitä. Muun muassa muovinen kerhopullo ja pikkuauto ovat arvoisissaan kultaisissa kehyksissä.
– Kyllä meitä nauratti, kun eräs meistä paljasti ottaneensa teininä talteen pölyä Dingon keikkabussista. Sitäkin on näyttelyssä esillä, kertoo Murtola.

Kaaos saa ensi-iltansa perjantaina 13. marraskuuta.

Näytelmän puvut on suunnitellut Riikka Aurasmaa, valot Hannu Raja-aho ja äänet Sami Luttinen. Maskeerauksen ja kampaukset on suunnitellut Johanna Uusitontti, tarpeiston on valmistanut Minna Nortunen ja Airi Lakso. Näyttämömestarina toimii Risto Virtaniemi, pukijana ja pukuhuoltajana Heli Kaunismäki ja järjestäjänä sekä tarpeistonhoitajana Minna Nortunen.

Kaaos on Mika Myllyahon kuudelle kielelle käännetyn Paniikin sisarteos. Se sai kantaesityksensä Ryhmäteatterissa vuonna 2008.

Vanharoosa puhuu ikäihmisten suulla

29.10.2015

Vanha Roosa muistelee sota-ajan nuoruuttaan uudessa näytelmässä.

Seinäjoen kaupunginteatterin Verstasnäyttämöllä saa 6. marraskuuta ensi-iltansa seinäjokelaisten ikäihmisten tarinoista koostettu Vanharoosa-näytelmä. Esityksessä kuultava Roosan tarina on osa Kulttuurikollektiivi Sillan Kohtaaminen-projektia, jossa yhdistys on järjestänyt työpajoja ja haastatteluja Seinäjoen palveluasumisyksiköissä sekä kotihoidon asiakkaiden luona.

– Järjestimme Hyllykalliokodilla viisi tapaamista, joiden teemana oli lapsuus, koti, perhe, rakkaus ja unelmat. Teemoja purettiin muun muassa keskustelun, musiikin ja runouden kautta. Pajoja järjestettiin myös muistisairaille ikäihmisille Myllypuistokodissa, jossa sisältö keskittyi taidelähtöisen toiminnan ja juttelun ympärille. Kotihoidon asiakkaiden kanssa samat teemat pakattiin kahden tunnin mittaiseen haastatteluun, jossa syvennyttiin tarkemmin haastateltavan henkilön elämäntarinaan, kertoo esityksen käsikirjoittaja Juulia Soidinaho.

Työpajoissa ja haastatteluissa esiin nousseet tarinat ja teemat muodostavat yhden yhteisen juonen, joka kulkee päähenkilö Roosan kotona nykyajassa sekä hänen sota-aikaisissa muistoissaan. Vanhan Roosan roolissa nähdään kirjavinkkari-satumumma Marja-Leena ”Marlee” Mäkelä. Muita rooleja esittävät Juulia Soidinaho, Tanja Huuskonen, Sami Sainio sekä Maippi Nuormaa-Vilén. Esityksen on ohjannut Venla Korja. 

Kohtaaminen-projekti on saanut tukea Suomen kulttuurirahastolta, Taiteen edistämiskeskuksen Pohjanmaan taidetoimikunnalta sekä Seinäjoen kaupungin kulttuuripalveluilta ja ikäihmisten tulosalueelta.