Tiedotteet

Nuoria teatterinharrastajia nousee Seinäjoen kaupunginteatterin lavalle

19.12.2022

Alueen 13–19-vuotiaille teatterinharrastajille avautuu mahdollisuus työskennellä ammattilaisten kanssa Seinäjoen kaupunginteatterin osallistuessa valtakunnalliseen Nuori Näyttämö –hankkeeseen.

Nuori Näyttämö on kolmevuotinen teatterikonsepti, jossa nuoret harrastajat saavat mahdollisuuden vahvistaa osaamistaan ja työskennellä pitkäjänteisesti yhdessä ammattilaisten kanssa. Seinäjoen kaupunginteatterin muassa valtakunnalliseen hankkeeseen osallistuvat Helsingin Kaupunginteatteri, Lappeenrannan kaupunginteatteri, Rovaniemen Teatteri, Suomen Kansallisteatteri ja Tampereen Teatteri.
– Nuori Näyttämö kehittää luovaa harrastustoimintaa, lähentää ammattilaisia ja harrastajia sekä kasvattaa uuden polven teatteriyleisöä. Lisäksi hankkeen myötä luodaan kotimaista nuorten näytelmäkirjallisuutta ja siten uusia, tasokkaita näytelmiä nuorten esitettäväksi ja katsottavaksi, taiteellinen johtaja Pauliina Salonius kertoo.
Näytelmäkirjailijat Pauliina Feodoroff, Marko Järvikallas ja Arda Yildirim ovat kirjoittaneet 13–19-vuotiaille suunnatut näytelmät. Nuorisoryhmien valmistamat esitykset nähdään keväällä 2024 ammattiteattereiden näyttämöillä viidellä paikallisfestivaalilla. Kultakin festivaalilta kutsutaan vähintään yksi esitys Kansallisteatterissa järjestettävään päätöstapahtumaan.

Ryhmien hakuaika
maaliskuussa

Ryhmät voivat hakea mukaan toimintaan maaliskuussa 2023. Hakuohjeet julkistetaan helmikuussa teatterin verkkosivuilla. Seinäjoen kaupunginteatterissa hanketta vetää teatterikuraattori Jelena Jokelin.
– Ryhmiä ei valita taitotasojen mukaan, vaan osallistumaan toivotetaan tervetulleiksi mahdollisimman monista erilaisista taustoista tulevia ryhmiä, Jokelin sanoo.
Näytelmätekstit ovat ryhmien luettavissa jo tammikuussa Nuori Näyttämö -hankkeen verkkosivuilla.
– Hanke tukee yleisötyötä ja toivomme nuorten innostuvan ja lähtevän mukaan. Olisi hienoa, jos alueen nuoriso kokisi teatterin omakseen ja onnistuisimme madaltamaan kynnystä tulla teatteriin.
Hanke kutsuu mukaan myös kokonaan uudet teatterinharrastajat.
– Tämä on hieno tilaisuus aloittaa uusi harrastus ja löytää teatterin pariin. Olen itsekin löytänyt harrastajateatterista oman tieni kohti ammattilaisuutta, Salonius sanoo.

Hanke perustuu Englannin Kansallisteatterin, National Theatren luomaan New Connections -konseptiin ja Suomessa sen pääorganisoija on Työväen Näyttämöiden Liitto.

Susanna Haaviston juhlakonsertti huhtikuussa Seinäjoen kaupunginteatterissa

13.12.2022

Elämä kassiin –konsertissa kuullaan muistojen lauluja ja tarinoita Haaviston 40-vuotisen uran ajalta.

Rakastettu näyttelijä ja laulaja Susanna Haavisto viettää 40-vuotistaiteilijajuhlaansa. Sen kunniaksi Haavisto kiertää syksyllä 2022 ja keväällä 2023 konsertoimassa ympäri maan. Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Haavisto nähdään 18. huhtikuuta.

Teatterin ja musiikin saralla Susanna Haavisto on pitkän linjan moniottelija. Musiikkiteatteriura alkoi Helsingin kaupunginteatterista Jacques Brelin lauluista ja Peter Panista. Matka jatkui Soitinmenot-tv-ohjelman kautta Tampereelle Maxin ja Morizin seikkailuihin.

Freelancerina jo 37 vuotta toimineen Haaviston uraa on siivittänyt rakkaus lauluun ja laulunkieleen. Haavisto sanoo olevansa tarinankertoja ja tunteiden välittäjä. Esiintymisessä tärkeintä on hänen kokemansa dialogi yleisön kanssa. Haavisto uskoo myös syvästi laulun terveydelliseen vaikutukseen, joka koskee jokaista, laulutaidosta riippumatta.

Rakkaus suomen kieleen on synnyttänyt jo liki 100 lauluntekstiä, musikaalikäsikirjoituksia, pienoisoopperalibrettoja sekä satukirjan. Sooloalbumeita Susanna on julkaissut seitsemän. Ohjaaminen, lankojen käsissä pitäminen, kiehtoo häntä yhä enemmän. Vuosia tekeillä ollut romaani odottaa valmistumistaan ja musikaalikäsikirjoitus kolmelle iäkkäälle näyttelijälle muhii mielessä. Musiikki ja laulu vievät eläkkeellä porskuttavaa Haavistoa kohti uusia seikkailuja.

Juhlakiertueella Susanna Haaviston bändissä soittavat Esa Helasvuo, Juha Lanu ja Juha Tikka.  

Niin kuin taivaassa tuo kovat tekijät jälleen Seinäjoelle

23.11.2022

Peter Nyberg ja Natalil Lintala ovat Niin kuin taivaassa -musikaalin Daniel ja Lena Seinäjoen kaupunginteatterissa. Musikaali saa ensi-iltansa 16. syyskuuta 2023. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Boulevard

Seinäjoen kaupunginteatteri tuo 60-vuotisjuhlavuoden syksyyn ruotsalaisen menestysmusikaalin Niin kuin taivaassa.

Tämä Ruotsin yksi rakastetuimmista elokuvista nähdään musikaalina nyt toista kertaa Suomessa. Se sai Suomen ensi-iltansa Helsingin kaupunginteatterissa elokuussa 2021. Puhtaasti pohjoismainen musikaali tekee myös Ruotsin musikaalihistoriaa: sen taustalta löytyy tunnettu Euroviisu-säveltäjä Fredrik Kempe, jolla on takanaan upea ura oopperamusiikin, iskelmän, popin ja rockin parissa. 

Musikaali tuo jälleen 
kovat tekijät Seinäjoelle

Musikaali tuo ohjaaja Tuomas Parkkisen toista kertaa lakeuksille. Parkkinen ohjasi Evita-musikaalin Seinäjoen kaupunginteatteriin vuonna 2020. Taiteellisessa työryhmässä vaikuttavat samat tekijät, kuin Evitassa. Koreografiasta vastaa Jukka Haapalainen, lavastussuunnittelusta Marjatta Kuivasto, pukusuunnittelusta Leena Rintala ja valosuunnittelusta Hannu Raja-aho. Heidän lisäkseen taiteellista työryhmää täydentävät kapellimestari Eeva Kontu sekä äänisuunnittelija Tomi Rintamäenpää. Mukana on vastaavan kapellimestari Eeva Kontun ja esityskapellimestari Aleksi Laukkosen johtama 12-henkinen liveorkesteri sekä seinäjokelaiset kuorot Sorja ja Jussit.

Niin kuin taivaassa -musikaalin ohjaaja Tuomas Parkkinen ja kapellimestari Eeva Kontu.

Teatterin 60-vuotisjuhlavuoden teos

– Musikaalissa nähdään yli toistakymmentä näyttelijää. Musikaali on talolle iso satsaus ja en voisi olla onnellisempi tästä ainutlaatuisen hienosta työryhmästä ja teoksesta, taiteellinen johtaja Pauliina Salonius iloitsee ja jatkaa: Musikaalin teemat ja tarina kantavat ja kannattelevat. Teos on kaunis ja koskettava tarina rakkaudesta, toivosta, yhteisön ja musiikin voimasta ja lopulta siitä, mitkä asiat elämässä oikeasti ovat tärkeitä.

Musikaalin pääosissa 

Salolaislähtöinen ja nykyään helsinkiläistynyt musikaaliartisti Peter Nyberg vierailee ensi kertaa Seinäjoen kaupunginteatterissa. Nybergille Daniel Darèuksen rooli on unelmarooli.
– On sanoinkuvaamattoman hieno ja kiitollinen tunne – pääsen tekemään yhtä elämäni suurimmista haaverooleistani tällaisen työryhmän kanssa, joka koostuu aivan ihanista tyypeistä ja rautaisista ammattilaisista. 

Nyberg näyttelee tällä hetkellä Turun kaupunginteatterin Hiljaiset sillat -musikaalissa ja Svenska Teaternin Mary Poppins -musikaalissa. Hän ylistää Niin kuin taivaassa -musikaalin teemoja ja elokuvaa.
– Se on yksi lempielokuvistani. Kaikki sen käsittelemät teemat rakkaudesta, kiusaamisesta, yhteisöllisyydestä, kuolemanpelosta ja itsensä löytämisestä kolahtivat todella kovaa. Musikaaliversion nähtyäni rakastuin teokseen entistä lujemmin. Kempen säveltämää musiikkia on mahdotonta kuunnella liikuttumatta.

Natalil Lintala puolestaan aloittaa musikaalin myötä kiinnityksensä Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijänä.
– Aloitin näyttelijänurani lapsiroolissa syksyllä 1993 Seinäjoen kaupunginteatterin silloisessa juhlavuoden näytelmässä Sana. Tuntuu merkitykselliseltä aloittaa kiinnitys samassa talossa 30 vuotta myöhemmin juuri juhlavuoden musikaalin keskeisessä roolissa. Muistan kuinka Så som i himmelen -elokuva aikoinaan teki minuun vaikutuksen. Se oli jotain tavallista suurempaa; tunnistettavia ja rakastettavia hahmoja isojen kysymysten äärellä, elämän raadollisuutta, mutta myös suunnatonta kauneutta ja kiitollisuutta. Olen innoissani saadessani tarttua juuri Lenan rooliin. Vaikka elämässä tapahtuisi mitä, haluan säilyttää samanlaisen uskon rakkauden voimaan kuin hän. Lena ei peittele tunteitaan ja on altis myös haavoittumaan. Se on rohkean ihmisen merkki, Lintala kuvaa.

Niin kuin taivaassa -musikaalin päärooleissa nähdään Peter Nyberg ja Natalil Lintala.

Kaunis ja koskettava
tarina kotiinpaluusta

Menestysmusikaali Niin kuin taivaassa on kaunis ja koskettava tarina kotiinpaluusta, musiikin yhdistävästä voimasta ja tosirakkauden löytämisestä.
Maailmankuulu kapellimestari Daniel Daréus palaa synnyinseudulleen, pieneen maalaiskylään, jonne suuren maailman meno ei ole yltänyt. Hän asettuu asumaan lapsuutensa vanhaan kouluun. Menestyksekäs ura ei tunnu enää merkitykselliseltä eikä täytä mielen tyhjyyttä. Terveysongelmista kärsivä huippumuusikko etsii ja kaipaa hiljaiseloa, mutta löytääkin pian itsensä johtamasta paikallista kirkkokuoroa – ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista kyläyhteisöä. Monenkirjavan kuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus. 
Kun aikaa on rajallisesti, korostuu se, mikä elämässä oikeasti on merkityksellistä. 
– Niin kuin taivaassa -musikaaliin ei voi olla rakastumatta! Elämäniloa, toivoa ja yhteisöllisyyttä pursuava melodinen pop soi isoina musikaaliaarioina, kuorolauluina ja herkkinä duettoina. Se saa liikuttumaan, itkemään, nauramaan ja laulamaan mukana. Lämminhenkisyys, ilo ja elämänmyönteisyys tarttuvat katsojaan ja tuovat sielulle lämpöä ja balsamia, Salonius hehkuttaa.

Peter Nybergin (Daniel) ja Natalil Lintalan (Lena) rinnalla musikaalin rooleissa nähdään Anna-Maija Jalkanen, Ami Aspelund, Lauri Ketonen, Heidi Kirves, Esa Ahonen, Helena Rängman, Heikki Vainionpää, Aki Saarela, Jussi Jätinvuori, Mia Vuorela, Eeva Markkinen, Jussi Lukács, Ari-Matti Hedman, Ville Mäkinen, Aurora Manninen, Sanni Lehto, Kaisla Ollila, Juha Antikainen, lapsinäyttelijöitä sekä laulajia kuoroista Sorja ja Jussit.

Musikaali saa ensi-iltansa 16. syyskuuta 2023 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. 

Käsikirjoitus Kay & Carin Pollak Sävellys Fredrik KempeSuomennos Aino Piirola (dialogi), Maija Vilkkumaa (laulut)Ohjaus Tuomas Parkkinen Koreografia Jukka Haapalainen Lavastussuunnittelu Marjatta Kuivasto Pukusuunnittelu Leena Rintala Vastaava kapellimestari Eeva Kontu Esityskapellimestari Aleksi Laukkonen Valosuunnittelu Hannu Raja-aho Äänisuunnittelu Tomi Rintamäenpää Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Johanna Uusitontti 

Script: Kay & Carin Pollak Music: Fredrik Kempe Lyrics: Carin Pollak & Fredrik Kempe Scriptparticipation: Edward af Sillén Original director: Markus Virta Original producers: Vicky & Johan von der Lancken Gabriellas song; Music: Stefan Nilsson Lyrics: Py Bäckman

AS IT IS IN HEAVEN originally opened on 13th September 2018 at Oscarsteatern in Stockholm produced by Vicky Nöjesproduktion and 2Entertain Oikeudet Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy

Mittasuhteilla leikittelevä komedia on herkkua niin katsojille kuin näyttelijöillekin

3.11.2022

Groan Ups – Komedia kypsymisestä -näytelmässä tavataan samat hahmot eri ikäisinä. Heitä esittävät Antti LJ Pääkkönen (vas.), Katriina Sinisalo, Mari Pöytälaakso, Mika Piispa ja Jani Johansson. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Boulevard

Riehakas näytelmä aikuiseksi kasvamisesta pohtii koskettavasti mitä aikuisuus oikein on? Lontoon uusin komediahitti Groan Ups – Komedia kypsymisestä saa Suomen kantaesityksensä ensi viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Näytelmä, joka menee pieleen ja Tämä on ryöstö! –komedioiden tekijät, Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shields ovat brittiläinen koomiikkokolmikko, joiden kirjoittamat näytelmät hurmaavat maailmanlaajuisesti. Vuonna 2019 Lontoon West Endissä kantaesitetty, Mikko Koivusalon suomentama Groan Ups – Komedia kypsymisestä seuraa viittä luokkakaverusta ja sitä, miten näiden väliset suhteet muuttuvat vuosien mittaan.

Suomen ensiesityksen Seinäjoen kaupunginteatteriin ohjaava Olka Horila ylistää kirjoittajakolmikkoa.
– En ole ennen ohjannut heidän näytelmiään, mutta olen nähnyt muun muassa Näytelmä, joka menee pieleen -komedian alkuperäiskokoonpanon esittämänä Lontoossa. Minulla oli mieletöntä tuuria matkassa. Tutkin, mitä esityksiä olisi tarjolla, näin heidän videonsa Youtubessa ja päättelin, että tämä voisi olla hyvä. Silloin ryhmän salit olivat vielä pieniä, katsojia vähän ja liputkin olivat halpoja.
Kirjoittajat ovat itsekin näyttelijöitä.
– Se näkyy heidän näytelmissään. Komedioissa on paljon näyteltävää – ne ovat suorastaan karkkia näyttelijöille, ja siten myös katsojille, kuvailee Horila, itsekin Teatterikorkeakoulusta valmistunut näyttelijä.

Tarinan päähenkilöt nähdään sekä 7, 15 että 40-vuotiaina. Ovatko he tunnistettavia eri-ikäisinä?
– Näytelmä on rakennettu niin, että toisiinsa vertautuvia kohtauksia eri ikävaiheissa on paljon. On hauskaa havaita, miten seitsemävuotiaan tunnistaa nelikymppisenäkin samaksi ihmiseksi.
Roolihenkilöiden logiikka on Horilalle ohjaajana tärkeää.
– Vaikka kyseessä on komedia, jossa reagoidaan isosti, on oltava jokin logiikka, miten hahmot reagoivat, että katsojat ymmärtäisivät, miksi kukin toimii, kuten toimii. 
Karikatyyriset hahmot ovat hyvin tunnistettavia.
– 9-luokkalaisille ne ovat ainakin auenneet. ”Tiedän vastaavia henkilöitä”, ovat koekatsojat todenneet.
Riehakkaassa näytelmässä on myös pohtiva, koskettava puolensa.
– Näytelmä käsittelee tärkeitä aiheita identiteetin rakentumisesta ja pohtii, mitä aikuisuus oikein on?

Kasari- ja
ysärikarkkia

Seinäjoen kaupunginteatterissa nähtävä komedia sijoittuu vuosiin 1989, 1997 ja 2022.
– Muutimme hieman alkuperäisiä vuosilukuja näyttelijöidemme ikää mukailemaan. Harjoitusaikana on ollut hauskaa muistella lapsuutta, nuoruutta ja aikakauden ilmaisuja, sitä sukupolvea kun olemme. Paitsi vuonna -95 syntynyt Katriina Sinisalo, joka tuntuu näyttelevän epookissa ”Miten ennen elettiin?”, Horila nauraa.

Eri ikävaiheissaan nähtävät hahmot ovat tietysti myös eri kokoisia näytelmän tiimellyksessä. Miten se oikein toteutetaan näyttämöllä?
– Komedialavastuksen mittakaava ja variaatiot ovat huikea. Ne on suunnitellut Juho Lindström. Myös puvut ja kampaukset ilmentävät ihmisten ikää, ne on suunnitellut Riikka Aurasmaa ja Johanna Uusitontti.
Komedian musiikki tihkuu pieteetillä toteutettua nostalgiaa, joka lämmittänee erityisesti kasarilapsia ja ysärinuoria.
– Antti LJ Pääkkönen on suunnitellut huikean ysäripotpurin, jonka hän ja Sanni Lehto ovat harjoittaneet näyttelijöiden kanssa.

Rooleissa nähdään Mari Pöytälaakso, Jani Johansson, Katriina Sinisalo, Mika Piispa ja Antti LJ Pääkkönen sekä Henrik Hammarberg ja Sanni Lehto. 

Komedian valot suunnittelee Hannu Raja-aho ja äänet Tomi Rintamäenpää.

Groan Ups – Komedia kypsymisestä ensi-ilta ja Suomen kantaesitys on 12. marraskuuta 2022 Alvar-näyttämöllä. Näytelmä on ohjelmistossa huhtikuulle 2023.

Esa Ahonen on Eero Huovinen kotimaisessa kantaesityksessä 

19.10.2022

Esa Ahonen näyttelee Eero Huovista Seinäjoen kaupunginteatterin Äitiä ikävä -kantaesityksessä. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Pikkupoikana äitinsä menettänyt seitsemänkymppinen pohtii, voiko mikään täyttää äidin jättämää aukkoa? Eero Huovisen teokseen perustuva Äitiä ikävä saa ensi-iltansa 29. lokakuuta Seinäjoen kaupunginteatterissa.

Elissa-salissa harjoitellaan Eero Huovisen teokseen perustuvaa Äitiä ikävä –näytelmää. Yhteinen henki näyttämöllä on käsin kosketeltavan tunteikas.
– Se, mitä Huovisen teksti ruokkii, on tosi kaunista. Olemme syvästi inhimillisen ja samastuttavan äärellä. Jotain ikiaikaista on konkretisoitumassa näyttämölle enkä voi olla hehkuttamatta työryhmäämme, ohjaaja Pauliina Salonius sanoo.

Voiko äidin
löytää uudelleen?

Kaksi vuotta sitten ilmestynyt Äitiä ikävä on omaelämäkerrallinen muistelmateos, jossa Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovinen palaa lapsuutensa maisemiin ja 34-vuotiaana kuolleen äitinsä muistoon. Kaipauksen taival on pitkä. Nyt Huovinen on 78-vuotias ja hänellä on yhä äitiä ikävä.

Teoksen ja näytelmän pohjana ovat Huovisen vanhempien kirjeet, päiväkirjat ja perhealbumit, jotka olivat täynnä kuvauksia perheen iloista ja suruista.

Niiden äärelle käy ja muistikuvat kutsuu eloon näyttelijä Esa Ahonen, näytelmän Eero Huovinen. Ahosen mukaan Huovisen kieli ja näytelmän dramaturgia ovat runollista, aforismityylisen punnittua sanaa, minkä kanssa on hyvä askarrella.
– Sellaista psykologisfilosofisuskonnollisen yleisinhimillistä pohdintaa, jossa on koko elämä syntymästä kuolemaan. Samoja asioita, jotka pätevät monen ihmisen elämään. Ja onhan äiti tässä se keskeinen tekijä. Melkein kaikilla meillä on ollut oma äiti.

Ahosta liikuttaa se, miten Huovinen muistelmateoksen myötä ikään kuin täyttää lupauksen, jonka antoi äidilleen vuosikymmeniä sitten.
– Sairaalavuoteeseen joutunut Aili-äiti oli pyytänyt esikoistaan, Eeroa, kirjoittamaan hänelle kirjeen. Muut touhut olivat kuitenkin vieneet pikkupojan huomion ja kirje oli jäänyt tekemättä.

Kun äiti kuoli, suru mykisti Lauri-isän. Äidistä ei puhuttu, ja Eero ja hänen kaksi nuorempaa veljeään jäivät vastauksia vaille. Äiti haaleni surulliseksi kuvaksi olohuoneen seinälle, mutta tunteet ja ikävä jäivät kaihertamaan pinnan alle.

Minkälainen ihminen siinä voi kasvaa?, on Ahonen pohtinut lapsen kokemaa menetystä.
– Yhdeksänvuotias on vielä kovin pieni. Itse olin 40-vuotias, kun äitini kuoli ja silloinkin jäivät asiat kesken. Tuntuu, että olin vasta alkanut tuntea vanhempani ihmisinä. Unissani äiti ja isä ovat usein. Nykyään saatan havahtua toimiini, että ahaa, näinhän kotonakin tehtiin. Rakkautta ei kotoa puuttunut.

Lauri-isän kuoltua 1994 Eero Huovisen haltuunsa saaman perhearkiston kautta avautui uusi yhteys menneeseen ja alkoi aikamatka äidin luo. Samalla oli palattava myös koko elämän kestäneen kivun syntyhetkeen. Kirjeitä lukiessa muistot heräsivät eloon ja alkoi tutustuminen todelliseen äitiin. Rakentui kuva onnellisesta ja elämänmyönteisestä nuoresta naisesta, rakastavasta vaimosta ja äidistä, Aili Huovisesta, ja perheen yhteisistä hetkistä, luopumisesta – ja lähdön hetkestä. 

Inka Reyes näyttelee Aili Huovista, Eero Huovisen äitiä. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Näytelmä on hieno tapa
kuvata kaipuuta ja rakkautta

Huovinen antoi näytelmän tekijöille vapaat kädet. Hän on lukenut ja kommentoinut näytelmätekstiä sen eri vaiheissa ja myös nähnyt harjoitusvaiheessa kohtauksia esityksestä.
– Eero on kannustanut koko prosessin ajan. Käsikirjoitus on myös herätellyt uusia muistoja ja ajatuksia matkan varrella ja olen pyrkinyt toteuttamaan Eeron toiveita parhaani mukaan, Salonius kiittää.
Eero Huovisen mukaan näytelmä on hieno tapa kuvata kaipuuta ja rakkautta.
– Se tekee kokemukset eläviksi.

Ahosen mukaan näytelmän juttu on ilmaisun aitoudessa.
– Pyrimme välittämään pääosassa olevat asiat vilpittömästi ja pilaantumattomina katsojille, hän lupaa.
– Äitiä ikävä on täynnä toivoa ja rakkautta. Se jos mikä kannattelee tässä maailmantilanteessa. Niin kauan, kun on rakkautta, meillä on toivoa paremmasta huomisesta, Salonius sanoo.

Esa Ahosen rinnalla näytelmässä nähdään Inka Reyes Eero Huovisen rakkaana äitinä, Jussi Jätinvuori suruun uppoutuvana Lauri-isänä sekä Mia Vuorela isoäiti Helgan, Lauri Huovisen toisen puolison sekä sairaanhoitajan rooleissa. Näytelmän videoprojisioissa Eeroa ja hänen Matti- ja Sakari-veljiään lapsina esittävät Konsta Niemelä, Ilari Niemelä ja Viggo Anttonen.

Näytelmän on dramatisoinut ohjaaja Pauliina Salonius. Lavastuksen on suunnitellut Riku Suvitie, puvut Taija Jokilehto, äänisuunnittelusta ja sävellyksestä vastaa Riku Metsä-Ketelä, valosuunnittelu on Lauri Virkkalan, kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Aliina Ilosen. Videosuunnittelusta vastaavat Riku Suvitie sekä Pauliina Salonius, joka on myös ohjannut näytelmässä nähtävät videot.  

Äitiä ikävä saa ensi-iltansa 29. lokakuuta Elissa-näyttämöllä, Seinäjoen kaupunginteatterissa. 

Jussi Jätinvuori nähdään nuorena Lauri Huovisena ja Inka Reyes Aili Huovisena. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri