Väliaika

Blogi

Kurkkaus kulisseihin: ”Näytelmät ovat minulle kuunnelmia”

25.4.2018

Pukija-pukuhuoltaja Heli Kaunismäki on tehokas toimissaan ja nopea liikkeissään. Ei olekaan mikään ihme, että työpäivän ollessa vasta puolessa hänen askelmittarinsa näyttää yli viiden kilometrin kuljettua matkaa – sisällä teatterissa. Yritimme pysyä yhden esityksen ajan hänen matkassaan. Katso, miten kävi!

Seinäjoen kaupunginteatterissa työskentelevä Heli Kaunismäki on yksi Suomen teattereiden noin 35:sta pukija-pukuhuoltajasta. Kaunismäki ja kollegansa lukeutuvat sisäisen asiakaspalvelun ykkösporukkaan: he vastaavat siitä, että esityksiin valmistautuvilla näyttelijöillä on käsillä oikeat vaatteet päälle puettavakseen – puhtaina ja ehjinä. Eikä siinä kaikki. Näyttelijät vaihtavat esitysten aikana roolivaatteiden lisäksi myös rooleja. Silloinkin jokainen vaatekappale odottaa näyttelijää oikealla vaihtopaikalla. Usein odottamassa on pukijakin näyttelijää auttaakseen, sillä vaihdot ovat nopeita ja kiire takaisin näyttämölle kova.

Pikavaihto on pukijan pyrähdyksenomainen pikamatka.

Kaunismäki on tullut töihin kello 12. Kuin ensimmäistä päivää -näytelmän matineanäytös alkaa kello 13. Työpäivän ensitoimiin kuuluu näytelmän pystytys. Se tarkoittaa sitä, että pukuhuoltaja noutaa näyttelijöiden pukuhuoneista roolihenkilöiden pukuja ja vie niitä näyttämölle sekä sivunäyttämölle odottamaan käyttöönottoa esityksessä. Osa asuista ja asusteista on näytelmäkohtaisilla vaaterekeillä, joita esitysten välissä säilytetään näyttämön tuntumassa. Myös niistä vaatteet jaetaan oikeisiin sijainteihin näytelmän tarinankulku huomioiden.

Kuin ensimmäistä päivää -näytelmässä lavalla on koko teatterin näyttelijähenkilökunta sekä neljä avustajaa. Kaunismäki huolehtii lähes kaikkien roolivaatteet paikoilleen. Osa näytteljöistä ehtii esityksen aikana käydä vaihtamassa asuja pukuhuoneissaan.

Kun työpäivästä on kulunut vasta 20 minuuttia, Kaunismäki on ehtinyt kulkea näyttelijäkerroksesta näyttämölle ja toisinpäin jo lukuisia kertoja eri valmisteluja tehden.

On aika kerätä pestävät pyykit pukuhuoneista. Vaikka tietääkin näyttelijöiden olevan juuri soundcheckissä, Kaunismäki koputtaa jokaiseen oveen ennen kuin porhaltaa sisään tyhjäämään pyykkikoreja. Saaliina on pyykättävää edellispäivän Villi 50-luku -esityksestä sekä muutamat puvustoon palautuvat, sovituksessa olleet kengät.

Pyykkihuoneessa Kaunismäki lataa kaksi pesukonetta ja pistää ne pyörimään. Osa roolipuvuista ja asusteista täytyy materiaalinsa tai rakenteensa vuoksi puhdistaa muin keinoin kuin pesukoneessa. Esityskauden aikana monet puvut raikastuvat muun muassa otsonikaapissa. Esityskauden päätyttyä kaikki puvut viedään pestäviksi pesulaan ennen pukuvarastoon siirtoa.

Teatteritalon joka mutkassa ja kerroksessa on joku, jonka kanssa käydään pikapalaveri.

Näytelmän harjoitusaikana Kaunismäki tekee nuotit eli vaihtolistan, jonka hän nyt työhuoneessaan käy varmuuden vuoksi läpi. Kyllä, kaikki näytelmän alkutoimet on tehty!

Hän napsaisee stenton eli talon sisäisen radiopuhelimen päälle ja seuraa käynnistyneen esityksen kulkua. Kun oikea isku eli tietty repliikki kuuluu, toimii se merkkinä lähteä kohti sivunäyttämöä.

Sivunäyttämöllä Kaunismäki odottaa kohtauksen vaihtumista. Silloin hän käväisee nopeasti näyttämöllä hakemassa pois sovitut asusteet ja kengät viedäkseen ne takanäyttämön kautta toiselle puolelle odottamaan uutta kohtausta. Kukaan katsomossa ei takuulla ehdi huomata mustaan työasuun pukeutuneen pukija-pukuhuoltajan vierailua näyttämöllä.

– Kaikki talomme näytelmät ovat minulle oikeastaan kuunnelmia. Harjoituskaudella seuraan yhden läpimenon katsomossa istuen. Varahenkilön hoitaessa pukija-pukuhuoltajan työt näen kustakin näytelmästä varsinaisen esityksen yleensä kerran. Silloinkin seuraan pääosin sitä, ovatko kaikki vaatteet kunnossa, Kaunismäki nauraa.

Näytelmää kuunnellessaan Kaunismäki kääntelee Kuin ensimmäistä päivää -tarinassa tarvittavia muovikäsineitä oikein päin jo seuraavaa esityskertaa varten. Teatterissa kaikki mahdollinen käytetään uudelleen tai kierrätetään. Lopulta käsineistä muodostuu hauska kimppu.

Välillä Kaunismäki käy avustamassa kohtauksesta toiseen kiirehtiviä näyttelijöitä, tässä Ritvaa näyttelevää Maria Pereä.

Ensimmäinen pesukoneellinen on valmis ja Kaunismäki käy ripustamassa pyykit kuivaushuoneen narulle. Nyt on kulunut 40 minuuttia näytelmän alkamisesta.

Kaunismäen työhuoneesta avautuu näkymät Seinäjoen keskustaan. Maisemaa tosin ehtii harvoin ihailla, sillä jokaisessa sopivassa välissä, päivästä riippuen, tulee joko huollettua asusteita tai silitettyä pyykkiä. Jos roolivaattesta on lähtemässä nappi irti tai helma on alkanut repsottaa, näyttelijät kertovat siitä Kaunismäelle.

Kellon ollessa 14 koittaa näytelmässä väliaika. Sitä ennen ja sen alettua Kaunismäki on ehtinyt siirtää sylillisen asusteita tarvittaville paikoille.

On aika pienen, ja päivän ensimmäisen, tauon.

Näytelmän toisella puoliajalla Kaunismäellä on vauhti päällä, jopa kiire. Hän kiertää ripein ja äänettömin askelin näyttämön puolelta toiselle. Samaa puolirinkiä kiertävät näyttelijät. Hipihiljaa moikkaillaan ja vaihdetaan pari sanaa, muun muassa Adamia näyttelevän Pekka Hiltusen kanssa.

Sivunäyttämöllä Kaunismäki odottaa kaunis ulsteri käsissään pian ohi vilahtavaa näyttelijä Mia Vuorelaa, joka Seikun roolissa tarvitsee takin samantien seuraavaan kohtaukseen.

Kulisseissa on pimeää ja kaikki näytöksissä tarvittava on aseteltu tarkasti omille paikoilleen. Esimerkiksi kampaaja-maskeeraajilla on varsinaisen teatterin kampaamon lisäksi parikin kampaus- tai vaihtopistettä sivunäyttämöillä. Himmeän työvalon turvin vaihdetaan roolivaatteiden lisäksi siis myös peruukkeja, korjataan meikkiä ja tietenkin siirrellään suuria lavasteita ja pienempikokoista tarpeistoa. Törmäyksiä tapahtuu harvoin – teatterin näyttämöhenkilökunnan keskinäinen koreografia on todellakin oma, hiottu taiteenlajinsa!

Kello 15 aikaan on vuorossa roolivaatteiden siirto takaisin lähtökuoppiin, näyttelijöiden pukuhuoneisiin sekä rekkeihin. Askelmittari käy kuumana!

Hetkinen, yhtäkkiä näytelmä onkin kääntynyt loppuun! Myös näyttämöhenkilökunta käy loppukiitoksissa kumartamassa yleisölle.

Suoraan parrasvaloista Kaunismäki lähtee kohti pyykkihuonetta ripustamaan toisen koneellisen pyykit kuivumaan. Mutta voi, pesupussi on avautunut ja sukkahousut kietoutuneet toisiinsa.

Työpäivä on vasta puolessa, mutta Kaunismäen askelmittarissa on jo huikeat 8 178 askelta! Askeleita kertyy toisin esimerkiksi sellaisina päivinä, jolloin hän käy Vanhalla teatterilla noutamassa Pöyrööt-näytelmän roolipukuja huollettavaksi.
– Tykkään kävellä sen vajaan kilometrin matkan. Pääsen nopeamminkin kuin autolla ja saan samalla nauttia ulkoilmasta.

Mutta nyt pukija-pukuhuoltaja Kaunismäki leimaa itsensä tauolle ja lähtee teatteritalosta ulos. Parin tunnin päästä alkaa valmistautuminen iltanäytökseen.

Kiitos Heli!