Tiedotteet

Rakastetusta Ennen lintuja -romaanista dramatisoitu kantaesitys Seinäjoen kaupunginteatterissa

12.4.2023

Näyttelijä Aija Pahkala on Ennen lintuja -evakkotarinan Alli. Kuva: Jukka Kontkanen, Emilia Boulevard

Pohjalaiskirjailija Merja Mäen palkittu teos Ennen lintuja nousee näyttämölle marraskuussa. Näytelmän liput tulevat myyntiin tänään.

Ennen lintuja kertoo luovutetusta Sortavalasta evakkotaipaleelle lähtevästä, Seinäjoelle päätyvästä kaksikymppisestä Allista ja tämän perheestä talvisodan päättymisen pyörteissä.

Raskas, jalan kuljettu taival Laatokalta lakeuksille johtaa toisten nurkkiin ja outojen tapojen äärelle. Ennen lintuja kertoo vieraan kohtaamisesta ja ihmisen kamppailusta itsekkyyttään vastaan. Allin tarina on koskettava kuvaus selviytymisestä ja sankaruuden mitat saavuttavasta elinvoimasta. Taakse jää menetetyn Karjalan lisäksi lapsuus.
— Onhan kasvaminen myös sopeutumista ja luopumista, uskallusta astua tuntemattomaan, ohjaaja Hanna Ojala kuvailee.

Luvassa on itsenäinen, visuaalinen ja intensiivinen teatteriteos, jota säestää Riku Metsä-Ketelän säveltämä musiikki. Näytelmän on Seinäjoen kaupunginteatterille dramatisoinut Iira Halttunen.

Ennen lintuja -romaani ilmestyi viime vuonna. Joulukuussa 2022 Merja Mäki palkittiin romaanistaan Tulenkantaja-palkinnolla. Teoksen käännösoikeudet on myyty Ukrainaan, Ruotsiin ja Ranskaan. 
Mäestä tuntuu oikealta, että tarina tuodaan ensi kertaa näyttämölle juuri Seinäjoella.
— Alli on varttunut Laatokan rannalla, mutta Pohjanmaan peltojen yllä linnuilla on aivan erityisen kevyt tapa lentää, ja sitä hän tahtoo jäädä katselemaan. Kun kirjoitin romaanini historiallista viitekehystä, ajattelin pystyttäväni kulisseja. Nyt näyttämösovituksessa Allin ympärille nousevat uudenlaiset kulissit usean taiteilijan mielikuvituksen voimalla.

Seinäjoella 1983 syntynyt, Kauhavalla asuva Mäki on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joka on tutkinut sotaa viiden vuoden ajan romaania työstäessään. Hänellä on karjalaisia sukujuuria Käkisalmessa.
Evakkotaustaa on myös ohjaaja Hanna Ojalalla.
— Olen kolme neljäsosaa karjalainen. Tämän produktion yhteydessä olen haastatellut muun muassa isotätiäni, joka 13-vuotiaana kuljetti kolme lehmää Valkjärveltä Hankasalmelle, ohjaaja kertoo.

Allin roolissa nähdään näyttelijä Aija Pahkala. Seinäjokelaista talollisen poikaa näyttelee Teemu Koskinen. Muissa rooleissa nähdään Lotta Lindroos, Jukka Puronlahti, Jussi Jätinvuori, Sanni Lehto, Kaisla Ollilla, Jenna Varismäki, Sari Jokelin, Heikki Vainionpää ja Heidi Kirves sekä Siiri Hautakorpi ja Annu Valtasaari.

Näytelmän sovittaa Hanna Ojala, lavastuksen ja puvut suunnittelee Aili Ojalo, koreografian Jyri Numminen, valot ja videot Lauri Virkkala sekä naamioinnin Johanna Uusitontti.

Ennen lintuja -näytelmä on hyväksytty Taidetestaajat-kohteeksi lukuvuodeksi 2023–2024, joten sen tulee näkemään sadat kahdeksasluokkalaiset.

11. marraskuuta suurella näyttämöllä kantaesitettävä Ennen lintuja on ohjelmistossa huhtikuulle 2024 saakka. Näytelmän liput tulevat myyntiin tänään 12. huhtikuuta.

Vierailevat näyttelijät Aija Pahkala ja Teemu Koskinen nähdään Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä ensi kaudella. Kuva: Jukka Kontkanen

Hersyvän ajankohtainen presidentinvaalikomedia Seinäjoen kaupunginteatterin syksyssä

12.4.2023

Mia Vuorela on Kekkosen tytär -komedian lapualainen Kata. Kuva: Jukka Kontkanen, Emilia Boulevard

Taina Latvalan Kekkosen tytär -komedia kokee uuden tulemisen presidentinvaalien alla. Näytelmän liput tulevat myyntiin tänään.

Kekkosen tytär on lapualaislähtöisen kirjailija Taina Latvalan hersyvä tupakomedia ihmisessä ja yhteiskunnassa tapahtuvasta mullistuksesta. Tarina kertoo vahvatahtoisista pohjalaisista naisista, jotka ryhtyvät hiihtämään omia latujaan ja miehistä, jotka joutuvat kyseenalaistamaan vanhan maailman mallit. Tosipaikan tullen kaikki yhdistävät voimansa yhteisen asian vuoksi – ainakin hetkeksi.

Komedian keskiössä on Lapualla asuva viisikymppinen Kata, jonka elämä tekee täyskäännöksen hänen iäkkään äitinsä paljastaessa presidentti Kekkoseen liittyvän suuren salaisuuden. Tavallinen pohjalaisperhe tempautuu mukaan armottomaan presidenttipeliin. Totuus ja valhe ottavat mittaa toisistaan, ja yhden jos toisenkin henkilön moraali joutuu koetukselle.
– Kyseessä on mehukas komedia, jossa presidentinvaalien kuvioita sotkevat niin ihmissuhteet kuin kunnallispolitiikkakin, kuvailee ohjaaja Ismo Sajakorpi, legendaarisesta Kivikasvot-ryhmästä tuttu viihteen monitaituri.

Ensi-iltansa Seinäjoen kaupunginteatterissa näytelmä saa marraskuussa, kutkuttavasti pari kuukautta ennen tammikuussa 2024 käytäviä presidentinvaaleja.
– On herkullinen hetki leikitellä politiikalla ja poliittisella suhmuroinnilla ja katsoa ihmisiä valtapelin takana – siellä näkyy pieni ihminen. Oman paikkansa löytäminen alati muuttuvassa maailmassa ei käy ihan leikiten, tässäkään tarinassa, taiteellinen johtaja Pauliina Salonius kertoo.

Taina Latvalan mukaan näytelmä on terävän ajankohtainen paitsi aiheensa myös ikuisten teemojensa vuoksi. Joitakin politiikkaan liittyviä yksityiskohtia hän aikoo vielä päivittää käsikirjoitukseen.
– Hauskassa ja vauhdikkaassa tekstissä käsitellään myös isoja ja tärkeitä aiheita kuten perhesuhteita ja luottamusta.

Kantaesityksensä Kekkosen tytär sai keväällä 2020 Vaasan kaupunginteatterissa, jossa sen esityskauden keskeytti koronasulku. Vuonna 2021 komedia sai parhaan näytelmätekstin Lea-palkinnon.
– Lea oli minulle valtavan tärkeä tunnustus. Olen niin ilahtunut, että hartaasti tekemäni näytelmä saa uuden elämän Seinäjoen kaupunginteatterissa.

Näyttelijä Mia Vuorelan esittämän Katan elämänpiiriin kuuluu Marjut Sariolan näyttelemän leskiäidin lisäksi valtakunnan politiikassa kovaksi kouliintunut Katan sisar (Natalil Lintala), ruotsalaistaustainen kodinhoitaja (Jussi Lukács), sukulaismies Sutinen (Jani Johansson) ja Lapuan kaupunginjohtajuutta havitteleva hurmuri Herrala (Esa Ahonen).

Lavastuksen ja puvut suunnittelee Riikka Aurasmaa, valot Hannu Raja-aho, äänet Sami Lust ja naamioinnin Aliina Ilonen.

3. marraskuuta Elissa-näyttämöllä ensi-iltansa saava Kekkosen tytär on ohjelmistossa huhtikuulle 2024 saakka. Näytelmän liput tulevat myyntiin tänään 12. huhtikuuta.

Kekkosen tytär -komedian ohjaa Ismo Sajakorpi, legendaarisesta Kivikasvot-ryhmästä tuttu viihteen monitaituri. Kuva: Anna Valtari

Marjut Sariola on lapualainen leskiäiti Maija Vähä-Peltola ja Mia Vuorela tämän esikoistytär Katariina. Kuva: Jukka Kontkanen

Elissa Aalto saattaa lavalle myös Alvarin

10.3.2023

Mia Vuorela sekä Seinäjoki- ja Pohjanmaa-kvintetit kuvattuna syksyllä 2021, jolloin harjoiteltiin Aalloilla-konsertin ensitulemista varten. Kuva: Pauliina Salonius

Seinäjoen kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri tuovat suurelle näyttämölle Seinäjokea rakentaneen arkkitehtipariskunnan, Elissa ja Alvar Aallon. Dramatisoitu konsertti kuullaan ja nähdään ensi viikon perjantaina ja lauantaina, 17. ja 18. maaliskuuta teatterin Alvar-salissa.  

Jo toistamiseen nousee Seinäjoen kaupunginteatterin päänäyttämölle arkkitehti Elissa Aalto, jonka syntymästä tuli 22.10.2022 kuluneeksi sata vuotta. Näyttelijä Mia Vuorela jatkaa Elissa Aallon roolissa, jonka hän teki alun perin puolitoista vuotta sitten kaupunginorkesterin kanssa esitetyssä Aalloilla-konsertissa. Seinäjoen kaupunginteatterin 60-vuotisjuhlavuotta varten orkesteri ja teatteri kasvattivat esitystä ja nyt on mukana myös Alvar-puoliso. Häntä esittää näyttelijä Jukka Puronlahti.

Vajaa kaksituntisessa konsertissa Seinäjoen kaupunginorkesteri kvintetteineen soittaa muun muassa Merikantoa, Melartinia, Malmsténia, Sibeliusta ja Vivaldia sekä pohjalaisia kansanlauluja. Koko Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijäkunta laulaa osassa musiikkinumeroita.

Elissa Aalto (aluperin Elsa Mäkiniemi) oli Alvar Aallon toinen puoliso. Alvarin aiempi puoliso arkkitehti Aino Marsio-Aalto menehtyi 1949. Kaikkien kolmen arkkitehdin mukaan on nimetty näyttämöt Seinäjoen kaupunginteatterissa, joka rakentui Elissa Aallon valvonnassa. 1987 valmistunut teatteritalo perustui Alvarin 60-luvun lopun suunnitelmiin. Alvar itse oli kuollut vuonna 1976. 

Aalloilla-esitys perustuu kirjoihin, lehtiartikkeleihin ja dokumenttiohjelmiin. Sen ovat käsikirjoittaneet Mia Vuorela ja Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Pauliina Salonius, joka myös ohjaa esityksen. Laulut on harjoittanut pianisti Raili Peltonen.  

Arkkitehdit Elissa ja Alvar Aalto. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.

Teatteri lämmittää sydämen ja nyt myös jalat

15.2.2023

Taito Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Marja Hemminki-Haapoja (vas.) ja Leena Olli esittelivät Seinäjoen kaupunginteatterin juhlavuodeksi suunnitellun Tunteiden tekijä –villasukkamallin. Kuva: Satu Keski-Valkama

Seinäjoen kaupunginteatteri kehitti 60-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi yhteistyössä Taito Etelä-Pohjanmaan kanssa villasukkamallin ja tekemispaketin. ”Teatterikatsomoon voi tulla vaikka villasukat jalassa!”

Teatterin juhlavuoden Tunteiden tekijä –sukkamalli julkistettiin 14. helmikuuta Kalevan Navetassa Sukkia ja teatteria –tapahtumassa.

TaitoEP:n ja teatterin yhteistyön tavoitteena on saattaa yhteen teatterista ja käsitöistä kiinnostuneet ja tarjota heille yhteisöllisiä tapahtumia jatkossakin.
– Onhan teatteri myös kädentaitojen ammattilaisten talo ja katsojissa runsaasti käsityön ystäviä. Harrastuksenakin käsitöissä ja teatterissa on paljon yhtenenäväisyyksiä, teatterin asiakkuusvastaava ja sukkaidean äiti Satu Keski-Valkama näkee.

Sukkamallin suunnitelleen Taito Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Marja Hemminki-Haapoja iloitsee uudenlaisesta yhteistyöstä.
– Omassa mallistossamme on korostunut eteläpohjalaisuus ja paikallisuus. Teatterisukat jatkavat luontevasti alueellista teemaa. Seinäjoen kaupunginteatterilla on logoineen inspiroiva aineisto, josta oli helppo päästä matkaan. Lopputulos on mielestämme tunnelmaltaan iloinen ja teatterin juhlavuoden henkinen.
– Ja ajatus katsojista kulkemassa Tunteiden tekijä –villasukat jalassa katsomoon on herkullinen. Meillä teatterissa saa jokainen olla oma itsensä, meille voi tulla vaikka villasukat jalassa, Keski-Valkama lisää.

Uuden villasukkamallin tekemispaketti tuli myyntiin 15. helmikuuta Taito Etelä-Pohjanmaan myymälässä ja verkkokaupassa sekä Seinäjoen kaupunginteatterin lippumyymälässä. 

Nuoret teatteriopiskelijat tuovat näyttämölle Häräntappoaseen

13.2.2023

Amanda Saarenpää ja Tatu Niemi nähdään Häräntappoaseen päärooleissa. Kuva: Iida Kasari

Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Seinäjoen kaupunginteatterin kolmas yhteistyöproduktio tuo klassisen kuvauksen nuoruudesta toukokuussa Elissa-näyttämölle.

Häräntappoase tarjoilee yleisölle raikkaan nostalgia-annoksen 80-luvun maalaismaisemaa nuorten tekijöiden vimmalla höystettynä. 

Anna-Leena Härkösen esikoisteos (1984) on väkevä kuvaus teinipojan tulisesta ensirakastumisesta. 16-vuotiaan Alpo “Allu” Korvan yläaste on jäänyt taakse ja tulevaisuus on lähinnä iso kysymysmerkki. Vaasan kuuma kesä vaihtuu varsinaiseen olkikuukkelin koloon, kun Allu matkustaa pakon sanelemana sukulaistensa luokse pieneen maalaiskylään. Torvenkylällä Allu tutustuu niin pikkuserkkuunsa Pasiin kuin omatoimiseen salapoliisiin Toivo Tuuhoseenkin. Yhtäkkiä Allun eteen hyppelehtii myös eräs tyttö, jolla on pienet hampaat ja jalat, eikä mikään ole enää niin kuin ennen. 

Kasvamisesta, rakkaudesta ja itsensä löytämisestä kertova teos herättää katsojan suurten kysymysten äärelle: Kuka minä olen? Mitä haluan? Missä näen itseni 10 vuoden päästä? Tykkäänkö keijukaisista? 

Häräntappoase saa ensi-iltansa lauantaina 6. toukokuuta Elissa-studiossa. Esityksiä on kaikkiaan seitsemän.

Allun ja Kertun rooleissa nähdään Tatu Niemi ja Amanda Saarenpää. Muita rooleja näyttelevät Nea Halmelinna, Erika Virpiö, Jari Hakala, Oona Mansikkamäki, Minka Liikala, Niko Lahdensuo, Tuukka Koivuaho, Kiti Kemppainen, Sade Juttuniemi, Jemina Pahikainen, Sara Setälä ja Annu Valtasaari.

Näytelmän ohjaa Salla Honkanen, koreografi on Johanna Stenroos. Äänet suunnittelee 1Tipe ja valot Lauri Virkkala Seinäjoen kaupunginteatterista. Lavastuksen suunnittelevat Riku Suvitie ja työryhmä.

Häräntappoase-näytelmän ovat dramatisoineet Juuso Nykänen ja Pinja Packalén.

Etelä-Pohjanmaan Opisto on Ilmajoella sijaitseva kansanopisto, jossa on mahdollisuus opiskella päätoimisesti tanssia, teatteria, maskeerausta tai kirjoittamista. Lisäksi opisto tarjoaa peruskoulun päättäneille oppivelvollisille mahdollisuuden opiskella taideaineita vuoden verran Opistovuosi ilmaisulinjalla, joka sisältää laajat teatterin, tanssin, maskeerauksen tai kirjoittamisen opinnot. Opinnot toteutetaan tiiviissä yhteistyössä opiston taideopintolinjojen kanssa.