Tiedotteet

Teatteri kiittää kuluneesta kaudesta

30.5.2014

Seinäjoen kaupunginteatteri teki taloudellisesti hyvän tuloksen, vaikka katsojatavoitteeseen ei kevään osalta yllettykään. Monipuolinen ja sosiaalisesti vastuuntuntoinen ohjelmistopolitiikka jatkuu ensi kaudellakin.

Pohjalaisten teattereiden suosituin esitys viime kaudella löytyi Seinäjoen kaupunginteatterista. 100 kesää 1000 yötä -revyyn on tähän mennessä nähnyt liki 21 000 katsojaa. Esitys jatkaa vielä kolmannelle kaudelle ja palaa ohjelmistoon lokakuussa.

Lähes sata näytöstä saanut Hiljaiset sillat teki 10 000:llä katsojallaan Vesa Tapio Valon kauden studionäyttämön katsojaennätyksen. Mannerheim ja kettujen sota -näytelmä ja lastenmusikaali Pieni tulitikkutyttö keräsivät molemmat reilut 5 000 katsojaa, Carnagen näki 1 500 katsojaa. Vierailevia esityksiä oli ohjelmistossa niin syys- kuin kevätkaudellakin.

Kaikkiaan esityksissä kävi 56 235 katsojaa. Keväällä Seinäjoen kaupunginteatteri keräsi 25 869 katsojaa. Syyskaudella 2013 katsojia oli 30 366. Näytäntökauteen mahtui 279 esitystä sekä lisäksi muita tapahtumia.

Kevään puhenäytelmät eivät päässeet odotettuun tulokseen.
– Otamme riskejä halutessamme tarjota monipuolista sisältöä. Uskon, että Kultalampi, joka sai keväällä reilut 6 000 katsojaa, rikkoo syksyllä kympin rajan, sanoo Valo.

Vastuullista yhteistyötä

Kuluneella kaudella vakiintui onnistunut yhteistyö eri yhteisöjen kanssa. Lapsille suunnattu teatterikasvatusnäytelmä Spotin teatteriseikkailu kierrätti reilut 1 000 katsojaa läpi teatteritalon. Karaoke-esityksen vierailevien artistien lahjoittamilla esiintymispalkkioilla taattiin sairaalaklovnityö vuodeksi Seinäjoen keskussairaalan lastenosastolla.

Seinäjoen kaupunginorkesterin ja seurakunnan kanssa toteutettiin toistamiseen suuri Ristin tie -tapahtuma ja perinne jatkuu ensi vuonna Mozartin Requiemilla.

Verstasteatterissa Paleltunut taivas nosti esiin uskonnollisen väkivallan, jota käsiteltiin liki täysien katsomoiden edessä. Kehitysvammaisten kanssa toteutettu kuningasnäytelmä saa jatkoa syksyllä. Kevätkauden päätteeksi järjestetty Tanssin aalto -tanssitapahtuma oli uusi avaus ja keräsi onnistuneesti yhteen maakunnan tanssin toimijat ja ystävät.

Toimitusjohtaja Marja-Leena Kallantie on taloudelliseen tilanteeseen suhteellisen tyytyväinen. Mm. teatterialan tärkeä mittari, keskilipun hinta on jatkanut nousuaan.
– Tuttua on, että tällä alalla on ylä- ja alamäkiä, siihen olemme varautuneet. Taloudellinen tasapaino on tärkeää ja luottavaisin mielin käyn syksyllä urani viimeiseen kauteen.
Kallantie jää Seinäjoen kaupunginteatterista eläkkeelle alkuvuodesta 2015.

Uusina näyttelijöinä talossa aloittavat Nätystä vasta valmistuneet Topi Kohonen ja Anna Ackerman. Kauden päätyttyä Seinäjoen kaupunginteatterin jättävät näyttelijät Tuomas Kiiliäinen ja Kai Bäckström sekä pitkään talossa työskennellyt näyttelijä Juha Kingelin.

Syyskausi alkaa 6. syyskuuta Paavo Haavikon komedialla Kaisa ja Otto, jonka ohjaa Kimmo Kahra. Irkkumusiikintäyteinen Seitsemännen portaan enkeli avaa studionäyttämön 17. syyskuuta. Sen ohjaa Taava Hakala.

Shakespearen 450. merkkivuotta juhlistetaan Antti Mikkolan ohjaamalla ja sovittamalla Romeo ja Julia -klassikolla. Ensi-ilta on suurella näyttämöllä 25. lokakuuta.

Tanssifestari kerää yhteen alueen tekijät

5.5.2014

Seinäjoen kaupunginteatterin toukokuinen tanssifestivaali on osa Opetusministeriön tukemaa Tanssi kiertää 2014 -hanketta. Kaksipäiväinen tapahtuma huipentuu tanssimessuihin ja Wolfpack-esitykseen, jossa tanssijoiden kanssa suurella näyttämöllä esiintyy myös jättikokoinen Ansa-koira.

Seinäjoella ja Jyväskylässä vierailevan projektin tavoitteena on vahvistaa tanssin vetovoimasuutta, edistää ryhmien vakituista kiertuetoimintaa sekä tukea alueellisia tanssitoimijoita.
Tanssin talo ry:n projektipäällikkö Hanna-Mari Peltomäki odottaa vuoropuhelua täkäläisten tanssijoiden kanssa.
– On innostavaa oppia toisiltamme ja monipuolistaa perinteistä kiertuemalliajatusta.

Tanssifestivaali käynnistyy jo torstaina esittävän taiteen ammattilaisille ja opiskelijoille suunnatuin paneelein ja työpajoin. Samana iltana Open Stage Kansalaistorilla tarjoaa paitsi estradin eri tekijöiden koreografioille myös avoimen sisäänpääsyn kaikille katsojille. Esitykset valitaan 15. toukokuuta tehtyjen ennakkoilmoittautumisten perusteella. Lisätietoa löytyy Seinäjoen kaupunginteatterin verkkosivuilta.

Perjantaina iltapäivällä järjestettävillä tanssimessuilla pääsee tutustumaan alueen tanssitarjontaan eri tahojen esitellessä toimintaansa. Messuosastoilla voi myös kokeilla eri tanssilajeja rumbitasta Michael Jacksonin Thriller-koreografiaan.

Koira tanssii sutena

Alaskanmalamuutti Ansa esiintyy nykytanssiryhmä Kinetic Orchestran susiaiheisessa teoksessa perjantai-illalla.
– Wolfpack-esityksen idea perustuu susilauman hierarkiaan ja viestintään. Teemana on henkilökohtaisten rajojen hämärtyminen ja siitä aiheutuvat ongelmat. Laumasäännöt ovat epähumaaneja, mutta toisaalta laumoissa on yhtenäisyyttä korostava henki, kertoo koreografi-tanssija Jarkko Mandelin.

Wolfpackissa tanssivat Mandelinin lisäksi Anni Koskinen, Elina Räisänen ja Iiro Näkki. Ansa-koira vaeltaa esityksessä hetkittäin vapaana, siksi esitystä ei suositella voimakkaasti koira-allergisille.

Oma koira mukaan keskiviikkona

Festivaalia esitellään kaikelle kansalle keskiviikkona 21.5. kello 13 alkavassa avoimessa tiedotustilaisuudessa Kansalaistorilla. Tilaisuuteen ovat tervetulleita myös yleisön omat koirat. Tanssijakoira Ansa on paikalla.

Tanssin aalto – kaiken tanssin festari! Seinäjoen kaupunginteatterissa 22. ja 23. toukokuuta.
Yhteistyössä Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa: Tanssin Talo ry, Pohjanmaan tanssin aluekeskus sekä Taiteen Edistämiskeskuksen Pohjanmaan toimipiste / yleisötyön läänintaiteilija Hanna Korhonen.

Jarkko Mandelin on vuonna 2010 perustetun Kinetic Orchestran johtaja. Wolfpack sai kantaesityksensä Helsingissä marraskuussa 2013. Kinetic Orchestra/Taideosuuskunta Apina tekee yhteistyötä Luonto-Liiton kanssa susien suojelemiseksi.

Ammattiteatteri on tärkeä kulttuurialan työllistäjä ja henkisen pääoman tuottaja

30.4.2014

Suomen Teatterit ry:n vuosikokouksessa Savonlinnassa käytiin vilkasta keskustelua ammattiteatterin rahoituksen tulevaisuudesta.

Kaksipäiväisen kokouksen yleisöseminaarissa pidettiin hyvin tervetulleena uutisena sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei aio toistaiseksi tuoda taidelaitosten valtionosuusrahoitukseen uutta kannustavuuselementtiä, johon ei olisi ollut tällä hallituskaudella ollut mahdollisuutta ohjata minkäänlaista lisärahoitusta.

Järjestö esittääkin, että tässä vaikeassa taloussuhdanteessa tärkeintä on ensisijaisesti turvata alan riittävä perusrahoitus. Taidekentässä tärkeän työllistävän vaikutuksen lisäksi esittävä taide tuo ihmisten elämään arvokasta henkistä pääomaa, jonka yhteiskunta ostaa taidelaitoksilta suhteellisesti hyvin matalin kustannuksin.

Kiihtyvällä vauhdilla digitalisoituvana aikana erilaisten luovien sisältöjen tuotanto näyttelee yhä tärkeämpää osaa kokonaistalouden kehityksessä, ja luova talous mainitaankin yhä useammin yhtenä tulevaisuuden Suomen tärkeimmistä kilpailuvalteista.

Luova talous ei kuitenkaan kehity ilman luovia tekijöitä. Taiteen laajassa kentässä teatteriala on jo pitkään ollut ja tulee myös tulevaisuudessa olemaan kotimaisen kulttuurikentän monipuolisimpia ja merkittävimpiä työllistäjiä. Ammattiteatteri on elinvoimainen ja maantieteellisesti kattava työvoimavaltainen taideala, joka hyvin kohtuullisin kustannuksin työllistää huomattavaa määrää kulttuurialoilla työskentelevästä kokonaistyövoimasta. Ammattiteatteriin tekevät työtä monipuolisesti näyttelijät, kirjoittajat, säveltäjät, ohjaajat, tanssijat, muusikot ja lukuisat taiteelliset suunnittelijat sekä laaja-alainen joukko hallinnon ja useiden teknisten alojen ammattilaisia.

Ammattiteatteri tarvitsee riittävän perusrahoituksen pystyäkseen täyttämään tärkeän tehtävänsä merkittävänä ja koko maan kattavana kulttuuripalvelujen toimittajana ja monialaisen henkilökuntansa työllistäjänä. Tästä syystä Suomen Teatterit ry esittää, että suunniteltaessa mahdollisia valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteitä pyrittäisiin kaikissa tilanteissa varmistamaan ammattitaiteen kentän riittävä perusrahoitus.

Suomen Teatterit – Finlands Teatrar ry
Savonlinnassa 24.4.2014

”Säveltäjämestari on itse mestoilla”

25.4.2014

Näyttelijät konsertoivat yhdessä Kaj Chydeniuksen kanssa ensi viikon sunnuntaina.

Ennen syksyllä koittavaa 75-vuotisjuhlakonserttiaan Finlandia-talolla, säveltäjä Kaj Chydenius on nähtävissä ja kuultavissa 4. toukokuuta Seinäjoen kaupunginteatterin suurella lavalla.

Harvinaista herkkua on tarjolla.
– Kaj vihjasi, että tämä olisi hänen viimeinen teatterikonserttinsa. Mutta mahtaako soittaja päästä pilkuistaan?, näyttelijä Maria Pere aprikoi hyväntuulisena.

Chydenius on opettanut Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijöille laulun filosofiaa ja opastanut oman äänen löytämisessä.
– Olemme syventyneet siihen, miten tekstin saa ulos. Kaj saa runon lentämään. Ja kuoron soimaan. Kuorolaulu tekee hyvää ihmiselle ja kollektiivinen onnistuminen on hienoa, kertoo Pere.

Kaksituntiseksi kasvaneessa konsertissa kuullaan Chydeniuksen säveltämiä helmiä mm. L. Onervan ja Aulikki Oksasen teksteihin.

Näyttelijät laulavat, Chydenius säestää ja tarinoi.
– Kaj on itse mestoilla ja kertoo laulujensa tarinat. Me laulamme soolona, duoina, kvartetteina ja kuorona. Esiinnymme omana itsenämme, ilman rooleja ja se on näyttelijälle aina haasteellinen paikka, Pere myöntää.

Iltapäivä Kaj Chydeniuksen seurassa sunnuntaina 4. toukokuuta kello 16 suurella näyttämöllä.

Pohjalaiset taas ristin tielle

25.3.2014

Seinäjoen kaupunginorkesterin, kaupunginteatterin ja seurakunnan pääsiäistuotanto esitetään tällä viikolla. Johannes-passiossa uutta ovat suomennos ja kaksi tenoria. Kansalaistorin ilmaistapahtuma kutsuu asettumaan toisen ihmisen asemaan.

Yhteinen perinne jatkuu ensi vuonna uuden teoksen myötä.

Evankelista Johanneksen keskeisessä roolissa kuullaan tänä vuonna tenori Petri Vesaa, joka saa laulettavakseen uuden, seinäjokelaislähtöisen Mikko Koivusalon suomennoksen. Myös kuoron osuudet on suomennettu. Aariat kuullaan alkukielellä saksaksi. Virret, joihin myös yleisö voi osallistua, ovat pääosin Heikki Klemetin suomentamia.

Johannes-passiossa laulaa myös toinen uusi tenori, Jussi Salonen. Jeesuksena on jälleen Esa Ruuttunen, Liisu Mikkonen on Maria Magdala, Pilatuksena on Esa Ahonen, Piia Komsi on rikas vaimo ja Juha Kotilainen Pietari. Näyttelijä Jukka Puronlahden esittämä Jeesus on mukana niin passiossa kuin Ristin tielläkin. Passion ohjaa Vesa Tapio Valo. Seinäjoen kaupunginorkesteria johtaa Tuomas Rousi. Passio-kuoron harjoittaja on kanttori Johanna Ojala-Haapala. Passion toisessa osassa nähdään palkitun valokuvaajan, Meeri Koutaniemen vaikuttavia kuvia maailmalta.

Passion on lavastanut Karmo Mende. Puvut on suunnitellut Riikka Aurasmaa. Äänisuunnittelija on Teemu Salo.  Hannu Raja-aho ja Tomi Suovankoski ovat suunnitelleet valot.

Johannes-passio, Ristin tie esitetään kahdesti: torstaina 27. ja perjantaina 28. maaliskuuta, kello 18.30 molempina iltoina. Passion ensimmäinen osuus esitetään Lakeuden Ristissä. Toinen osa huipentuu Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Kansalaistorilla kuljetaan Ristin tietä

Kirkosta teatteriin siirrytään kansalaistorin Ristin tie -esityksen kautta. Dramatisoidut kohtaukset käsittelevät tänä vuonna kiusaamista, köyhyyttä, erilaisuutta, syrjäytymistä ja väkivaltaa. Esiintyjinä nähdään suuri joukko teatterin harrastajia maakuntaa myöten. Kansalaistorin kojuissa esittäytyy paikallisia yhdistyksiä ja tahoja. Esitys torilla on maksuton. Ristin tien ohjaa Eija-Irmeli Lahti. Virsikuoroa johtaa kanttori Tapio Lempola.

Näin koko esitys etenee:
Klo 18.30-19.35 Johannes-passion 1. osa Lakeuden Ristissä
klo 19.40-20.15 Ristin tie Kansalaistorilla
20 minuutin väliaika
klo 20.40-21.30 Johannes-passion 2. osa teatterin Alvar-näyttämöllä

Mozartin Requiem

Ensi vuonna pääsiäisen alla yhteistuotantona soi W.A. Mozartin Requiem.