Tiedotteet

Tuoksuton viikko myös teatterissa

12.9.2014

Perjantaina 17. lokakuuta näytöksissä ei käytetä mm. teatterisavua ja hajusteita. Myös yleisöä pyydetään huomioimaan tuoksuttomuus.

Allergia- ja astmaliitto paikallisyhdistyksineen järjestää 13. – 19.10.2014 tuoksuttoman viikon.

– Tuoksuyliherkkä saa oireita mitä moninaisimmista tuoksuista. Hyväksi tarkoitettu tuoksu voikin aiheuttaa mm. pahoinvointia tai päänsärkyä. Myös monen allergiaa ja astmaa sairastavan oireet pahenevat hajusteista ja tupakansavusta. Heille asiointi tuoksujen keskellä on vaikeaa, muistuttaa Allergia- ja astmaliitto.

Seinäjoen kaupunginteatterinteatterissa tuoksuttomuus tuntuu kahdessa teemaviikon näytöksessä. Perjantain 17. lokakuuta Kaisa ja Otto sekä Seitsemännen portaan enkeli -näytelmien esityksissä ei käytetä mm. teatterisavua. Myös yleisöä pyydetään huomioimaan tuoksuttomuus.
– Huomaavainen työyhteisö huomioi asiakkaansa ja työkaverinsa, eikä käytä voimakkaita haju- ja partavesiä, tuoksuvaa kosmetiikka tai tuoksuvia hiusten viimeistelyaineita, liiton tiedotteessa todetaan.

Irkkumusa tahdittaa tragikoomista selviytymistarinaa

8.9.2014

Seinäjoen kaupunginteatterin Seitsemännen portaan enkeli kertoo siitä, miten lapsuudesta voi selvitä.

Studionäyttämön kauden ensimmäinen ensi-ilta perustuu tositarinaan, irlantilais-amerikkalaisen Frank McCourtin muistelmien ensimmäiseen osaan Angela’s Ashes, Seitsemännen portaan enkeli.

Seinäjoella tarina kerrotaan suoraan yleisölle, kekseliäin keinoin, kuin leirinuotiolla.
– Esitys on vanhanaikainen, mutta ei perinteinen. Mutkaton ja helposti lähestyttävä, kuvailee vieraileva ohjaaja Taava Hakala.
– Kerromme ison tarinan pienin näyttämöllisin muutoksin. Näyttelijät ovat olleet hyvin kekseliäitä siinä, miten kohtauksesta ja roolista siirrytään toiseen. Näytelmä on myös lukemattomien roolien kavalkadi, jossa näyttelijät tekevät virtuoottista työtä.

Seitsemännen portaan enkeli kertoo 1900-luvun alkupuolen Irlannista, jonne pieni Frank-poika paluumuuttaa New Yorkista perheensä kanssa. Alkoholisoituneen isän ja perheen hengissä pitämiseksi painivan äidin entisessä kotimaassa elinolosuhteet eivät parane, ennemminkin pahenevat. Vaikka köyhyys on tappavaa, viipyilee perheen yllä kummallisesti myös ilonkare, joka kantaa. Näytelmä onkin paitsi Frankin kasvutarina myös selviytymistarina, jota vauhdittaa suomeksi kuultava irlantilaismusiikki.

Frankia esittää Seinäjoen kaupunginteatterin uusi näyttelijä, keväällä Tampereen Näty:stä valmistunut Topi Kohonen. Hänen rinnallaan nähdään koko joukko rooleja, joita salamavaihdoin esittävät Heikki Vainionpää (mm. isä), Jelena Jokelin-Muilu (mm. äiti), Liisu Aurasmaa (mm. Malachy), Sari Jokelin (mm. Philomena) ja Mia Vuorela (mm. Ira:n virkailija). Roolihenkilöinä esiintyy myös näytelmän irkkubändi: kosketinsoittimien ja haitarin soittaja Timo Ristilä (mm. pappi), laulaja, viulisti ja mandoliinin soittaja Osku Ketola (mm. pappi) sekä kitaristi Timo Luostari (mm. juoppo). Liisu Aurasmaa soittaa tinapilliä muunkin ensemblen osallistuessa soittoon pyykkilaudoin ja tamburiinein.

Näytelmän skenografia on Karmo Menden, äänet Teemu Salon ja valot Hannu Raja-ahon.

Maija Sydänmaanlakan ja Hannu Matti Tyhtilän dramatisoima näytelmä Seitsemännen portaan enkeli on aiemmin nähty Hämeenlinnan kaupunginteatterissa vuonna 2012.

Ensi-ilta 17.9.2014 studio-näyttämöllä.

Irlantilaisen selviytymistarinan avoin tiedotustilaisuus

2.9.2014

Seitsemännen portaan enkeli -näytelmä esitellään avoimessa tiedotustilaisuudessa tämän viikon torstaina.

Ohjaaja Taava Hakala on monipuolisesta työryhmästään innoissaan.
– Näytelmä on lukematon roolien kavalkadi, jossa näyttelijät tekevät virtuoottista työtä. He ovat myös olleet hyvin kekseliäitä: Seinäjoen Seitsemännen portaan enkeli on kuin teatterileikki, jossa vähillä keinoilla luodaan erilaisia asioita.

Seitsemännen portaan enkeli perustuu Frank McCourtin omaelämäkertaan, jossa hän kuvaa köyhää lapsuuttaan 1900-luvun alkupuolen köyhässä Irlannissa. Näytelmässä soi elävä irlantilainen musiikki, laulut kuullaan suomeksi.

Näytelmässä esiintyvät Topi Kohonen, Liisu Aurasmaa, Sari Jokelin, Jelena Jokelin-Muilu, Osku Ketola, Timo Luostari, Timo Ristilä, Heikki Vainionpää ja Mia Vuorela. Näytelmän skenografia on Karmo Menden, äänet Teemu Salon ja valot Hannu Raja-ahon.

Torstaina 4. syyskuuta ohjaaja kertoo lisää esityksestä avoimessa tiedotustilaisuudessa, jossa nähdään myös pätkiä näytelmästä. Tilaisuus alkaa kello 12.30 ja siellä tarjoillaan alkoholitonta olutta.

Ensi-ilta 17.9.2014 studio-näyttämöllä.

Avoimet ovet teatterissa

28.8.2014

Seinäjoen kaupunginteatteriin pystytetään kirpputori lauantaina 30. elokuuta.

Avointen ovien päivään mahtuu paljon ohjelmaa aamukymmenestä iltapäivän kello kahteen asti.

Teatterin alalämpiössä on luvassa taiteilijahaastatteluja ja musiikkiesityksiä, mm. Seitsemännen portaan enkeli -irkkunäytelmästä, jonka koko näyttelijäkunta nousee päivän mittaan lavalle. Näyttelijät Sari Jokelin ja Jelena Jokelin-Muilu juontavat ja luvassa on myös yllätyksiä.

Lapsille on omaa ohjelmaa Verstasteatterissa, jossa vastikään Seinäjoelle perustettu kulttuurikollektiivi Silta leikittää pienempiä vieraita. Myös Seinäjoen oppaat ovat mukana päivässä, he kierrättävät yleisöä teatteritalossa.  

– Ylälämpiöön pystytetään teatterin kirpputori ja päivän kruunaa Kaisa ja Otto -näytelmän avoin harjoitus, jota pääsee seuraamaan kello 12.45-13.30, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Tamminen.

Fazer-teatteriravintolaan katetaan brunssi.

Kaisa on suomalaisen näytelmän merkittävimpiä naishahmoja

27.8.2014

Seinäjoen kaupunginteatterin syksyn ensimmäinen ensi-ilta nostaa esiin Paavo Haavikon näytelmän, jossa taloudellisista ongelmista puhutaan kansankomedian keinoin.

Paavo Haavikko on Suomen kansainvälisesti palkituin kirjailija, jonka draamatuotanto teattereissa on jäänyt vähemmälle käytölle.

Seinäjoen kaupunginteatterin suurelle näyttämölle nyt nouseva Haavikon Kaisa ja Otto on varsinainen löytö. 1970-luvulla kirjoitetun näytelmän käsittelemät asiat ovat yllättäen täysin tuoreita meidän aikanamme. Näytelmän tapahtumat alkavat optimisesti: mattoja pestään ja karvoja leikataan, maata j a puuta myydään, ostetaan ja rikastutaan – kunnes iskee lama.

Kimmo Kahra on Kalle Holmbergin ja Kari Heiskasen ohella maan ahkerin Haavikon näyttämöteosten ohjaaja. Menestykseksi nousi hänen vuona 1987 ohjaamansa Vaasan kaupunginteatterin, kaupunginorkesterin ja oopperan yhteistuotanto Kuula 1918.
Kahra ohjasi Kaisan ja Oton edellisen kerran vuoden 1992 suuren laman tunnelmissa. Miten synkille ajoille voi nauraa?
– Olen sitä mieltä, että Haavikon komedia tarjoaa meidänkin aikaamme oivaltavan ja tarkasti näkevän ihmisen naurun. Historia 60-luvulta nykypäivään on hyvä nähdä laajassa perspektiivissä vaikka sitä sitten pitäisi tarkkailla peräti kuusta käsin, luotaa Kahra.

Myymisen ja rakastamisen ristiriita

Kaisa Kaisattaren roolin, jota voi pitää yhtenä suomalaisen näytelmän merkittävimmistä naishahmoista, näyttelee Leena Rousti. Paljon maata omistava ja miestä etsivä aistikas nainen ei pysty ratkaisemaan myymisen ja rakastamisen ristiriitaa.
– Kaisa on määrätietoinen tuuliviiri, nainen, jonka jalat ovat kyllä tukevasti maan pinnalla, mutta pää korkealla pilvien yläpuolella, Rousti kuvailee roolihahmoaan.

Kaisan ikiystävän Oton roolissa on Matti Suokonautio. Paikkakunnan arkipäivän vaikuttajaa, taksikuskia, näyttelee Jukka Puronlahti. Kaisan tyttärien, vaalean ja tumman, rooleissa nähdään Mari Pöytälaakso ja Maria Pere. Heidän perässään käy kuumana Turo, jota näyttelee Tampereelta vierailulle saapuva Tuukka Huttunen. Esa Ahonen on pankinjohtaja, Jani Johansson näyttelee maanmittaria, kirvesmiestä ja nimismiestä, Pekka Hautala (avust.) on vikkeläliikkeinen maanmittarin apulainen.

Lavastajana vierailee Teppo Järvinen Tampereen työväen teatterista. Puvut on suunnitellut Leena Rintala, valot Tomi Suovankoski ja äänet Sami Silén. Näytelmässä soivat nostalgiset kotimaiset sävelmät.

Ensi-ilta 6.9.2014 suurella näyttämöllä.

Kimmo Kahran Haavikko-ohjaukset:
– Audun ja jääkarhu, 1985 Vaasan kaupunginteatteri
– Kuula 1918, 1987 Vaasan kaupunginteatteri
– Englantilainen tarina, 1991 Turun kaupunginteatteri
– Kaisa ja Otto,
– Kilpikonna, 2001 Telakka
– Aukeilla seuraa tuulen pyörre, 2007 Kajaanin runoviikot