Tiedotteet

Susanna Haaviston juhlakonsertti huhtikuussa Seinäjoen kaupunginteatterissa

13.12.2022

Elämä kassiin –konsertissa kuullaan muistojen lauluja ja tarinoita Haaviston 40-vuotisen uran ajalta.

Rakastettu näyttelijä ja laulaja Susanna Haavisto viettää 40-vuotistaiteilijajuhlaansa. Sen kunniaksi Haavisto kiertää syksyllä 2022 ja keväällä 2023 konsertoimassa ympäri maan. Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä Haavisto nähdään 18. huhtikuuta.

Teatterin ja musiikin saralla Susanna Haavisto on pitkän linjan moniottelija. Musiikkiteatteriura alkoi Helsingin kaupunginteatterista Jacques Brelin lauluista ja Peter Panista. Matka jatkui Soitinmenot-tv-ohjelman kautta Tampereelle Maxin ja Morizin seikkailuihin.

Freelancerina jo 37 vuotta toimineen Haaviston uraa on siivittänyt rakkaus lauluun ja laulunkieleen. Haavisto sanoo olevansa tarinankertoja ja tunteiden välittäjä. Esiintymisessä tärkeintä on hänen kokemansa dialogi yleisön kanssa. Haavisto uskoo myös syvästi laulun terveydelliseen vaikutukseen, joka koskee jokaista, laulutaidosta riippumatta.

Rakkaus suomen kieleen on synnyttänyt jo liki 100 lauluntekstiä, musikaalikäsikirjoituksia, pienoisoopperalibrettoja sekä satukirjan. Sooloalbumeita Susanna on julkaissut seitsemän. Ohjaaminen, lankojen käsissä pitäminen, kiehtoo häntä yhä enemmän. Vuosia tekeillä ollut romaani odottaa valmistumistaan ja musikaalikäsikirjoitus kolmelle iäkkäälle näyttelijälle muhii mielessä. Musiikki ja laulu vievät eläkkeellä porskuttavaa Haavistoa kohti uusia seikkailuja.

Juhlakiertueella Susanna Haaviston bändissä soittavat Esa Helasvuo, Juha Lanu ja Juha Tikka.  

Niin kuin taivaassa tuo kovat tekijät jälleen Seinäjoelle

23.11.2022

Peter Nyberg ja Natalil Lintala ovat Niin kuin taivaassa -musikaalin Daniel ja Lena Seinäjoen kaupunginteatterissa. Musikaali saa ensi-iltansa 16. syyskuuta 2023. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Boulevard

Seinäjoen kaupunginteatteri tuo 60-vuotisjuhlavuoden syksyyn ruotsalaisen menestysmusikaalin Niin kuin taivaassa.

Tämä Ruotsin yksi rakastetuimmista elokuvista nähdään musikaalina nyt toista kertaa Suomessa. Se sai Suomen ensi-iltansa Helsingin kaupunginteatterissa elokuussa 2021. Puhtaasti pohjoismainen musikaali tekee myös Ruotsin musikaalihistoriaa: sen taustalta löytyy tunnettu Euroviisu-säveltäjä Fredrik Kempe, jolla on takanaan upea ura oopperamusiikin, iskelmän, popin ja rockin parissa. 

Musikaali tuo jälleen 
kovat tekijät Seinäjoelle

Musikaali tuo ohjaaja Tuomas Parkkisen toista kertaa lakeuksille. Parkkinen ohjasi Evita-musikaalin Seinäjoen kaupunginteatteriin vuonna 2020. Taiteellisessa työryhmässä vaikuttavat samat tekijät, kuin Evitassa. Koreografiasta vastaa Jukka Haapalainen, lavastussuunnittelusta Marjatta Kuivasto, pukusuunnittelusta Leena Rintala ja valosuunnittelusta Hannu Raja-aho. Heidän lisäkseen taiteellista työryhmää täydentävät kapellimestari Eeva Kontu sekä äänisuunnittelija Tomi Rintamäenpää. Mukana on vastaavan kapellimestari Eeva Kontun ja esityskapellimestari Aleksi Laukkosen johtama 12-henkinen liveorkesteri sekä seinäjokelaiset kuorot Sorja ja Jussit.

Niin kuin taivaassa -musikaalin ohjaaja Tuomas Parkkinen ja kapellimestari Eeva Kontu.

Teatterin 60-vuotisjuhlavuoden teos

– Musikaalissa nähdään yli toistakymmentä näyttelijää. Musikaali on talolle iso satsaus ja en voisi olla onnellisempi tästä ainutlaatuisen hienosta työryhmästä ja teoksesta, taiteellinen johtaja Pauliina Salonius iloitsee ja jatkaa: Musikaalin teemat ja tarina kantavat ja kannattelevat. Teos on kaunis ja koskettava tarina rakkaudesta, toivosta, yhteisön ja musiikin voimasta ja lopulta siitä, mitkä asiat elämässä oikeasti ovat tärkeitä.

Musikaalin pääosissa 

Salolaislähtöinen ja nykyään helsinkiläistynyt musikaaliartisti Peter Nyberg vierailee ensi kertaa Seinäjoen kaupunginteatterissa. Nybergille Daniel Darèuksen rooli on unelmarooli.
– On sanoinkuvaamattoman hieno ja kiitollinen tunne – pääsen tekemään yhtä elämäni suurimmista haaverooleistani tällaisen työryhmän kanssa, joka koostuu aivan ihanista tyypeistä ja rautaisista ammattilaisista. 

Nyberg näyttelee tällä hetkellä Turun kaupunginteatterin Hiljaiset sillat -musikaalissa ja Svenska Teaternin Mary Poppins -musikaalissa. Hän ylistää Niin kuin taivaassa -musikaalin teemoja ja elokuvaa.
– Se on yksi lempielokuvistani. Kaikki sen käsittelemät teemat rakkaudesta, kiusaamisesta, yhteisöllisyydestä, kuolemanpelosta ja itsensä löytämisestä kolahtivat todella kovaa. Musikaaliversion nähtyäni rakastuin teokseen entistä lujemmin. Kempen säveltämää musiikkia on mahdotonta kuunnella liikuttumatta.

Natalil Lintala puolestaan aloittaa musikaalin myötä kiinnityksensä Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijänä.
– Aloitin näyttelijänurani lapsiroolissa syksyllä 1993 Seinäjoen kaupunginteatterin silloisessa juhlavuoden näytelmässä Sana. Tuntuu merkitykselliseltä aloittaa kiinnitys samassa talossa 30 vuotta myöhemmin juuri juhlavuoden musikaalin keskeisessä roolissa. Muistan kuinka Så som i himmelen -elokuva aikoinaan teki minuun vaikutuksen. Se oli jotain tavallista suurempaa; tunnistettavia ja rakastettavia hahmoja isojen kysymysten äärellä, elämän raadollisuutta, mutta myös suunnatonta kauneutta ja kiitollisuutta. Olen innoissani saadessani tarttua juuri Lenan rooliin. Vaikka elämässä tapahtuisi mitä, haluan säilyttää samanlaisen uskon rakkauden voimaan kuin hän. Lena ei peittele tunteitaan ja on altis myös haavoittumaan. Se on rohkean ihmisen merkki, Lintala kuvaa.

Niin kuin taivaassa -musikaalin päärooleissa nähdään Peter Nyberg ja Natalil Lintala.

Kaunis ja koskettava
tarina kotiinpaluusta

Menestysmusikaali Niin kuin taivaassa on kaunis ja koskettava tarina kotiinpaluusta, musiikin yhdistävästä voimasta ja tosirakkauden löytämisestä.
Maailmankuulu kapellimestari Daniel Daréus palaa synnyinseudulleen, pieneen maalaiskylään, jonne suuren maailman meno ei ole yltänyt. Hän asettuu asumaan lapsuutensa vanhaan kouluun. Menestyksekäs ura ei tunnu enää merkitykselliseltä eikä täytä mielen tyhjyyttä. Terveysongelmista kärsivä huippumuusikko etsii ja kaipaa hiljaiseloa, mutta löytääkin pian itsensä johtamasta paikallista kirkkokuoroa – ja keskeltä värikästä ja elinvoimaista kyläyhteisöä. Monenkirjavan kuoron joukosta löytyy paitsi ystäviä myös vanhoja haavoja ja lopulta todellinen rakkaus. 
Kun aikaa on rajallisesti, korostuu se, mikä elämässä oikeasti on merkityksellistä. 
– Niin kuin taivaassa -musikaaliin ei voi olla rakastumatta! Elämäniloa, toivoa ja yhteisöllisyyttä pursuava melodinen pop soi isoina musikaaliaarioina, kuorolauluina ja herkkinä duettoina. Se saa liikuttumaan, itkemään, nauramaan ja laulamaan mukana. Lämminhenkisyys, ilo ja elämänmyönteisyys tarttuvat katsojaan ja tuovat sielulle lämpöä ja balsamia, Salonius hehkuttaa.

Peter Nybergin (Daniel) ja Natalil Lintalan (Lena) rinnalla musikaalin rooleissa nähdään Anna-Maija Jalkanen, Ami Aspelund, Lauri Ketonen, Heidi Kirves, Esa Ahonen, Helena Rängman, Heikki Vainionpää, Aki Saarela, Jussi Jätinvuori, Mia Vuorela, Eeva Markkinen, Jussi Lukács, Ari-Matti Hedman, Ville Mäkinen, Aurora Manninen, Sanni Lehto, Kaisla Ollila, Juha Antikainen, lapsinäyttelijöitä sekä laulajia kuoroista Sorja ja Jussit.

Musikaali saa ensi-iltansa 16. syyskuuta 2023 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. 

Käsikirjoitus Kay & Carin Pollak Sävellys Fredrik KempeSuomennos Aino Piirola (dialogi), Maija Vilkkumaa (laulut)Ohjaus Tuomas Parkkinen Koreografia Jukka Haapalainen Lavastussuunnittelu Marjatta Kuivasto Pukusuunnittelu Leena Rintala Vastaava kapellimestari Eeva Kontu Esityskapellimestari Aleksi Laukkonen Valosuunnittelu Hannu Raja-aho Äänisuunnittelu Tomi Rintamäenpää Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Johanna Uusitontti 

Script: Kay & Carin Pollak Music: Fredrik Kempe Lyrics: Carin Pollak & Fredrik Kempe Scriptparticipation: Edward af Sillén Original director: Markus Virta Original producers: Vicky & Johan von der Lancken Gabriellas song; Music: Stefan Nilsson Lyrics: Py Bäckman

AS IT IS IN HEAVEN originally opened on 13th September 2018 at Oscarsteatern in Stockholm produced by Vicky Nöjesproduktion and 2Entertain Oikeudet Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy

Mittasuhteilla leikittelevä komedia on herkkua niin katsojille kuin näyttelijöillekin

3.11.2022

Groan Ups – Komedia kypsymisestä -näytelmässä tavataan samat hahmot eri ikäisinä. Heitä esittävät Antti LJ Pääkkönen (vas.), Katriina Sinisalo, Mari Pöytälaakso, Mika Piispa ja Jani Johansson. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Boulevard

Riehakas näytelmä aikuiseksi kasvamisesta pohtii koskettavasti mitä aikuisuus oikein on? Lontoon uusin komediahitti Groan Ups – Komedia kypsymisestä saa Suomen kantaesityksensä ensi viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Näytelmä, joka menee pieleen ja Tämä on ryöstö! –komedioiden tekijät, Henry Lewis, Jonathan Sayer ja Henry Shields ovat brittiläinen koomiikkokolmikko, joiden kirjoittamat näytelmät hurmaavat maailmanlaajuisesti. Vuonna 2019 Lontoon West Endissä kantaesitetty, Mikko Koivusalon suomentama Groan Ups – Komedia kypsymisestä seuraa viittä luokkakaverusta ja sitä, miten näiden väliset suhteet muuttuvat vuosien mittaan.

Suomen ensiesityksen Seinäjoen kaupunginteatteriin ohjaava Olka Horila ylistää kirjoittajakolmikkoa.
– En ole ennen ohjannut heidän näytelmiään, mutta olen nähnyt muun muassa Näytelmä, joka menee pieleen -komedian alkuperäiskokoonpanon esittämänä Lontoossa. Minulla oli mieletöntä tuuria matkassa. Tutkin, mitä esityksiä olisi tarjolla, näin heidän videonsa Youtubessa ja päättelin, että tämä voisi olla hyvä. Silloin ryhmän salit olivat vielä pieniä, katsojia vähän ja liputkin olivat halpoja.
Kirjoittajat ovat itsekin näyttelijöitä.
– Se näkyy heidän näytelmissään. Komedioissa on paljon näyteltävää – ne ovat suorastaan karkkia näyttelijöille, ja siten myös katsojille, kuvailee Horila, itsekin Teatterikorkeakoulusta valmistunut näyttelijä.

Tarinan päähenkilöt nähdään sekä 7, 15 että 40-vuotiaina. Ovatko he tunnistettavia eri-ikäisinä?
– Näytelmä on rakennettu niin, että toisiinsa vertautuvia kohtauksia eri ikävaiheissa on paljon. On hauskaa havaita, miten seitsemävuotiaan tunnistaa nelikymppisenäkin samaksi ihmiseksi.
Roolihenkilöiden logiikka on Horilalle ohjaajana tärkeää.
– Vaikka kyseessä on komedia, jossa reagoidaan isosti, on oltava jokin logiikka, miten hahmot reagoivat, että katsojat ymmärtäisivät, miksi kukin toimii, kuten toimii. 
Karikatyyriset hahmot ovat hyvin tunnistettavia.
– 9-luokkalaisille ne ovat ainakin auenneet. ”Tiedän vastaavia henkilöitä”, ovat koekatsojat todenneet.
Riehakkaassa näytelmässä on myös pohtiva, koskettava puolensa.
– Näytelmä käsittelee tärkeitä aiheita identiteetin rakentumisesta ja pohtii, mitä aikuisuus oikein on?

Kasari- ja
ysärikarkkia

Seinäjoen kaupunginteatterissa nähtävä komedia sijoittuu vuosiin 1989, 1997 ja 2022.
– Muutimme hieman alkuperäisiä vuosilukuja näyttelijöidemme ikää mukailemaan. Harjoitusaikana on ollut hauskaa muistella lapsuutta, nuoruutta ja aikakauden ilmaisuja, sitä sukupolvea kun olemme. Paitsi vuonna -95 syntynyt Katriina Sinisalo, joka tuntuu näyttelevän epookissa ”Miten ennen elettiin?”, Horila nauraa.

Eri ikävaiheissaan nähtävät hahmot ovat tietysti myös eri kokoisia näytelmän tiimellyksessä. Miten se oikein toteutetaan näyttämöllä?
– Komedialavastuksen mittakaava ja variaatiot ovat huikea. Ne on suunnitellut Juho Lindström. Myös puvut ja kampaukset ilmentävät ihmisten ikää, ne on suunnitellut Riikka Aurasmaa ja Johanna Uusitontti.
Komedian musiikki tihkuu pieteetillä toteutettua nostalgiaa, joka lämmittänee erityisesti kasarilapsia ja ysärinuoria.
– Antti LJ Pääkkönen on suunnitellut huikean ysäripotpurin, jonka hän ja Sanni Lehto ovat harjoittaneet näyttelijöiden kanssa.

Rooleissa nähdään Mari Pöytälaakso, Jani Johansson, Katriina Sinisalo, Mika Piispa ja Antti LJ Pääkkönen sekä Henrik Hammarberg ja Sanni Lehto. 

Komedian valot suunnittelee Hannu Raja-aho ja äänet Tomi Rintamäenpää.

Groan Ups – Komedia kypsymisestä ensi-ilta ja Suomen kantaesitys on 12. marraskuuta 2022 Alvar-näyttämöllä. Näytelmä on ohjelmistossa huhtikuulle 2023.

Esa Ahonen on Eero Huovinen kotimaisessa kantaesityksessä 

19.10.2022

Esa Ahonen näyttelee Eero Huovista Seinäjoen kaupunginteatterin Äitiä ikävä -kantaesityksessä. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Pikkupoikana äitinsä menettänyt seitsemänkymppinen pohtii, voiko mikään täyttää äidin jättämää aukkoa? Eero Huovisen teokseen perustuva Äitiä ikävä saa ensi-iltansa 29. lokakuuta Seinäjoen kaupunginteatterissa.

Elissa-salissa harjoitellaan Eero Huovisen teokseen perustuvaa Äitiä ikävä –näytelmää. Yhteinen henki näyttämöllä on käsin kosketeltavan tunteikas.
– Se, mitä Huovisen teksti ruokkii, on tosi kaunista. Olemme syvästi inhimillisen ja samastuttavan äärellä. Jotain ikiaikaista on konkretisoitumassa näyttämölle enkä voi olla hehkuttamatta työryhmäämme, ohjaaja Pauliina Salonius sanoo.

Voiko äidin
löytää uudelleen?

Kaksi vuotta sitten ilmestynyt Äitiä ikävä on omaelämäkerrallinen muistelmateos, jossa Helsingin hiippakunnan emerituspiispa Eero Huovinen palaa lapsuutensa maisemiin ja 34-vuotiaana kuolleen äitinsä muistoon. Kaipauksen taival on pitkä. Nyt Huovinen on 78-vuotias ja hänellä on yhä äitiä ikävä.

Teoksen ja näytelmän pohjana ovat Huovisen vanhempien kirjeet, päiväkirjat ja perhealbumit, jotka olivat täynnä kuvauksia perheen iloista ja suruista.

Niiden äärelle käy ja muistikuvat kutsuu eloon näyttelijä Esa Ahonen, näytelmän Eero Huovinen. Ahosen mukaan Huovisen kieli ja näytelmän dramaturgia ovat runollista, aforismityylisen punnittua sanaa, minkä kanssa on hyvä askarrella.
– Sellaista psykologisfilosofisuskonnollisen yleisinhimillistä pohdintaa, jossa on koko elämä syntymästä kuolemaan. Samoja asioita, jotka pätevät monen ihmisen elämään. Ja onhan äiti tässä se keskeinen tekijä. Melkein kaikilla meillä on ollut oma äiti.

Ahosta liikuttaa se, miten Huovinen muistelmateoksen myötä ikään kuin täyttää lupauksen, jonka antoi äidilleen vuosikymmeniä sitten.
– Sairaalavuoteeseen joutunut Aili-äiti oli pyytänyt esikoistaan, Eeroa, kirjoittamaan hänelle kirjeen. Muut touhut olivat kuitenkin vieneet pikkupojan huomion ja kirje oli jäänyt tekemättä.

Kun äiti kuoli, suru mykisti Lauri-isän. Äidistä ei puhuttu, ja Eero ja hänen kaksi nuorempaa veljeään jäivät vastauksia vaille. Äiti haaleni surulliseksi kuvaksi olohuoneen seinälle, mutta tunteet ja ikävä jäivät kaihertamaan pinnan alle.

Minkälainen ihminen siinä voi kasvaa?, on Ahonen pohtinut lapsen kokemaa menetystä.
– Yhdeksänvuotias on vielä kovin pieni. Itse olin 40-vuotias, kun äitini kuoli ja silloinkin jäivät asiat kesken. Tuntuu, että olin vasta alkanut tuntea vanhempani ihmisinä. Unissani äiti ja isä ovat usein. Nykyään saatan havahtua toimiini, että ahaa, näinhän kotonakin tehtiin. Rakkautta ei kotoa puuttunut.

Lauri-isän kuoltua 1994 Eero Huovisen haltuunsa saaman perhearkiston kautta avautui uusi yhteys menneeseen ja alkoi aikamatka äidin luo. Samalla oli palattava myös koko elämän kestäneen kivun syntyhetkeen. Kirjeitä lukiessa muistot heräsivät eloon ja alkoi tutustuminen todelliseen äitiin. Rakentui kuva onnellisesta ja elämänmyönteisestä nuoresta naisesta, rakastavasta vaimosta ja äidistä, Aili Huovisesta, ja perheen yhteisistä hetkistä, luopumisesta – ja lähdön hetkestä. 

Inka Reyes näyttelee Aili Huovista, Eero Huovisen äitiä. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Näytelmä on hieno tapa
kuvata kaipuuta ja rakkautta

Huovinen antoi näytelmän tekijöille vapaat kädet. Hän on lukenut ja kommentoinut näytelmätekstiä sen eri vaiheissa ja myös nähnyt harjoitusvaiheessa kohtauksia esityksestä.
– Eero on kannustanut koko prosessin ajan. Käsikirjoitus on myös herätellyt uusia muistoja ja ajatuksia matkan varrella ja olen pyrkinyt toteuttamaan Eeron toiveita parhaani mukaan, Salonius kiittää.
Eero Huovisen mukaan näytelmä on hieno tapa kuvata kaipuuta ja rakkautta.
– Se tekee kokemukset eläviksi.

Ahosen mukaan näytelmän juttu on ilmaisun aitoudessa.
– Pyrimme välittämään pääosassa olevat asiat vilpittömästi ja pilaantumattomina katsojille, hän lupaa.
– Äitiä ikävä on täynnä toivoa ja rakkautta. Se jos mikä kannattelee tässä maailmantilanteessa. Niin kauan, kun on rakkautta, meillä on toivoa paremmasta huomisesta, Salonius sanoo.

Esa Ahosen rinnalla näytelmässä nähdään Inka Reyes Eero Huovisen rakkaana äitinä, Jussi Jätinvuori suruun uppoutuvana Lauri-isänä sekä Mia Vuorela isoäiti Helgan, Lauri Huovisen toisen puolison sekä sairaanhoitajan rooleissa. Näytelmän videoprojisioissa Eeroa ja hänen Matti- ja Sakari-veljiään lapsina esittävät Konsta Niemelä, Ilari Niemelä ja Viggo Anttonen.

Näytelmän on dramatisoinut ohjaaja Pauliina Salonius. Lavastuksen on suunnitellut Riku Suvitie, puvut Taija Jokilehto, äänisuunnittelusta ja sävellyksestä vastaa Riku Metsä-Ketelä, valosuunnittelu on Lauri Virkkalan, kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Aliina Ilosen. Videosuunnittelusta vastaavat Riku Suvitie sekä Pauliina Salonius, joka on myös ohjannut näytelmässä nähtävät videot.  

Äitiä ikävä saa ensi-iltansa 29. lokakuuta Elissa-näyttämöllä, Seinäjoen kaupunginteatterissa. 

Jussi Jätinvuori nähdään nuorena Lauri Huovisena ja Inka Reyes Aili Huovisena. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Xanadu tuo näyttelijä Antti Reinille hänen ensimmäisen musikaaliroolinsa

12.10.2022

Törnävän kesäteatterissa Seinäjoella Suomen kantaesityksensä saavan Xanadu-musikaalikomedian päärooleissa näyttelevät, laulavat ja tanssivat Mikael Saari, Aurora Manninen ja Antti Reini. Kuva: Anna Valtari

Yleisöäkin takuulla laulattava Xanadu-musikaalikomedia saa Suomen kantaesityksensä heinäkuussa 2023 Törnävän kesäteatterissa Seinäjoella. Näyttämölle sen tuo huippukokenut musikaalijengi ja yksi “ensikertalainen”.

Leffoista ja tv-sarjoista tuttu näyttelijä Antti Reini yllättää, kun puheeksi tulevat musikaali ja kesäteatteri.
– Kyseessä on ensimmäinen kesäteatteriesitykseni sekä musikaalini, joten tekemistä riittää yllin kyllin. Rakastan haasteita ja itseni kehittämistä näyttelijänä, joten tarjoukseen oli helppo vastata kyllä.
Reini päätyi Xanadu-musikaaliin ohjaaja Pauliina Saloniuksen kysyessä häntä liikemies-Dannyn ja ylijumala-Zeuksen kaksoisrooliin.
– Yritin miettiä ”boxin ulkopuolelta”, kuka näyttelijä olisi sopiva, karismaattinen tyyppi, kunnes tajusin: heureka, Antti Reini tietenkin! Hän on myös kova laulaja, Salonius muistuttaa.
80-luvun Xanadu-kulttielokuvassa Dannyn roolissa nähtiin leffalegenda Gene Kelly. Reini ei ota edeltäjästään paineita.
– Teatterin tekeminen ja ohjaajan vision ymmärtäminen on tärkeintä. Joo, ehkä kuljen Kellyn jalanjäljissä, mutta omin saappain, Reini nauraa.

Ehkä kuljen Gene Kellyn jalanjäljissä, mutta omin saappain.

Musikaalin tarina seuraa mystisen muusan, Clion, matkaa Olympus-vuorelta kalifornialaiseen rantakaupunkiin. Kira-nimiseksi ihmishahmoksi muuntautuneena hän rakastuu nuoreen taiteilijaan Sonnyyn, tavalliseen kuolevaiseen, mikä on jumalattarilta ehdottoman kiellettyä. Pian rakastavaiset ovat keskellä kaaosta, jossa ei säästellä kreikkalaisen mytologian taruolentojakaan: pelissä ovat Zeusta myöten myös jumalatar Afrodite ja muusat – sekä yksi kiinteistövälittäjä.
Niin ja perustetaanhan musikaalissa myös Xanadu-niminen rullaluistindisko.
– Xanadu on villi ja hurmoksellinen jukebox-musikaali, joka leikkii korniudella ja järjettömyyksillä täysin  häikäilemättömästi ja vastustamattomasti. Se on tarina unelmien tavoittelusta, itseensä uskomisesta ja tietysti rakkaudesta. Xanadu jakaa rakkauden ilosanomaa, hilpeyttä ja iloa kaikenikäisille, Salonius listaa.

”Match made
in Heaven”

Musikaalikomedian rakastavaisina ja Xanadu-diskon perustavana pääparina laulavat näyttelijät Aurora Manninen ja Mikael Saari.
– Roolipalaset loksahtavat paikalleen, sillä Aurora ja Mikael ovat täysin kuin Kira ja Sonny. Molemmat säteilevät lavalla ja laulullisesti he paitsi istuvat tähän musikaaligenreen myös kuulostavat upealta yhdessä, Salonius iloitsee.

Toisensa Saari ja Manninen tuntevat ennestään muun muassa yhteistyöstä Kaj Chydeniuksen kanssa.

Manninen on ollut jo aiemmin kiinnostunut mahdollisista projekteista Seinäjoen kaupunginteatterissa.
– Olin oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja sain roolin Kirana, joka seikkailunhaluisena ja määrätietoisena naisena vaikuttaa kerrassaan hurmaavalta hahmolta, Manninen sanoo.
Viime vuonna Teatterikorkeakoulusta valmistunut Manninen opiskeli maisterivaiheessa Taideyliopiston musiikkiteatterin opintokokonaisuudessa.
– Rakastuin musikaaleihin lukiolaisena, jolloin tein ensimmäisen suuren musikaaliroolini. Nyt kouluproduktioiden jälkeen Xanadu on ensimmäinen ammattimusikaaliproduktioni. Olen siitä kiitollinen.
Tässä musikaalissa Manninen tanssii tietysti myös rullaluistimin.
– Rullaluistelu ei todellakaan ole minulle tuttua entuudestaan, mutta innokkaana olen jo aloittanut luistelutekniikan harjoittelun Kallio Rainbow Rollersin kurssilla Helsingissä.

Sonny toivoo, että hänet löydettäisiin kotoa – ja niinhän siinä käykin!

Mikael Saarelle Xanadu on jo toinen musikaali Törnävän kesäteatterissa. Viime kesänä hän lauloi Murhan ja rakkauden käsikirja herrasmiehille -musikaalikomedian pääroolissa.
– Juttu oli vaativa, mutta saimme aikaan hienon esityksen. Koko mukana ollut jengi oli ihan naurettavan hyvä ja mikä parasta, ensi kesänä on luvassa samanlainen, kova tekijäporukka, Saari hehkuttaa.
Roolihenkilö Sonny, haahuileva taiteilija, on Saaresta tutunoloinen tyyppi.
– Hän tietää kyllä mitä haluaa, mutta aloitekyky ja rohkeus puuttuvat. Sonny toivoo, että hänet löydettäisiin kotoa – ja niinhän siinä käykin!

Xanadun kasarimusiikki on mieluisaa koko näyttelijäkolmikolle.
– Ja taatusti tuttua myös katsojille. Musiikki on ELO’n eli The Electric Light Orchestran riveistä tutun Jeff Lynnen sekä John Farrarin säveltämää. Mukana on monia hittejä, suurimpana tietysti Olivia Newton-Johnin laulamana tunnettu Xanadu. Käsikirjoittaja on Douglas Carter Beane, Salonius kertoo.

Mannisen, Saaren ja Reinin rinnalla musikaalikomedian rooleissa nähdään edelliskesiltäkin tutut Annina Rubinstein, Eeva Markkinen, Katriina Sinisalo, Elina Haikka, Jyri Numminen sekä uutena kasvona Ville Mäkinen. Musikaalin suomentaa Mikko Koivusalo ja sen ohjaa Pauliina Salonius. Koreografi on Jyri Numminen. Musiikin tuottaa Pekka Siistonen, lavastuksen suunnittelee Juho Lindström, puvut Timjami Varamäki, naamioinnin Aliina Ilonen ja äänet Sami Lust.

Xanadu-musikaalikomedia saa ensi-iltansa 8. heinäkuuta 2023 Törnävän kesäteatterissa, Seinäjoella.