Tiedotteet

Seinäjoen kaupunginteatteri avaa kaikki katsomopaikat myyntiin   

28.9.2021

Vihdoinkin pitkä odotus ja pitkäjänteinen työ turvallisuuden eteen palkitaan. Seinäjoen kaupunginteatteri avaa kaikki katsomopaikat myyntiin 

Seinäjoen kaupunginteatteri voi pitkän odotuksen jälkeen palata normaaliin esitystoimintaan. Koronatilanteen helpottaessa teatteri saa jälleen toivottaa yleisön tervetulleeksi teatteriin täysin katsomoin. Perjantaista 1. lokakuuta lähtien jokainen katsomopaikka on jälleen myynnissä, mikä vapauttaa lisäpaikkoja syksyn esityksiin.

Seinäjoen kaupunginteatterissa noudatetaan jatkossakin tartuntatautilain yleisiä hygieniavaatimuksia. Yleisöä pyydetään saapumaan teatteriin vain terveenä, käyttämään kasvosuojaa ja huolehtimaan käsihygieniasta.

Suosittelemme hankkimaan sekä liput että väliaikatarjoilut ennakkoon.

Osta teatteriliput täältä

Tilaa teatteriravintolan väliaikatarjoilut täältä

Humisevalla harjulla sataa taas

17.9.2021

Humisevan harjun Heathcliff ja Cathy (Jussi Jätinvuori ja Heidi Ajanto) karkaavat nummille saadakseen olla yhdessä. Näytelmä palaa Seinäjoen kaupunginteatterin suurelle näyttämölle syys- ja lokakuuksi.  Kuva: Jukka Kontkanen

Emily Brontën Humiseva harju -tragedia paljastaa ihmisluonnon hyvät ja pahat puolet. Näytelmä palaa syys-lokakuussa Seinäjoen kaupunginteatterin suurelle näyttämölle.

Viime keväänä ensi-iltansa saanut ja tuolloin koronarajoitusten vuoksi 20 hengen yleisöille esitetty Humiseva harju saa kaivattuja lisäesityksiä suurella näyttämöllä tänä syksynä. Uusintaensi-ilta on perjantaina 24. syyskuuta.

Kirjailija Emily Brontën kotiseudulle Yorkshiren syrjäisille nummille sijoittuva romaani Humiseva harju (Wuthering Heights) julkaistiin vuonna 1847. Ajallisesti tarina sijoittuu 1700-luvun loppupuolelle.
– Teoksen karu ja villi luonto vertautuu ihmisluontoon ja paljastaa hyvän ja pahan monet kasvot, väkivaltaisen ja julman maailman. Brontën aikalaiskriitikot kokivat romaanin kuvaavan niin syvää pahuutta, ettei sen katsottu voivan olla naisen kirjoittama, ohjaaja Pauliina Salonius kertoo.

Näytelmä kertoo kahden sieluntoverin, Cathyn ja tämän lapsuudenperheeseen otetun kasvattiveljen, Heathcliffin repivästä suhteesta. Elämän riepottama kaksikko (Heidi Ajanto ja Jussi Jätinvuori) hylkää oman luontonsa ja pettää toisensa.
– Näytelmä on kuvaus erään leikin lopusta, henkisestä ja aineellisesta rappiosta ja kasvamisesta maailmaan, joka ei ole oikeudenmukainen eikä tasavertainen.
Vaikka Cathy ja Heathcliff ovat tarinan päähenkilöitä, näkökulma on Nellyn, Earnshawn’n perheen taloudenhoitajan, jota näyttelee Mari Pöytälaakso.
– Selviytyäkseen ihminen tarvitsee toista ihmistä, rakkautta ja hyväksyntää. Näytelmän ihmislapset ovat jääneet vaille tuota perusturvaa ja yhteenkuuluvuutta, ja sen heijastumista tunne-elämään ei voi välttää.

Tragedian rooleissa nähdään myös Esa Ahonen, Jani Johansson, Mia Vuorela, Heikki Vainionpää, Ville Orttenvuori, Henna Sormunen ja Jukka Puronlahti. Lapsiroolissa vuorottelevat Viljami Käpyaho ja Konsta Niemelä.

Sateisille nummille, Humisevan harjun taloon ja Rastaslaakson kartanoon sijoittuvan lavastuksen on suunnitellut Juho Lindström, puvut Riikka Aurasmaa, valot Hannu Raja-aho, äänet Riku Metsä-Ketelä, kampaukset ja maskeerauksen Johanna Uusitontti, taistelukoreografian Ville Orttenvuori ja tarpeiston Airi Lakso. Seinäjoella nähdään brittiläisen Jo Cliffordin dramatisoima näytelmäversio. Sen on suomentanut Ville Koskivaara.

Lue lisää näytelmästä sekä sen saamia arvioita ja katsojapalautetta täältä.

Ensikertaa Agatha Christien jännäri Seinäjoen kaupunginteatterin lavalle

14.9.2021

Matemaattinen tarkkuus niin juonen kuin lavastuksenkin yksityiskohdissa määrittää Agatha Christien dekkareita. ”Rikosten kuningattaren” kirjoittama Hiirenloukku saa ensi-iltansa lauantaina 18. syyskuuta Alvar-näyttämöllä.

1950-luvulle sijoittuva Hiirenloukku kertoo kahden päivän tapahtumista englantilaiskartanoon perustetussa täyshoitolassa. Ohjaaja Mikko Korsulaisen mukaan Agatha Christien teoksista ei voi ”pyyhkiä pölyjä”.
– Kaikki on tehtävä ajalle uskollisesti. Psykologinen trilleri vaatii epookin mukaisen, realistisen lavastuksen ja tarpeiston, muuten tarkasti rakennettu tarina ei toimi.
Juoni on draaman sielu ja Christien dekkarit ovat nimenomaan juoninäytelmiä.
– Jännitteinen juoni ja näytelmän tunnelma tulevat suoraan katsojan iholle. Katsojia houkutellaan heittäytymään ja alitajuntaa manipuloidaan valoin ja äänin, Korsulainen paljastaa.

Tarkkuutta edellyttää yhtä lailla näyttelijäntyö. Sitä on menneet viikot hienosäädetty harjoituksissa suurella näyttämöllä.
– Olemme näyttelijöiden kanssa analysoineet, miten paljon kukin henkilöhahmo missäkin vaiheessa tietää ja miten se näkyy. Hiirenloukussa kuten muissakin Christien murhamysteereissä menneisyyttä salaillaan viimeiseen saakka. Henkilöhahmoista paljastuu vähä vähältä koko ajan enemmän.

Yksi asia Korsulaista inspiroi Christien teoksissa erityisesti.
– Murha ja väkivalta tuntuvat toissijaisilta. Keskiössä ovat ihmissuhteiden dynamiikka ja itse arvoituksen ratkaiseminen.
Ensi-iltansa lauantaina 18. syyskuuta saavassa tarinassa on sydämensärkevä puolensa.
– Tieto siitä, että Hiirenloukku perustuu tosielämän rikokseen, tuo ylimääräisiä selkäpiitä kylmääviä väristyksiä, Korsulainen huokaa.

Hiirenloukku on klassikko, jota on esitetty lontoolaisessa teatterissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1952 alkaen. Sen vuoksi sitä ei ole lainkaan filmatisoitu – Christien toiveesta – niin pitkään kun näytelmä on teatterin ohjelmistossa. Hiirenloukkua katsomaan saapuvalla yleisöllä on myös yksi velvoite: näytelmän loppuratkaisua ei tule paljastaa kenellekään.

Hiirenloukun rooleissa nähdään Heidi Ajanto, Jani Johansson, Ville Orttenvuori, Mari Pöytälaakso, Jukka Puronlahti, Henna Sormunen, Esa Ahonen ja Jussi Jätinvuori. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Riikka Aurasmaa, äänet Riku Metsä-Ketelä, valot Lauri Virkkala ja kampaukset ja maskeeraukset Johanna Uusitontti.

Valtakunnallinen Taidetestaajat-hanke tuo kahdeksasluokkalaiset katsomaan Hiirenloukku-näytelmää.

Törnävän kesäteatteriin tuodaan musikaalikomedia myös ensi vuonna

25.8.2021

Broadway-musikaali Murhan ja rakkauden käsikirja saa Suomen kantaesityksensä Törnävän kesäteatterissa heinäkuussa 2022. Promokuva: Emilia Boulevard

Seinäjoen kaupunginteatterilla on tähän asti paras kesä takanaan Törnävän kesäteatterissa. Something Rotten! – Jotain mätää! veti katsomoon liki 12 000 katsojaa puolessatoista kuukaudessa.

Broadway-musikaali Murhan ja rakkauden käsikirja herrasmiehille saa Suomen kantaesityksensä heinäkuussa 2022 Törnävän kesäteatterissa. Esitys jatkaa edelliskesien musikaalikomedialinjalla.
– Musikaali kertoo nuoresta tyhjätaskusta, Monty Navarrosta, joka äitinsä kuoltua saa tietää tämän olleen aristokraattisen D’Ysquith-perheen jäsen. Tieto muuttaa miehen elämän ja hän ryhtyy toimeen saadakseen suvun omaisuuden itselleen. Miehen ainoaksi ongelmaksi nousee kahdeksan edellään olevan perijän poistaminen, he ovat vielä esteenä Highhurstin jaarliksi pääsylle. Luvassa on jälleen brittikomediaa parhaimmillaan, rakkaustarinaa unohtamatta, taiteellinen johtaja Pauliina Salonius kuvailee.

Robert L. Freedmanin kirjoittama ja Steven Lutvakin säveltämä A Gentleman’s Guide to Love and Murder sai kantaesityksensä 2012 Yhdysvalloissa ja Broadway-avauksensa vuotta myöhemmin. Tarina sijoittuu 1900-luvun alun Lontooseen ja perustuu Roy Hornimanin romaaniin, jonka pohjalta 1949 valmistunut musta komedia on listattu 100 parhaimman brittielokuvan listalle. Broadwaylla näytelmä valittiin parhaaksi musikaaliksi 2014 ja se kahmi kymmenen Tony-ehdokkutta.

Musikaalin suomentaa edelliskesien tapaan Mikko Koivusalo. Ohjaaja on Mikko Kouki ja kapellimestari Jussi Vahvaselkä, lavastuksen suunnittelee Jani Uljas ja puvut Elina Vättö. Näyttelijät julkistetaan tuonnempana, liput tulevat myyntiin keväällä 2022.

Something Rotten!
loi uuden ennätyksen

Viime viikonloppuna viimeiset esityksensä saanut Jotain mätää! -musikaalikomedia keräsi kesäkatsomoon 11 700 katsojaa. Musikaali sai ensi-iltansa 10. heinäkuuta.
– Olemme erittäin onnellisia, ja kaiken kaikkiaan tyytyväisiä tähän kesään. Teoksesta tuli upea, säät suosivat ja ihmiset lähtivät innolla teatteriin. Vastaanotto, saamamme palaute ja kävijämäärät ylittivät odotuksemme, toimitusjohtaja Milla Hautala kertoo.
Vielä keväällä katsojatavoitteet olivat maltilliset. Koronatilanne kuitenkin helpottui kesäkuukausina Etelä-Pohjanmaalla.
 – Yhteistyö terveysviranomaisten kanssa sujui hienosti, saimme esittää kaikki esitykset suunnitellusti ja sekä yleisö että henkilökunta ovat pysyneet terveinä, Hautala toteaa kiitollisena.
Jotain mätää! -musikaali keräsi katsojia ympäri Suomea.
– Oman ja naapurimaakunnan lisäksi eniten katsojia tuli Helsingistä ja Tampereelta, myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Tamminen kertoo. 

Törnävän kesäteatterin Something Rotten! -musikaalikomedia oli menestys. Antti LJ Pääkkönen (vas.) nousee Seinäjoella näyttämölle jälleen marraskuussa. Kuvassa myös Henrik Hammarberg, Pyry Smolander, Julius Martikainen, Marko Maunuksela ja Christoffer Strandberg. Kuva: Jukka Kontkanen.

Musikaalin tekijöille päättynyt kesäkausi toi unohtumattoman projektin.
– Vailla pienintäkään epäröintiä voin sanoa että Something Rotten! oli yksi näyttelijäurani parhaimpia tuotantoja. Ensiksikin itse teos – sen tarina, musiikki, huumori ja käännös – on niin herkullinen, että se ruokkii luovuutta ja inspiroi keksimään koko ajan jotain uusia ideoita ja nyansseja. Toiseksi meidän 12-henkinen näyttelijäkaarti oli pullollaan hyvää henkeä, ammattimaisuutta, toisten kunnioitusta ja iloista asennetta, ja pitkin matkaa tuntui kuin jokainen meistä olisi tukenut toisiaan, jotta saadaan tämän hienon musikaalin Suomen ensiesitys kunniakkaasti toteutettua. Eikä sovi unohtaa sitä osaamista ja ammattitaitoa, jota taiteellinen työryhmä ja näyttämötekniikka ylläpitivät läpi koko kesän, kiittää Antti LJ Pääkkönen, joka hurmasi kesäteatteriyleisön kultasydämisen runosielun, Ruune Perän roolissa.
Pääkkönen nähdään pian Seinäjoen kaupunginteatterin näyttämöllä, kun Tämä on ryöstö! -komedia saa marraskuussa ensi-iltansa.
– Pikkuruisen kesäloman jälkeen palaan Seinäjoelle intoa puhkuen ja isken kynnet kiinni elämäni ensimmäiseen farssiin. Siinä on nimittäin komedian lajityyppi, jota olen jo vuositolkulla halunnut päästä kokeilemaan ja oppimaan, ja vihdoinkin saan siihen oivallisen mahdollisuuden.

Tulossa kotimainen kantaesitys: ”On aika tehdä Patruunatehtaasta näytelmä”

13.8.2021

Patruunatehdas-näytelmän käsikirjoittaja Anne Koski-Wood ja ohjaaja Panu Raipia työstivät näytelmää heinäkuussa Lapualla. Kuva: Pauliina Salonius

Patruunatehtaan räjähdys huhtikuussa 1976 muutti lukuisten lapualaisten elämän. Se jätti jälkensä myös suomalaisten kollektiiviseen muistiin. Nyt tapahtumista valmistellaan näytelmää Seinäjoen kaupunginteatteriin, jossa se kantaesitetään syyskuussa 2022.

Seinäjoen kaupunginteatterin tuleva taiteellinen johtaja Pauliina Salonius ei ollut uskoa silmiään luettuaan saamansa sähköpostiviestin myöhään illalla tammikuussa 2020. Lontoossa asuva pohjalaislähtöinen käsikirjoittaja Anne Koski-Wood ehdotti teatterille uutta näytelmää, jonka aiheena olisi Lapuan patruunatehdas.
Aiemmin samaisena päivänä Salonius oli ollut Lapualla katsastamassa pohjalaistaloa mahdolliseksi tulevaksi kodiksi perheelleen ja päätynyt vierailemaan patruunatehtaan museossa.
– Tuhon mittakaava järkytti ja ihmisten tarinat koskettivat. Hämmästyin, ettei koko kansaa vavisuttaneesta tragediasta oltu koskaan tehty näytelmää, Salonius muistelee.
Ja sitten, samana iltana Koski-Wood kirjoitti viestissään: ”…on aika tehdä Patruunasta näytelmä.” Sillä hetkellä Salonius tiesi, mikä tulisi olemaan hänen johtajakautensa ensimmäisiä avauksia.

Teatterin tehtävä
kuvata omaakin seutua

Patruunatehtaalla tapahtunut räjähdys on Suomen rauhanajan kohtalokkaimpia onnettomuuksia. 40 ihmistä sai surmansa ja useita kymmeniä loukkaantui. Lapuan patruunatehdas on ollut merkittävä työllistäjä Etelä-Pohjanmaalla ja sen tapahtumat ovat vaikuttaneet koko seudun identiteettiin.
Samalla, kun kuvaa tragediaa, uusi näytelmä henkii pohjalaisittain uskoa elämään ja puhuttelee nykyihmistä: vasta ymmärtämällä oman tarinansa ihminen voi löytää oman paikkansa historiassa. 
– Teatterin tärkeä tehtävä on kuvata myös oman alueen ihmisiä, elämää ja kulttuuria sekä kertoa paikallisista historiallisista tapahtumista, etteivät ne unohtuisi, Salonius muistuttaa.

Teatterin keinoin
ymmärrystä ja lohtua

Patruunatehdas-näytelmää on työstetty puolitoista vuotta ja se valmistuu tämän syksyn aikana. Näytelmä käsittelee kohtalokkaita tapahtumia ennen räjähdystä ja sen jälkeen, vuodesta 1973 aina nykyhetkeen saakka.
Kirjoittaessaan Koski-Wood on tutustunut saatavilla olleeseen aineistoon laajalti, muun muassa tutkijalautakunnan tapaturmaraporttiin vuodelta 1978, valtakunnallisiin ja alueellisiin lehtiartikkeleihin sekä haastatellut eri henkilöitä.  
– Käsikirjoitus perustuu tosiasioihin. Tarinan hahmot sen sijaan ovat fiktiivisiä. He ovat läpileikkaus tragedian läpikäyneistä ihmisistä, Koski-Wood kertoo.
Näytelmän ohjaa Panu Raipia. Tekijäkaarti uskoo ajan olevan valmis aiheen käsittelylle, tapahtumista tulee ensi-illan koittaessa kuluneeksi yli 46 vuotta.
– Teatteri voi omine keinoineen tuoda ymmärrystä, lohtua ja samalla auttaa näkemään asioiden eri puolia, Salonius sanoo.

Patruunatehdas-näytelmän liput tulevat myyntiin helmikuussa 2022.