Blogi

Sohvakriitikolta: Hani – lähdettäiskö Malediiveille?

16.6.2025

Vaimoni on toista maata -komediassa tarkastellaan niin häiden ”istumakarttaa” kuin maantieteellistäkin karttaa. Kuvassa Susanna Laine, Antti LJ Pääkkönen ja Jani Johansson. Kuva: Mikko Karsisto

Kesäteatteri kuuluu ehdottomasti kesään. Törnävän kesäteatteri ei jää itseltäni koskaan väliin, ei siis tänäkään vuonna. Jo teosesittely ja avoin harjoitus antoi ymmärtää, että jotain hulvatonta on tulossa ja ennakko-odotus ei todellakaan pettänyt. Tämän vuoden ilottelu on Gilles Dyrekin käsikirjoittama ja Reita Lounavuoren suomentama Vaimoni on toista maata, joka saa nauruhermot töihin heti alkumetreillä.

Tarina saa alkunsa, kun Janne (Antti LJ Pääkkönen) on tavannut sattumalta opiskelukaverinsa Riston (Jani Johansson) 20 vuoden takaa. Janne kutsuu Riston ja tämän tyttöystävän Veeran (Katriina Sinisalo) kylään hänen ja tulevan vaimonsa Helenan (Susanna Laine) yhteiseen, uutuuttaan hohtavaan kotiin, jossa fengshuit ovat kohdillaan. Odotukset ovat tietenkin korkealla ja Janne odottaa innolla, että saa esitellä opiskelukaverinsa Riston Helenalle ja myös tutustua Veeraan. Veeralla ja Ristolla on ollut jo matkalla kireä tunnelma ja niinpä ilta alkaa mennä saman tien väärille raiteille. Kohta Veera yllättää Ristonkin esittämällä hanistanilaista Veraa, joka osaa suomea vain ”vahan”. Mutta onko koko Hanistania olemassakaan ja selviääkö Veeran huijaus – jää nähtäväksi ja se pitää jokaisen itse käydä toteamassa!

Jannella ja Helenalla on paljon puuhaa muutaman viikon päästä pidettäviin häihinsä ja niinpä hääjärjestelyjä tehdään illankin aikana – mutta onko kaikki järjestelyt niin Jannen tai Helenan mieleen? Pariskunnalla on ilmeisesti meneillään pre-kuherruskuukausi, sen verran paljon he pusuttelevat ja hanittelevat toisiaan, mutta onko kaikki sittenkään niin auvoista? Janne on siinä uskossa, että Veera ei ymmärrä suomea, joten hän kiusoittelee Ristoa opiskeluaikojen naisseikkailuilla, mutta miksi Risto vilkuilee Veeraa epätoivoisen näköisenä? Näytelmää värittää hauskasti tuttujen paikannimien vilahtaminen siellä sun täällä – tämä tuo näytelmää mielestäni vielä jotenkin tutummaksi, ihan kuin kaikki oikeasti tapahtuisi Seinäjoella.

Jani Johanssonin esittämän Riston ilmeet ja eleet naurattavat, vaikkei hän sanoisi sanaakaan. Susanna Laine, jota en ole lavalla aiemmin nähnytkään, on itselleni uusi tuttavuus näyttelijänä. Itselläni on Laineesta mielikuva enemmänkin juontajana, mutta hän osoittaa myös uskomattoman upeat näyttelijän lahjansa Helenan roolissa. Antti LJ Pääkkönen eläytyy loistavasti Jannen rooliin ja saammepa välillä kuulla pieniä otoksia myös Antin upeasta lauluäänestä, jota olisin mieluusti kuullut lisääkin. Katriina Sinisalo loistaa Veerana ja hänen opettelemansa hanistan ei varmastikaan ole ollut helppo opetella 😊.

Näytelmän ohjannut, jo aiemminkin Seinäjoella vieraillut Pekka Laasonen, on saanut näyttelijöistä irti ihan kaiken. Oli ilo seurata avoimia harjoituksia, miten hän innosti näyttelijöitä ja miten nämä ottivat innokkaana vastaan hänen ohjeitaan. Muutenkin avoimista harjoituksista huomasi, miten porukan kemiat sopivat hyvin yhteen ja näki, että heillä on todellakin hauskaa yhdessä. Ainahan sanotaan, että kesäteatterin tekijät ovat kuin yhtä suurta perhettä ja näistä ammattilaisista sen kyllä aistii. Juho Lindstöm on lavastussuunnittelullaan saanut hyvin fengshuit kohdilleen ja Leena Rintalan pukusuunnittelu ei petä tälläkään kertaa – huomaa, että jokaiseen rooliin on mietitty tarkkaan puvustus. Äänisuunnittelijoiden Riku Metsä-Ketelän ja Samuel Nortusen ammattitaito kuuluu myös näytelmässä – vaikka ollaan ulkona, äänet toimivat erittäin hyvin. Myös kampauksista ja maskeerauksista vastanneet Johanna Uusitontti ja Aliina Ilonen ovat loihtineet niin ikään rooleille sopivat maskeeraukset ja kampaukset, joista erityisesti mainittakoon Susanna Laineen upea lettikampaus.

Kesäteatterissa on aivan oma tunnelmansa ja viehätyksensä kaikille – niin näyttelijöille ja muille näytelmän tekijöille kuin meille katsojille. Vaikka kesällä teatterissakin ollaan ”sateen sattuessa sateessa”, Törnävän kesäteatterissa mahdollinen sade ei haittaa ketään – teatteri on saanut ylleen uuden katoksen niin yleisölle kuin näyttelijöillekin.

Suosittelen ehdottomasti, että lähdette nauttimaan ja kiusaamaan nauruhermojanne Helenan ja Jannen sekä Veeran ja Riston tarinan myötä!

KIRSI HYNNILÄ 
Seinäjoen kaupunginteatterin sohvakriitikko 2024-2025 

Sohvakriitikot ovat valikoitu joukko teatteritaiteen ystäviä, jotka katsovat Seinäjoen kaupunginteatterin esityksiä ja kirjoittavat niistä arvion teatterin blogiin.