Oppimateriaali

Oppimateriaali: Niskavuoren Heta

6.10.2025

Tervetuloa Taidetestaajat! Olette tulossa katsomaan Seinäjoen kaupunginteatteriin Hella Wuolijoen näytelmää Niskavuoren Heta.

Ihanaa, että saamme tutustuttaa teidät teatterin ihmeelliseen maailmaan. Toivomme, että teatterivierailustanne tulee ikimuistoinen!

Käsissänne on nyt näytelmän oppimateriaalipaketti, johon on kerätty tärkeää informaatiota teatterivierailuun. Lisäksi paketista löytyy tietoa teatteristamme, Niskavuoren Heta -näytelmästä sekä tehtäviä esityskokemuksen käsittelyyn.

Etukäteistehtävät on tarkoitus tehdä ennen teatterivierailua. Niiden tavoitteena on tehdä tutuksi teatteriympäristöä ja valmistella
teitä tulevaa teatterivierailua varten.

Jatkotehtävät on tarkoitettu tehtäväksi teatterivierailun jälkeen. Niiden avulla voi purkaa esityksen jälkeisiä tunnelmia ja ajatuksia. Jatkotehtävät auttavat myös syventämään katsomiskokemusta.

Valitkaa tehtävistä ryhmillenne ja oppilaillenne sopivat ja sukeltakaa yhdessä pintaa syvemmälle taiteen kokemisen pariin.

Lämpimästi tervetuloa Seinäjoen kaupunginteatteriin!

JELENA JOKELIN
yleisötyöntekijä

Yhteistyökiitos äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Emmi Rintamäenpäälle!

— PS. Jaa fiiliksesi somessa —

#seinäjoenkaupunginteatteri #niskavuorenhetaseinäjoki #hellawuolijoki #taidetestaajat

Kenenkään ei tarvitse tulla, eikä ketään Muumäelle käsketä ennen kuin uusi pytinki on valmis, ettäs sen tiedätte, Niskavuoren väki.

Etkot

1. Saapuminen teatteriin ja muuta tärkeää asiaa

Ohjeet

• Esitys on Seinäjoen kaupunginteatterin Alvar-näyttämöllä (Alvar Aallon katu 12).
• Opettaja jakaa jokaiselle oppilaalle esitykseen lipun, josta näkyy mm. oma rivi- ja paikkanumero.
• Liput tarkistetaan salin ovella viivakoodilukijalla.
• Ulkovaatteet ja reput jätetään bussiin tai teatterin ylälämpiöön vierailun ajaksi. Ylälämpiö on varattu Taidetestaajille vierailun ajaksi. Siellä ovat myös erilliset wc-tilat.
• Esityksen alkamisesta ilmoitetaan merkkisoitoin ja kuulutuksin.
• Kännyköiden käyttö esityksen aikana on kielletty. Asetathan kännykkäsi lentokonetilaan.
• Esityksen valokuvaaminen ja videointi eivät ole sallittuja.
• Viisi minuuttia ennen esityksen alkua salissa yleisötyöntekijän alkupuheenvuoro Taidetestaajille.
• Seinäjoen kaupunginteatteri noudattaa turvallisen tilan periaatetta.
• Naura, jos naurattaa ja itke, jos itkettää. Teatterissa kaikki tunteet ovat sallittuja ja ok.
• Arvostathan esiintyjiä ja muita katsojia. Jaa ajatuksesi kavereille vasta väliajalla.
• Karkit, juomat, sipsit ja muut herkut eivät kuulu katsomoon.
• Esityksessä on 20 minuutin väliaika. Sen aikana voit käydä ylälämpiön wc:ssä. Alakerran wc-tiloihin pääsee vain oman opettajan johdolla.
• Jää istumaan paikoillesi loppukiitosten jälkeen. Järjestämme maksimissaan viiden minuutin minijatkot heti esityksen päätyttyä.

2. Niskavuoren Hetan juoni ja tekijät

Tietopaketti

Hella Wuolijoen vuonna 1950 kirjoittama Niskavuoren Heta kertoo voimakastahtoisen talontyttären tarinan. Tarina sijoittuu 1890-luvun loppuvuosista 1920-luvun alkuvuosiin. Heta nai rengin, hyväluontoisen Akustin, ja on selvää, että avioliitto on vain taloudellinen järjestely – kaikkea muuta kuin rakkaustarina.

Heta on vaimo ja äiti, mutta ennen kaikkea oman kunnianhimonsa vanki, kovapintainen nainen, joka taistelee asemastaan ja perheensä kunniasta.

Näytelmä näyttää, mitä tapahtuu, kun tunteet tukahdutetaan ja käytännöllisyys jyrää kaiken alleen. Lopulta  tunteiden aika koittaa, mutta onko jo liian myöhäistä?

Heta on osa Niskavuoren komeaa näytelmäsarjaa – yksi suomalaisen teatterin hiidenkivistä, teos, joka puhuttelee yhä. Se on viiltävä kuvaus ajasta, ihmisistä ja yhteisön paineista, kertomus elämänpituisesta, mutta hukatusta rakkaudesta.

Rooleissa:

Heta Kristiina Karhu
Akusti Joel Hirvonen
Jaakko 10 v., Hetan ja Santerin poika Heikki Meurman / Aarne Mäkiranta / Vendi Valo
Jaakko, n. 20 v. Akseli Lehtinen
Aliina, Hetan ja Akustin tytär Amanda Saarenpää
Kerttu, Hetan ja Akustin tytär Siiri Hautakorpi
Juhani, Hetan veli Jani Johansson
Loviisa, Juhanin puoliso Mia Vuorela
Kustaava, Hetan pikkusisko Henna Sormunen
Santeri, isäntä Tomi Turunen
Siipirikko, piika Henna Sormunen
Maanojan Roope, Siipirikon isä Jani Johansson
Anttilan Mari, Akustin äiti Mari Pöytälaakso
Vallesmanni Jukka Puronlahti
Rovasti Esa Ahonen
Tohtori Jussi Jätinvuori
Korinterin Iita Mari Pöytälaakso
Nikkilän emäntä Sari Jokelin
Torppari Salminen Esa Ahonen
Torppari Jokinen Jussi Jätinvuori
Torppari Nieminen Jani Johansson
Janne, kyytimies Jussi Jätinvuori
Mikko, kyytimies Akseli Lehtinen
Piikalikka Siiri Hautakorpi
Punaisia Jussi Jätinvuori, Esa Ahonen

Suunnittelijat:

Käsikirjoitus Hella Wuolijoki
Ohjaus Mikko Kouki
Lavastussuunnittelu Antti Mattila
Pukusuunnittelu Riikka Aurasmaa
Valosuunnittelu Lauri Virkkala
Äänisuunnittelu Riku Metsä-Ketelä
Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Aliina Ilonen

Rukoilkaa vaan, rovasti, kyllä minun sydämeni puolesta kannattaakin rukoilla… mutta nöyryyttä siihen ei tule.

3. Hetan traileri

Yhdessä katsottavaksi

Katsokaa yhdessä Niskavuoren Hetan traileri. Pohtikaa yhdessä, minkälaisia fiiliksiä traileri teissä herätti.

4. Niskavuoren Hetan sanastoa suomeksi

Sanasto

Hökkeli = hatararakenteinen, tavallisesti pienikokoinen talo tai mökki

Kamari = entisajan asunnoissa arvokkaampi huone kuin tupa, pirtti tai keittiö

Puulaaki = yhtiö, yritys, firma

Mamselli = säätyläisiin eli herrasväkeen kuuluva aateliton naimaton nainen eli neiti

Uloshaku = ulosotto, perintä

Torppari = vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta 

Vallesmanni = nimismiestä tarkoittava vallesmanni on lainattu ruotsin sanasta befallningman

Hantuuki = käsipyyhe

Sokeriskooli = sokeriastia

Fiini = hienostunut, tyylikäs, elegantti, ylhäinen, hieno

Kimpsut = tavarat, jotka kuljetetaan mukana 

Tynnyrinala = vanha pinta-alamitta, joka on ollut käytössä Pohjoismaissa

Taksvärkki = alun perin vuokratilallisen eli torpparien ja mäkitupalaisten päivätyövelvollisuus

5. Hetan aikakautta -blogiartikkeli

Luettavaksi kiinnostuneille

Lue kiinnostava Hetan aikakautta -artikkeli tästä linkistä. Jos lukemasi herätti ajatuksia naisen asemasta tuona aikakautena, voitte pohtia niitä yhdessä isommassa ryhmässä tai pareittain jonkun toisen aiheesta kiinnostuneen kanssa. Pohtia voi myös itsenäisesti ja pohtia sitäkin, kuinka paljon naisen asema on muuttunut noista ajoista.

6. Teatterietiketti

Yhdessä katsottavaksi

Lähde Pipsan ja Jalmarin mukana virtuaaliselle opastuskierrokselle teatteriin. Videolla nuoret näyttävät konkreettisesti kuinka saavutaan teatteriin, mitä on hyvä ottaa huomioon, mitä tapahtuu ennen esityksen alkua, missä ovat wc:t, mistä löytää oman paikkansa ja mitä väliajalla tapahtuu.

Jatkot

7. Kysymyksiä pohdittavaksi

Suullisesti joko ryhmissä tai luokan kesken

1. Mistä tunnistit rakennuksen juuri Seinäjoen kaupunginteatteriksi?
2. Keitä ammattiryhmän edustajia kohtasit vierailusi aikana?
3. Millainen oli esityksen lavastus? Miten se muuttui esityksen aikana?
4. Mitä puvustus kertoo ajasta, henkilöistä ja henkilöiden asemasta?
5. Miten valoja käytettiin tarinan kerronnassa?
6. Miten äänillä ja musiikilla pystyttiin vaikuttamaan katsojan kokemukseen?
7. Kuka hahmoista oli samaistuttavin ja miksi?
8. Mikä teatterikäynnillä yllätti sinut?
9. Tulisitko kokemuksesi perusteella uudestaan Seinäjoen kaupunginteatteriin?
10. Mikä saisi nuoret innostumaan teatterista?
11. Millaisia näytelmiä toivoisitte teatteriin?
12. Missä teatterimme pitäisi näkyä vielä enemmän, että tavoittaisimme nuoret paremmin?

8. Kirjoita teatteriarvostelu

Kirjoitustehtävä

Arvostelu on mielipidekirjoitus, joten se on omakohtainen eli subjektiivinen mutta aina perusteltu. Arvostelun tehtävä on antaa palautetta tekijöille. Voit itse miettiä, missä arvostelusi julkaistaisiin, koska kohderyhmä vaikuttaa arvostelun sisältöön. Muista esitellä teos ja sen tekijät arvostelun alussa. Kirjoita arvostelusi niin, että oma äänesi kuuluu. Tuo mielipiteesi esille pitkin matkaa, älä kasaa niitä yhteen kohtaan. Sopiva laajuus on 300–400 sanaa. Otsikoi arvostelusi. Myös sen, joka ei tunne teosta, täytyy pystyä ymmärtämään arvostelusi. Voit käyttää tarvittaessa apunasi 7. tehtävän kysymyksiä.

9. Suunnittele juliste

Vapaavalintainen tehtävä innokkaimmille

Suunnittele näytelmästä juliste. Voit tehdä sen joko piirtäen käsin, tai vaihtoehtoisesti tietokoneella.

10. Kirjailija Hella Wuolijoki

Faktaa kiinnostuneille

• Syntynyt 22.7.1886 Ella Murrik -nimisenä Virossa.
• Kuollut 2.2.1954 Hella Wuolijokena Helsingissä.
• Vanhemmat: asianajaja Ernst Murrik ja Kadri Kokamägi.
• Puoliso: poliitikko, filosofian maisteri Sulo Wuolijoki.
• Lapsi: Vappu Illike (Tuomioja)
• Lapsenlapsi: Erkki Tuomioja
• Kirjoitti romaaninsa salanimellä Juhani Tervapää.
• Ura: filosofian kandidaatti 1908 Helsingin yliopisto, kirjailija ja liikenainen, Yleisradion pääjohtaja 1945–1949, kansanedustaja 1946–1948.

Ella Murrik luki ylioppilaaksi Virossa ja kävi maisterikoulutuksen puolestaan Helsingin yliopistossa.

Heti opistojensa jälkeen Ella meni naimisiin, suomalaistui ja astui Hella Wuolijokena liike-elämän palvelukseen.

Tyttären synnyttyä vuonna 1911 Hella jäi kotiin ja alkoi kirjoittamaan näytelmiä.

Tyttärensä Vapun kasvettua Hella Wuolijoki erosi miehestään, palasi liike-elämään ja vaurastui. Hän piti kartanoa Pälkäneellä ja Helsingissä ”Hellan salonkia”, jossa eri poliittisia vakaumuksia ja yhteiskuntaluokkia edustavat ihmiset kohtasivat.

Hella Wuolijoki oli monilahjainen nainen. Kun yksi toiminta-alue tukittiin, hän etsi viipymättä uuden. Kirjailijan ja liikenaisen uransa ohella hän osallistui aktiivisesti politiikkaan.

Talvisodan rauhantunnusteluissa hän oli epävirallinen välittäjä. Neuvostodesantti Kerttu Nuortevan vierailtua Wuolijoen kotona Hella vangittiin vakoilusta ja maanpetoksesta syytettynä. Wuolijoki joutui odottamaan 15 kuukautta tuomiotaan ja välttyi kuolemantuomiolta vain äänin 3–2. Elinkautinen tuomio herätti laajaa kansainvälistä huomiota.

Sodan päätyttyä Hella Wuolijoki armahdettiin. Hän liittyi välittömästi armahduksen jälkeen vastaperustettuun Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon ja hänet valittiin eduskuntaan ja Yleisradion pääjohtajaksi.

Muutaman vuoden jälkeen hän putosi eduskunnasta ja erotettiin Yleisradiosta. Tuolloin hän oli jo kovin sairas, mutta ehti vielä kirjoittaa kaksi Niskavuori-näytelmää.

Hänen kaunokirjalliseen teosluetteloonsa kuului 21 näytelmää, kahdeksan kuunnelmaa, kaksi elokuvakäsikirjoitusta sekä useita romaaneja ja runoteoksia. Muistelmateoksia hän ennätti myös kirjoittamaan ennen kuolemaansa, koska halusi päästä vaikuttamaan siihen, mitä jälkipolvet hänestä ajattelivat.