Blogi

ARVIO: Syyssonaatti on raastava perhekuvaus

8.11.2019

Syyssonaatti. Mari Pöytälaakso ja Sari Jokelin.

Nero taiteilija tarvitsee vapautta ja tilaa ympärilleen. Mutta milloin taiteilijan vapaudenkaipuu muuttuu itsekkyydeksi ja narsismiksi, jossa perhesuhteilla ei ole mitään merkitystä?

Ingmar Bergmanin elokuva Syyssonaatti valmistui yli 40 vuotta sitten. Ruotsalainen menestysohjaaja nosti tarinansa pääosaan lahjakkaan naisen, pianistin, joka elämänsä ehtoopuolella joutuu ratkomaan välejään tyttäriensä kanssa. Hankalat ja narsistiset taiteilijat ovat kautta historian olleet miehiä, mutta Syyssonaatissa ilmiön keskiössä on nainen.

Ohjaaja Jukka Keinonen on sovittanut intiimille Elissa-näyttämölle raastavan perhehelvetin. Keinosen Syyssonaatissa pyöritään ihmissuhteiden pirullisessa piirileikissä, jossa jokainen saa siipeensä.

Ehkä Ingmar Bergman kuvaa Charlottessa omaa elämäänsä.

Seinäjoen Syyssonaatti on pitkälti pianisti Charlotten ja hänen tyttärensä Evan kaksinkamppailua. Charlotten elämän miehet ovat olleet enemmän tai vähemmän statisteja, joista konserttinero on hyötynyt. Ehkä Ingmar Bergman kuvaa Charlottessa omaa elämäänsä. Bergman ehti olla viidesti naimisissa ja siittää yhdeksän jälkeläistä.

Tiivistunnelmaisessa esityksessä Sari Jokelinin Charlotte ja Mari Pöytälaakson Eva yrittävät selvittää menneisyyttä. Eva haluaa äidiltä hyväksyntää ja rakkautta. Charlotte on jollakin tasolla valmis tilintekoon, mutta ei kestä menneisyydestä paljastuvaa irvokasta peilikuvaa ja pakenee.

Sari Jokelin ja Mari Pöytälaakso tekevät todella vahvat roolityöt. He ovat sujahtaneet syvälle äidin ja tyttären nahkoihin.

Visuaalinen paletti tukee kerrontaa

Lavastussuunnittelija Maija Louhio ja pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa tukevat töillään tarinan kerrontaa. Lavastus on pelkistetyn vaalea. Musta pöytä ja tuolit tuovat dramatiikkaa. Evan menehtyneen pikkupojan huone nukkekotineen ja miniflyygeleineen elää omassa tasossaan.

Asujen värisävyillä luonnehditaan tarinan henkilöitä. Eva, hänen sisarensa Helena ja puolisonsa Viktor leijuvat maanläheisissä ja arkisen harmaissa puvuissa. Maailmantähti Charlotte purjehtii sisään upeassa vaaleanpunaisessa jakkupuvussa. Myöhemmin Charlotte hemaisee syvänpunaisessa ja dramaattisen mustissa asuissa.

Keinonen ohjaa tarkasti yksityiskohtia myöten. Monta kertaa teko korostaa toimintaa. Esa Ahosen Viktor alleviivaa sanottavaansa työntämällä voimakkaasti mustaa ruokapöytää tilasta toiseen. Henna Sormusen hienovireisesti tulkitsemaa sairasta Helena-tytärtä tuodaan häiritsevästi sisälle suurella sairaalavuoteella tai pyörätuolilla. Sairaan tyttären läsnäolo hermostuttaa Charlottea.

Esa Ahosella on tarinassa peräti viisi mieshahmoa tulkittavanaan. Ahonen perustelee hillityin vedoin ja vivahteikkaasti jokaisen roolin merkitystä kertomuksessa.

Syyssonaatti pitää koko ajan katsojan tiukasti hyppysissään. Tarina ei tuomitse ketään, mutta jättää runsaasti kysmyksiä. Esityksen lopussa on aistittavissa sovitusta ja sovinnon elkeitä äidin ja tyttären suhteessa.

Mari Pöytälaakson Eva esiintyy tarinan lopussa hennosti vihertävässä asussa. Vihreä väri muistuttaa kasvusta ja uudesta mahdollisuudesta.

RAIMO HAUTANEN
taidekriitikko

 

Ohjelmistossa

Syyssonaatti

Kommentit (1)

    Nimetön sanoo:

    Aivan mieletön esitys! Sanoisin myös että jokaisen äidin ja tyttären pitäisi nähdä tämä esitys. Huikeaa näyttelemistä! Saria tulee kova ikävä, mutta tämä on hieno tapa lopettaa! Marin tunne iskee johonkin todella syvälle ja roolisuoritus on kyllä vahvin hetkeen! Mieletöntä katsottavaa! Kiitos koko porukalle! Tämä pitää nähdä uudestaan!

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*