Tiedotteet

Amadeus sävelten legolaatikolla

5.2.2015

Seinäjoen kaupunginteatterin Amadeus on leikittelevä ja pukuloiston värittämä draama kateudesta. Salieri on näyttelijä Esa Ahosen tähän asti isoin rooli.

Peter Shafferin 70-luvulla kirjoittama Amadeus on yhä maailman tunnetuimpia näytelmiä, etenkin vuonna 1984 ilmestyneen Milos Formanin Oscar-palkitun elokuvan myötä. Amadeus käynnistyy 1823 italialaissyntyisen säveltäjän Antonio Salierin kotoa, missä vanha mies huutaa tuskaansa ja anoo armahdusta – hän väittää murhanneensa kolmekymmentä vuotta sitten kuolleen kollegansa Wolfgang Amadeus Mozartin.

Salieri on näytelmän päähenkilö, hän on näyttämöllä koko ajan ja vie tarinaa eteenpäin.
Näyttelijä Esa Ahosella on piisannut Salierissa opeteltavaa. Hän on kuunnellut Cecilia Bartolin levyttämiä Salierin aarioita, levyä, jonka omisti jo aiemmin sekä mutissut näytelmän vuorosanoja kävellessään.
– Näyttämöharjoituksissa teksti sijoittuu tilanteisiin ja syöpyy mieleen sitä kautta.

Virolaisen ohjaajan Ain Mäeotsin johdolla Amadeuksessa haetaan luontevaa ilmaisua.

– Melodramaattiseksi ei saa heittäytyä. Pyrimme aitouteen, sellaiseen ilmaisuun, joka ei ole näyttelemistä. Simple as that, Ain aina sanoo, mutta ei ole mitään niin vaikeaa kuin olla yksinkertainen. Vähän kuin klassisessa laulussa, missä pyritään jalostettuun luonnollisuuteen, sanoo Sibelius-Akatemiassa oopperalaulajaksi opiskellut Ahonen.

Leikin ja huumorin kautta

Vaikka näytelmän Salieri on saavuttanut Wienin hovissa hyvän aseman, hän huolestuu kun neron maineessa oleva Mozart saapuu Wieniin ja keisari tilaa tältä oopperan. Mozart pulppuaa vapautuneen kaunista musiikkia eikä käyttäydy etiketin mukaisesti. Se harmittaa monia, etenkin Salieria.
– Ei Salieri ollut paha ihminen. Tai Mozart, vaikka oli nero, ei hän ollut mikään friikki. Molemmat ovat tunnistettavia ihmisiä, sanoo Mäeots.

Hän on katsonut tarinaa monesta suunnasta.
– Olen miettinyt miten syvälle ja pitkälle voin mennä olematta liian vakava, totisuus tappaisi tragedian. Ennemminkin olen ohjaajana kuin lapsi legolaatikon äärellä, haluan leikkiä ja traagisuudessa on paljon humoristisia piirteitä.

Juonittelua Wienin hovissa siivittää Mozartin ja Salierinkin musiikki.

Esa Ahosen Salierin rinnalla näyttelevät Topi Kohonen (Mozart), Liisu Aurasmaa (Constanze) sekä muissa rooleissa Jani Johansson, Maria Pere, Heikki Vainionpää, Mari Pöytälaakso, Eija–Irmeli Lahti, Mia Vuorela, Jelena Jokelin-Muilu, Anna Ackerman ja Timo Ristilä.

Amadeus-näytelmän näyttävät puvut ovat kellontarkkaa epookkia. Ne on suunnitellut Riikka Aurasmaa, peruukit ja kampaukset Johanna Uusitontti. Muun muassa Mozartin hahmo on varsin värikäs – aikansa rokkitähdellä on aina uusi peruukki päässään. Näytelmän lavastus on Teppo Järvisen suunnittelema, valot on suunnitellut Tomi Suovankoski ja äänet Sami Luttinen.

Amadeus saa ensi-iltansa 14. helmikuuta suurella näyttämöllä.

Ain Mäeots (s.1971)

Ain Mäeots on virolainen teatteri- ja elokuvaohjaaja. Hän syntyi Vörussa joulukuussa 1971.

Mäeots valmistui Viron Musiikki- ja teatteriakatemiasta 1994. Hän on siitä lähtien työskennellyt näyttelijänä ja ohjaajana Vanemuine-teatterissa Tartossa. Vuosina 1999-2006 Mäeots toimi Vanemuinen taiteellisena johtajana ja on vuodesta 2006 lähtien ohjaajana kuulunut teatterin taiteelliseen johtoryhmään. Parhaillaan hän myös näyttelee Mika Myllyahon kirjoittamassa Paanika-komediassa (Paniikki) Vanemuinessa.

Mäeotsin yli kolmenkymmenen ohjauksen joukossa on muun muassa eestiläistä nykydraamaa sekä kansainvälisiä musikaaleja (West Side Story, Sound of Music sekä nukketeatteriin ohjattu Shrek-musikaali). Hänen tuorein teatteriohjauksensa ennen Seinäjoen kaupunginteatterin Amadeusta oli Fanny ja Alexander Vanemuine-teatteriin, 2014. Virolaisen näytelmäkirjailijan Jaan Tätten näytelmän Kauhea syrjähyppy (Ristumine peateega) Mäeots ohjasi Tampereen teatteriin vuonna 2003. Mäeotsin työskentelykieli Suomessa on englanti.

Mäeotsin elokuvaohjaukset, peliriippuvaisista kertova Demons (2012) sekä laulajatar Hilana Taarkasta kertova draama Taarka (2008) on nähty kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.

Amadeuksen jälkeen Mäeots ohjaa Vanemuinen tämän vuoden tapauksen, tositapahtumiin perustuvan Obinitsa-näytelmän, joka seuraa yhden suvun vaiheita vuosisadan ajalta. Sitä seuraa Abban Mamma mia -musikaalin ohjaus, sen ensi-ilta on lokakuussa 2016.

Vanemuine on Viron vanhin teatteri ja maan ainoa, joka esittää näyttämötaiteen kaikkia lajeja oopperasta klassiseen draamaan, musikaaleista lastennäytelmiin ja nykybaletista sinfoniakonsertteihin. Teatterin ohjelmistossa on jatkuvasti nelisenkymmentä erityylistä esitystä.

Amadeus esitellään torstaina yleisölle

2.2.2015

Menestysnäytelmä Amadeus saa ensi-iltansa 14. helmikuuta Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Amadeus on fiktion ja faktan välimailla kulkeva tarina kahdesta Wienin hovissa vaikuttaneesta klassismin ajan säveltäjästä: Antonio Salierista ja Wolfgang Amadeus Mozartista. Heitä esittävät Esa Ahonen ja Topi Kohonen.

Muissa rooleissa näyttelevät Liisu Aurasmaa, Maria Pere, Heikki Vainionpää, Jani Johansson, Mari Pöytälaakso, Eija–Irmeli Lahti, Mia Vuorela, Jelena Jokelin–Muilu, Anna Ackerman ja Timo Ristilä.

Näytelmän ohjaajana vierailee Ain Mäeots, joka työskentelee ohjaajana ja näyttelijänä Vanemuine-teatterissa, Tartossa.

Näytelmään ja sen tekijöihin pääsee tutustumaan avoimessa tiedotustilaisuudessa torstaina 5. helmikuuta kello 12.30. Italialaissyntyinen Salieri piti kovasti makeista jälkiruuista, siksipä tiedotustilaisuudessakin tarjoillaan makeaa kahvin kera. Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!

Ilotteleva Amadeus kohtaa kateuden kalvaman Salierin

2.2.2015

Pystytkö iloitsemaan naapurisi menestyksestä vai viekö kateus kalatkin vedestä? Tätä pohtii menestysnäytelmä, jossa hovisäveltäjä ja nuori nero kamppailevat asemasta Wienin hovissa. Peter Shafferin Amadeus on Seinäjoen kaupunginteatterin kevään suurtapaus.

Kuriton Wolfgang Amadeus Mozart liikkuu Wienin hovin pukuloiston ja puuteroitujen peruukkien maailmassa kuin kotonaan naisten kanssa röyhkeästi hurjastellen. Nuorta neroa sivusta seuraa hiljalleen katkeroituva italialainen säveltäjä Antonio Salieri.

Jo teini-iässä Salieri oli luvannut pyhittää elämänsä puhtaudelle ja Jumalalle, kunhan hänestä vain tulisi kuuluisa säveltäjä. Hovisäveltäjäaseman saavuttaneen miehen luovuuden tielle ilmestyy kuitenkin este, kepeä ja nerokasta musiikkia pursuileva Mozart, ja Salieri kääntää selkänsä Jumalalle. Hän alkaa punoa juonta, joka lopulta tuhoaa molempien elämän.

Näytelmän ohjaajan, virolaisen Ain Mäeotsin mukaan Amadeus on tarina meistä kaikista.
– Maailmassa on aina kateellisuutta. Aina löytyy joku itseä parempi, vaikka emme haluaisikaan sitä myöntää, Mäeots sanoo.

Traagisista kohtaloista kertovaan draamaan yhdistyvät iloinen komedia, murhatrilleri ja loisteliaat epookkipuvut – pieruhuumoria unohtamatta. Mozart oli aikansa rokkitähti, muistuttaa Mäeots
– Joidenkin mielestä hänen käytöksensä oli sietämättömän itsekeskeisestä ja lapsellista. Olen aina halunnut ohjata tämän näytelmän, ja siksi teatterinjohtaja Vesa Tapio Valon vierailupyyntö oli todella iloinen yllätys.

Salierin roolissa nähdään Esa Ahonen, Amadeusta näyttelee Topi Kohonen ja Constanzea Liisu Aurasmaa.

Muissa rooleissa näyttelevät Jani Johansson, Maria Pere, Heikki Vainionpää, Eija-Irmeli Lahti, Mari Pöytälaakso, Mia Vuorela, Jelena Jokelin-Muilu, Anna Ackerman ja Timo Ristilä.

Amadeuksen lavastaa Teppo Järvinen, puvut suunnittelee Riikka Aurasmaa ja valot Tomi Suovankoski. Näytelmässä soi niin Mozartin kuin Salierinkin musiikki. Sami Parkkisen suomennos on vuodelta 2000.

Amadeus saa ensi-iltansa 14. helmikuuta 2015 isolla näyttämöllä.

Ristin tie Mozartin hengessä

Viimeisinä kuukausinaan säveltäjä W.A. Mozart sävelsi tilaustyönä sielunmessua. Suuritöinen teos jäi kesken säveltäjämestarin kuoltua joulukuussa 1791. Requiemin viimeisteli valmiiksi Mozartin oppilas Franz Xaver Süssmayr.

Pääsiäisen alla kolmatta kertaa Seinäjoella järjestettävä Via Crucis – Ristin tie kulkee nyt teatterista kirkkoon, kansalaistorin tapahtuman kautta. Teatterissa katsotaan ensin Amadeus-näytelmä, jonka jälkeen kirkossa kuullaan hänen sielunmessunsa Requiem Seinäjoen kaupunginorkesterin, neljän solistin ja Requiem-kuoron esittämänä.

Kaupunkitapahtuma toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupunginorkesterin ja seurakunnan, Requiem-kuoron ja Kulttuurikollektiivi Sillan kanssa perjantaina 27. maaliskuuta 2015. Vain yksi esitys!

Ain Mäeots (s.1971)

– Viron Musiikki- ja teatteriakatemiasta 1994 valmistunut ohjaaja ja näyttelijä
– ohjannut yli 30 teatteri ja tv-tuotantoa – tuorein teatteriohjaus Fanny ja Alexander, Teater Vanemuine, Tarto
– elokuvaohjaukset Demons (2012) ja Taarka (2008) nähty kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla
– näyttelee parhaillaan Mika Myllyahon Paanika-komediassa, Teater Vanemuine, Tarto
– ohjannut edellisen kerran Suomessa vuonna 2003, Tampereen teatteri

(Seinäjoen kaupunginteatterin tiedote 14.11.2014)

Lauantaiesitykset alkavat tuntia aikaisemmin

30.1.2015

Seinäjoen kaupunginteatterin uudistettu lauantaiaikataulu astuu voimaan helmikuussa.

Keväällä 2015 Seinäjoen kaupunginteatterin suuren näyttämön esitykset alkavat kello 13 ja 18, kun ne aiemmin ovat alkaneet kello 14 ja 19. Elissa-studion ja Verstasteatterin näytökset alkavat niin ikään tuntia aiemmin: kello 13.15 ja 18.15.

Miksi lauantaiesityksiä päätettiin aikaistaa, myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Tamminen?
– Yleisön palvelemiseksi. Kun teatteriin tulee tuntia aikaisemmin, ennättää esityksen jälkeen nauttia vaikkapa viikonloppupäivällistä tai palata varhaisemmin kotiin, Tamminen listaa.
Kyseessä on kokeilu.
– Keräämme niin yleisön kuin henkilökunnankin kokemuksia ja kevätkauden lopulla päätämme, tuleeko uudesta alkamisajasta pysyvä käytäntö.

Ensimmäisiä uuden ajan esityksiä ovat lauantain 7. helmikuuta Romeo ja Julia, joka alkaa kello 13 sekä Seitsemännen portaan enkeli, jonka iltanäytös käynnistyy kello 18.15.

Miksi mopoautoilla hurjastellaan?

16.1.2015

Seinäjoen kaupunginteatterin Romeo ja Julia -näytelmän ohjaaja Antti Mikkola puhuu taiteilijatapaamisessa mm. mopoautojen merkityksestä.

Klassikkonäytelmä Romeo ja Julia kertoo nuorista ja heidän omasta tahdostaan. Aina toiveet eivät mene yksiin vanhempien kanssa ja nuoriso kapinoi.

Seinäjoen kaupunginteatterin esityksessä hurjastellaan mopoautoilla. Niissä myös lemmitään.

Näytelmän ohjaaja Antti Mikkola kertoo lähes näytelmän symboliksi nousseesta nuorten kulkuvälineestä sekä muustakin Seinäjoen kaupunginteatterin taiteilijatapaamisessa perjantaina 23. tammikuuta kello 18.15. Teatterin ylälämpiössä järjestettävä tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin.