5.2.2015
Seinäjoen kaupunginteatterin Amadeus on leikittelevä ja pukuloiston värittämä draama kateudesta. Salieri on näyttelijä Esa Ahosen tähän asti isoin rooli.
Peter Shafferin 70-luvulla kirjoittama Amadeus on yhä maailman tunnetuimpia näytelmiä, etenkin vuonna 1984 ilmestyneen Milos Formanin Oscar-palkitun elokuvan myötä. Amadeus käynnistyy 1823 italialaissyntyisen säveltäjän Antonio Salierin kotoa, missä vanha mies huutaa tuskaansa ja anoo armahdusta – hän väittää murhanneensa kolmekymmentä vuotta sitten kuolleen kollegansa Wolfgang Amadeus Mozartin.
Salieri on näytelmän päähenkilö, hän on näyttämöllä koko ajan ja vie tarinaa eteenpäin.
Näyttelijä Esa Ahosella on piisannut Salierissa opeteltavaa. Hän on kuunnellut Cecilia Bartolin levyttämiä Salierin aarioita, levyä, jonka omisti jo aiemmin sekä mutissut näytelmän vuorosanoja kävellessään.
– Näyttämöharjoituksissa teksti sijoittuu tilanteisiin ja syöpyy mieleen sitä kautta.
Virolaisen ohjaajan Ain Mäeotsin johdolla Amadeuksessa haetaan luontevaa ilmaisua.
– Melodramaattiseksi ei saa heittäytyä. Pyrimme aitouteen, sellaiseen ilmaisuun, joka ei ole näyttelemistä. Simple as that, Ain aina sanoo, mutta ei ole mitään niin vaikeaa kuin olla yksinkertainen. Vähän kuin klassisessa laulussa, missä pyritään jalostettuun luonnollisuuteen, sanoo Sibelius-Akatemiassa oopperalaulajaksi opiskellut Ahonen.
Vaikka näytelmän Salieri on saavuttanut Wienin hovissa hyvän aseman, hän huolestuu kun neron maineessa oleva Mozart saapuu Wieniin ja keisari tilaa tältä oopperan. Mozart pulppuaa vapautuneen kaunista musiikkia eikä käyttäydy etiketin mukaisesti. Se harmittaa monia, etenkin Salieria.
– Ei Salieri ollut paha ihminen. Tai Mozart, vaikka oli nero, ei hän ollut mikään friikki. Molemmat ovat tunnistettavia ihmisiä, sanoo Mäeots.
Hän on katsonut tarinaa monesta suunnasta.
– Olen miettinyt miten syvälle ja pitkälle voin mennä olematta liian vakava, totisuus tappaisi tragedian. Ennemminkin olen ohjaajana kuin lapsi legolaatikon äärellä, haluan leikkiä ja traagisuudessa on paljon humoristisia piirteitä.
Juonittelua Wienin hovissa siivittää Mozartin ja Salierinkin musiikki.
Esa Ahosen Salierin rinnalla näyttelevät Topi Kohonen (Mozart), Liisu Aurasmaa (Constanze) sekä muissa rooleissa Jani Johansson, Maria Pere, Heikki Vainionpää, Mari Pöytälaakso, Eija–Irmeli Lahti, Mia Vuorela, Jelena Jokelin-Muilu, Anna Ackerman ja Timo Ristilä.
Amadeus-näytelmän näyttävät puvut ovat kellontarkkaa epookkia. Ne on suunnitellut Riikka Aurasmaa, peruukit ja kampaukset Johanna Uusitontti. Muun muassa Mozartin hahmo on varsin värikäs – aikansa rokkitähdellä on aina uusi peruukki päässään. Näytelmän lavastus on Teppo Järvisen suunnittelema, valot on suunnitellut Tomi Suovankoski ja äänet Sami Luttinen.
Amadeus saa ensi-iltansa 14. helmikuuta suurella näyttämöllä.
Ain Mäeots (s.1971)
Ain Mäeots on virolainen teatteri- ja elokuvaohjaaja. Hän syntyi Vörussa joulukuussa 1971.
Mäeots valmistui Viron Musiikki- ja teatteriakatemiasta 1994. Hän on siitä lähtien työskennellyt näyttelijänä ja ohjaajana Vanemuine-teatterissa Tartossa. Vuosina 1999-2006 Mäeots toimi Vanemuinen taiteellisena johtajana ja on vuodesta 2006 lähtien ohjaajana kuulunut teatterin taiteelliseen johtoryhmään. Parhaillaan hän myös näyttelee Mika Myllyahon kirjoittamassa Paanika-komediassa (Paniikki) Vanemuinessa.
Mäeotsin yli kolmenkymmenen ohjauksen joukossa on muun muassa eestiläistä nykydraamaa sekä kansainvälisiä musikaaleja (West Side Story, Sound of Music sekä nukketeatteriin ohjattu Shrek-musikaali). Hänen tuorein teatteriohjauksensa ennen Seinäjoen kaupunginteatterin Amadeusta oli Fanny ja Alexander Vanemuine-teatteriin, 2014. Virolaisen näytelmäkirjailijan Jaan Tätten näytelmän Kauhea syrjähyppy (Ristumine peateega) Mäeots ohjasi Tampereen teatteriin vuonna 2003. Mäeotsin työskentelykieli Suomessa on englanti.
Mäeotsin elokuvaohjaukset, peliriippuvaisista kertova Demons (2012) sekä laulajatar Hilana Taarkasta kertova draama Taarka (2008) on nähty kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.
Amadeuksen jälkeen Mäeots ohjaa Vanemuinen tämän vuoden tapauksen, tositapahtumiin perustuvan Obinitsa-näytelmän, joka seuraa yhden suvun vaiheita vuosisadan ajalta. Sitä seuraa Abban Mamma mia -musikaalin ohjaus, sen ensi-ilta on lokakuussa 2016.
Vanemuine on Viron vanhin teatteri ja maan ainoa, joka esittää näyttämötaiteen kaikkia lajeja oopperasta klassiseen draamaan, musikaaleista lastennäytelmiin ja nykybaletista sinfoniakonsertteihin. Teatterin ohjelmistossa on jatkuvasti nelisenkymmentä erityylistä esitystä.
Pvm | Esitys | Näyttämö | |
---|---|---|---|
14.11.2024 klo 1300 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
14.11.2024 klo 1900 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
15.11.2024 klo 1900 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
16.11.2024 klo 1300 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
16.11.2024 klo 1800 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
20.11.2024 klo 1500 | Puurojuhla | Alvar-sali | Osta liput |
20.11.2024 klo 1800 | Puurojuhla | Alvar-sali | Osta liput |
21.11.2024 klo 1300 | SEILI | Alvar-sali | Osta liput |
21.11.2024 klo 1900 | SEILI | Alvar-sali | Osta liput |
22.11.2024 klo 1700 | Teetä ja lämpiöelämää | Elissa-katsomo, numeroimaton | Osta liput |
Vastaa