Tiedotteet

Lainahöyhenissä on kaikkea sitä, mitä musikaalilta toivotaan

26.8.2016

Seinäjoen kaupunginteatterin syyskauden ensimmäinen ensi-ilta tarjoaa metritolkulla broadwayloistoa, aistikasta tunnelmointia, muhkeaa musiikkia ja räväkkää menoa.

Lainahöyhenissä sai kantaesityksensä vuonna 1983 Broadwaylla, New Yorkissa.

New York Cityyn sijoittuu myös Seinäjoen kaupunginteatterin Lainahöyhenissä. Janne Siltavuoren suunnittelema lavastus vie suurkaupungin hämyisille sivukujille ja tanssittaa esiintyjät kaupunkitalojen rautaparvekkeille. Toisaalla se esittelee yökerhon loistetta sekä kabareetähti Zazan ja tämän puolison runsasta kotia. Lavastuksen sähköistää Juho Itkosen valosuunnittelu.

Miten mies pukeutuu upeaksi naiseksi

Dragmusikaalista kun on kyse, ovat näyttävät puvut iso osa esitystä. Teatterin puvustamossa on ommeltu kymmeniä metrejä toinen toistaan kimaltavampia kankaita, rakennettu sulkapuuhkista näyttäviä pääkoristeita ja somisteita sekä koluttu verkkokaupoista kookkaita korkokenkiä, sillä 45-numeroisia korkkareita ei löydy aivan joka kaupasta.

Pukusuunnittelija Jarkko Valtee, drag-artisti itsekin, tietää, miten tavallinen mies puetaan upeaksi naiseksi.
– Kun mies pukeutuu naisen juhlapukuun osallistuakseen drag-esitykseen, ryhdytään luomaan illuusiota. Esiintyjälle on saatava kapea vyötärö, pitkät jalat ja pystyt rinnat. Kuten aina, juhlapukeutuminen alkaa alusvaatteista, Valtee kertoo.

Työ alkoi viime keväänä, jolloin teatterin puvustamossa tehtiin miehille korsetit luineen ja nyöreineen.
– Muutos on ollut melkoinen: vyötärö on saattanut kaventua jopa 10 senttiä, kun taas rinnanympärystä on kasvatettu noin 15 sentillä.

Musikaalissa tanssivat korkeilla koroilla niin naiset kuin miehetkin. Musikaalin koreografilla, Valteen kanssa ShoWhat-dragduon muodostavalla Osku Heiskasella on ollut antaa vinkkejä miehille, joille koroilla kulkeminen on ollut haasteellisempaa.
– Teatteri järjestää ensi-illan jälkeen arvonnan, jonka voittajat pääsevät osallistumaan vetämälleni  korkokenkäkävelykurssille myöhemmin syksyllä,  Heiskanen paljastaa.

Hilpeästi ja näyttävästi

Lainahöyhenissä-musikaalin pääpari, pitkään yhdessä elänyt pariskunta poikkeaa tavanomaisesta, sillä molemmat ovat miehiä. Näyttelijöiden, Esa Ahosen ja Heikki Vainionpään mielestä ei ole kovinkaan merkityksellistä, mitä sukupuolta kenenkin rakastettu on.
– Vaativassa roolityössä ystävä vastanäyttelijänä on hyvä asia. Ystävään voi luottaa ja hankaluuksista voi puhua, liki kymmenen vuotta työkavereita olleet Ahonen ja Vainionpää sanovat.

Räväkkä ja hilpeä Lainahöyhenissä irrottelee sukupuolirooleilla ja löytää yllin kyllin naurun aihetta niin poikkeavista kuin tavallisemmistakin perhemalleista. Sen musiikki tarjoaa villejä kabareerytmejä ja suloista tunnelmointia. Kaiken riemun alta löytyy myös sanoma suvaitsevaisuuden ja ymmärtämisen puolesta. Näytelmä on ylistyslaulu avoimuudelle ja kannustaa hyväksymään itsensä ja toiset kokonaisina, kaikessa inhimillisessä runsaudessaan.

Musikaalin muissa rooleissa nähdään Maria Pere, Pekka Hiltunen, Topi Kohonen, Anna Ackerman, Liisu Aurasmaa, Jani Johansson, Mari Pöytälaakso, Mia Vuorela, Arvo Jean–Michael Saarinen, Juho Vornanen, Kimmo Alakunnas, Wilhelm Blomberg, Omar Zouiter ja Eerik Kantokoski.

Musikaaliorkesteria johtaa kapellimestari Timo Ristilä. Orkesterissa soittavat Teemu Vuorela, Petri Välimäki, Timo Luostari, Michael Ford, Peter Nordwall, Krister Aho, Johanna Stürzenberger, Jaakko Salminen, Arto Panula ja Petri Salo.

Musikaalin ohjaa Christian Lindroos. Sen on suomentanut seinäjokelaislähtöinen Mikko Koivusalo. Jerry Hermanin säveltämä ja Harvey Fiersteinin kirjoittama La Cage aux Folles -musikaali perustuu Jean Poiret’n samannimiseen näytelmään vuodelta 1973.

Ensi-ilta suurella näyttämöllä on lauantaina 3. syyskuuta 2016.

Teatteriaamiaisella tapaa tekijöitä

23.8.2016

Seinäjoen kaupunginteatteri kutsuu katsojia kerran kuukaudessa aamiaistilaisuuksiin, joissa valotetaan teatterityötä eri näkökulmista.

Yleisötilaisuudet, joissa on mahdollisuus tavata kasvotusten teatterin tekijöitä ja talon henkilökuntaa, ovat entistä suositumpia.

Seinäjoen kaupunginteatteri vastaa toiveeseen ja järjestää joka kuukauden viimeisenä torstaina teatteriaamiaisen Fazer-teatteriravintolassa. Paikalla ovat teatterinjohtajat sekä vaihtuvan teeman mukaisesti teatterin muita asiantuntijoita.

Ensimmäinen aamiainen järjestetään tämän viikon torstaina, 25. elokuuta. Teatterinjohtaja Christian Lindroos ja toimitusjohtaja Markko Heinonen käyttävät puheenvuoron kello 8.30, minkä jälkeen on aikaa avoimelle keskustelulle. Aamiainen on tarjolla kello 8-9.30.

Seuraavat syyskauden teatteriaamiaiset järjestetään:
– 29. syyskuuta, jolloin keskustellaan myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Tammisen johdolla teatterin yhteistyöstä asiakkaiden ja muiden tahojen kanssa;
– 27. lokakuuta on mukana teatterikuraattori Jelena Jokelin-Muilu ja aiheena teatteri kulttuurikasvattajana;
– 24. marraskuuta keskustellaan Suomi 100 -juhlavuodesta ja kuullaan Täällä Pohjantähden alla -näytelmän ohjaajaa Juha Luukkosta.

Fazer-teatteriravintolan monipuolisesta aamiaisbuffet’sta voi poimia omat yksittäiset mieliherkkunsa tai nauttia koko aamiaisen 6 euron hintaan.

Täällä Pohjantähden alla III -näytelmä avaa Suomen juhlavuoden

17.8.2016

Seinäjoen kaupunginteatteri juhlistaa 100-vuotista Suomea isosti tuomalla suurelle näyttämölle Väinö Linnan trilogian päätösosan. Ohjaaja Juha Luukkosen mukaan suurteos on tärkeää tehdä nimenomaan Etelä-Pohjanmaalla.

Näytelmä on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 virallista ohjelmaa.

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian osista juuri kolmas kertoo eniten Etelä-Pohjanmaankin menneistä tapahtumista. Seinäjoen näytelmässä Lapuan liikkeen nousu ja siihen johtaneet asiat ovat merkittävässä osassa.
– Lapuan liike on päätösosan keskeisiä tapahtumia ja tematiikkaa. Se ei ole mikään erillinen saareke vaan osa samaa aatteellista kehitystä, jota edelsivät jääkäriliike ja vuoden 1918 tapahtumat. Se historia myös ajoi meitä kaiken aikaa Saksan liittolaisiksi, sanoo näytelmän sovittaja ja ohjaaja Juha Luukkonen.

Täällä Pohjantähden alla III -romaanissaan Väinö Linna kuvaa vastaitsenäistyneen kansan historiaa. Näytelmä tulee olemaan jatkumoa Vaasan kaupunginteatterissa vuonna 2008 nähdylle Luukkosen Täällä Pohjantähden alla -dramatisoinnille.
– Tarina jatkuu Seinäjoella siitä mihin Vaasassa yhdeksän vuotta sitten jäätiin. Kansalaissota on sodittu, mutta haavat ovat kaikkea muuta kuin ummessa. Kaiken keskellä Akseli Koskela yrittää rakentaa elämäänsä uudelleen mutta joutuu väkisin tekemään tiliä menneisyyden kanssa. Toteutamme ja taustoitamme näytelmän niin, että hahmoja pystyy kyllä ymmärtämään, vaikkei aiempaa osaa olisikaan nähnyt, Luukkonen lupaa.

Täällä Pohjantähden alla III saa ensi-iltansa Seinäjoella 9. helmikuuta 2017. Miksi näytelmä saa jatkoa juuri nyt?
– Olen miettinyt sen tekemistä todella pitkään, mutta vasta nyt olosuhteet jatko-osalle ovat kunnossa. Seinäjoen kaupunginteatterissa on ne resurssit, jotka tämä juttu tarvitsee, Täällä Pohjantähden alla pitää tehdä joko oikein tai ei ollenkaan, Luukkonen jylisee.
– Ajoitus on muutenkin sopiva, ehdimme 100-vuotisjuhlallisuuksiin ensimmäisenä ammattiteatterina. Näytelmä liittyy tapahtumiltaan myös vuoden 2018 juhlallisuuksiin.

Ettei historia toistaisi itseään

Ohjaaja Luukkoselle Linna on suurin suomalainen kirjailija kautta aikain. Pohjantähden lisäksi hän on ohjannut Linnan teoksista näyttämölle myös Tuntemattoman sotilaan, viime keväänä Kajaanin kaupunginteatteriin.
– Minkään muun taiteen äärellä en ole ollut niin vaikuttunut, kuin Linnan kirjallisuuden. Suureksi taiteeksi sen kohottaa ennen kaikkea Linnan ihmiskuvauksen syvyys sekä poikkeuksellinen kyky nähdä ihminen osana kohtaloa, jumaluutta, maailmanhistorian vyöryä. 

Linnan kertojanlaatuun kuuluu se, että hän ikään kuin nostaa kameraa korkeammalle ja yksittäinen tapahtuma laajenee aina myös kuvaukseksi jostain suuremmasta.
– Realistisen kerronnan lisäksi kaiken aikaa on nähtävissä toinen juova, ihmisen jatkuva ja usein turha kamppailu kohtalonsa edessä. Tämä lähikuvan ja laajakuvan vaihtelu on äärimmäisen olennainen osa hänen teostensa vaikuttavuutta, se tuo niihin jylhyyttä ja suurta runollisuutta, Luukkonen kuvailee.

Hänelle Linnan teosten työstäminen näyttämölle on paitsi unelma myös henkilökohtainen kunnianosoitus niiden kirjoittajaa kohtaan.
– Ja tietysti haluan näytelmällä muistuttaa siitä tosiasiasta, että se, joka ei ymmärrä historiaa, joutuu elämään sen uudelleen, Luukkonen sanoo ja jatkaa:
– Linna on aina kärsivän, pienen ihmisen puolella ja kertoo historiaa heidän kauttaan. Hänen kuvauksensa muun muassa toisesta maailmansodasta ei ole vähääkään sankarillinen vaan näyttää hyvin konkreettisesti sen inhimillisen kärsimyksen minkä sota aina aiheuttaa ja mikä todellisuudessa oli esimerkiksi ”sadan ja viiden kunnianpäivän raskas, katkera arki.”

Linna oli Luukkosen mukaan taiteessaan myös rohkea.
– Hän uskaltaa esittää kysymyksen kuinka yhtenäinen ja yksimielinen Suomen kansa todellisuudessa sota-aikaan oli – onko herrojen ja työväen itsenäisyys koskaan sama asia? Kuten Leppäsen Preeti tarinassa toteaa: ”Voi ny toi vähävoimasempikin tän isänmaan eteen näin sota-aikana… Kunnei sitä rauhanaikana niin ole tilaisuuttakan. On vaan niin kun toi työnteko päällimmäisenä. Se on rauhanaikana niin kun paremman väen asia toi isänmaa, mutta sodassa passaa sitten vähän huonommankin koittaa.”

Suurteos tehdään isosti
Täällä Pohjantähden alla III tuodaan Seinäjoen kaupunginteatterin suurelle näyttämölle isosti. Luukkonen on Linnalle uskollinen.
– Materiaalia on todella runsaasti ja se on kiehtovakin haaste.

Näytelmän rooleissa nähdään koko teatterin näyttelijäkunta sekä useita vierailijoita, muun muassa edeltävästä osasta, Vaasan esityksestä tutut näyttelijät Jukka Peltola, Marja Myllylä ja Seppo Kaisanlahti.

Myös nyt musiikista ja äänisuunnittelusta vastaa Taito Hoffrén ja pukusuunnittelusta Anna Sinkkonen. Näytelmän lavastuksen suunnittelee Juho Lindström ja valot Juho Itkonen.

Ohjaaja Juha Luukkonen istuutui kesällä ihailemansa kirjailijan, akateemikko Väinö Linnan työpöydän ääreen. Urjalan kirjastoon on rakennettu Linnan työhuoneen tarkka jäljennös alkuperäisine tavaroineen ja huonekaluineen. Kuva: Juha Itkonen

Teatterissa avoimet ovet ja harjoitukset

12.8.2016

Seinäjoen kaupunginteatteri avaa näytöskauden tutusti viettämällä avoimien ovien päivää lauantaina 20. elokuuta. Tuolloin pääsee seuraamaan muun muassa Lainahöyhenissä-musikaalin avoimia harjoituksia.

Tapahtumapäivän mittaan teatterissa on tarjolla mukavaa näkemistä ja tekemistä sekä päiväkohtaisia lipputarjouksia.

Kvartetti-näytelmän työryhmä esittäytyy ohjaaja Marika Vapaavuoren johdolla kello 12 alkaen. Kvartetissa näyttelevät Sari Jokelin, Eija–Irmeli Lahti, Jarmo Koski ja Svante Korkiakoski. Teatterin johtajia, Christian Lindroosia ja Markko Heinosta haastatellaan kello 11.

Lasten satunurkkauksessa on ohjattua toimintaa kello 10.30-13. Alvar Aallon suunnittelemaan teatteritaloon pääsee puolestaan tutustumaan Seinäjoki-oppaiden kierroksilla kello 10.30 ja 11.30.

Kello 12.45 yleisö pääsee katsomaan, missä vaiheessa Lainahöyhenissä-musikaalikomedia on kaksi viikkoa ennen 3. syyskuuta koittavaa ensi-iltaansa.

Lähiruokabrunssi tarjoaa herkkuja

Teatterin syyskauden avajaisten yhteydessä Fazer-teatteriravintolassa järjestetään lähiruokabrunssi. Brunssi toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun restonomi-opiskelijoiden kanssa.

Tarjolla on kolme kattausta, kello 10.30, 12 ja 14. Brunssin hinta on 15 euroa. Teatteriravintola suosittelee tekemään etukäteen pöytävarauksen puhelimitse numeroon 044 710 9437 tai sähköpostitse seinajoki.teatteri@fazer.fi.

Teatterikuraattori järjestää kohtaamisia

4.8.2016

Seinäjoen kaupunginteatterin ensimmäisenä teatterikuraattorina aloittaneen Jelena Jokelin-Muilun tavoitteena on saada ihmiset kohtaamaan teatterissa.

Seinäjoen kaupunginteatterin yleisötyö laajenee teatterikuraattorin toimen myötä. Teatteri-ilmaisun ohjaaja, näyttelijä Jelena Jokelin-Muilu aloitti tehtävässä 1. elokuuta.

Teatteri on suomalaisten kulttuuririennoista perinteisesti suosituimpia. Silti joillekin se saattaa tarkoittaa korkeakulttuurista taidelaitosta, jonne tuloa jännitetään.
– Tai ajatellaan, ettei esityksiä katsomaan voisi tulla vaikkapa mutkattomasti farkuissa. Sellainen käsitys joutaa romukoppaan. Teatteri on saanut aikoinaan alkunsa talojen pihoilta, kun ihmiset alkoivat pitää yhdessä hauskaa. Teatteri on ihmisten aitoa kohtaamista ja haluan toimessani edesauttaa sitä hälventämällä näyttämön ja katsomon välistä rajaa, Jokelin-Muilu sanoo.

Teatterikuraattori suunnittelee ja toteuttaa yleisötyötä. Myös Verstasteatterin toiminnan sekä nuorille katsojille suunnatun Backstage-klubin kehittäminen ovat uuden teatterikuraattorin tehtävälistalla.

Isompien tempausten muassa työn alla on uusia ja joustavasti toteuttavissa olevia yhteistyömuotoja monien eri tahojen kanssa.
– Suuntaamme huomiota erityisesti työskentelyyn lasten, nuorten, senioreiden ja erilaisten erityisryhmien kanssa. Teatterin taiteilijatapaamiset, keskustelutilaisuudet ja muut jo hyväksi todetut yleisötyötilaisuudet jatkuvat, mutta uuttakin on luvassa. Seinäjoen kaupunginteatteri on kaikkien tämän alueen ihmisten teatteri, palvelemme koko maakunnan asukkaita, Jokelin-Muilu muistuttaa.

Katsojien suunnalta tuleva kiinnostus ja suoranainen kysyntä yleisötyötä kohtaan ovat kasvamassa. Teatterikuraattoreita työskenteleekin useissa suomalaisissa teattereissa.
– Odotan innolla yhteistyötä toisten teatterikuraattoreiden kanssa.  

Tällä viikolla syyskautensa aloittaneen Seinäjoen kaupunginteatterin uusia työntekijöitä ovat myös näyttelijä Pekka Hiltunen, lavastaja Juho Lindström sekä valo- ja videosuunnittelija Juho Itkonen.

Syyskauden ensimmäinen ensi-ilta on Lainahöyhenissä-musikaalikomedia 3. syyskuuta. Kvartetti saa ensi-iltansa 24. syyskuuta.

Kuva: Seinäjoen kaupunginteatterin teatterikuraattori Jelena Jokelin-Muilu haluaa hälventää perinteistä näyttämön ja katsomon rajaa.