Blogi
20.3.2017
1. Seinäjoen kaupunginteatterin esitys perustuu pääosin Väinö Linnan romaanitrilogian Täällä Pohjantähden alla kolmanteen osaan, mutta aiemmistakin esitetään kohtauksia. Ohjaaja Juha Luukkonen on tarttunut kahteen ensimmäiseen osaan jo aiemmin ja siirtänyt ne Vaasan kaupunginteatterin näyttämölle vuonna 2008. Selvitä, mistä tilanteesta Seinäjoen esitys lähtee liikkeelle. Jos et ole nähnyt aiempaa näytelmää, voit myös
2. Selvitä, millaiset arvostelut Vaasan esitys sai. Voit lukea esimerkiksi Turun Sanomien, Uuden Suomen ja Teatteri&tanssi -lehden kritiikit:
Vertaa sitten näkemyksiä siihen, miten esitys on Seinäjoella toteutettu.
3. Voitte jakaa ennen esitystä luokassa jokaiselle oman näyttelijän, jonka roolisuoritusta seurata muita tarkemmin. Roolitus on löydettävissä esimerkiksi Seinäjoen kaupunginteatterin sivuilta: http://seinajoenkaupunginteatteri.fi/kuka-kukin-on/
1. Millaisella näyttämökuvalla esitys alkaa? Mihin se päättyy?
2. Lavastussuunnittelija Juho Lindströmin ratkaisut ovat moderneja, ja Juho Itkosen valaistuksella on merkittävä osuus esityksen rakentamisessa. Tarkastele, miten lavastus muuntuu esityksen aikana. Poimi esityksestä kolme mielestäsi kekseliästä ratkaisua. Keskustelkaa esityksen jälkeen valinnoistanne. Kerro myös, mitä mieltä olet videokuvan käytöstä esityksessä.
3. Puvustuksesta vastaa pukusuunnittelija Anna Sinkkonen. Roolihahmoja on lavalla paljon. Miten luodaan toisaalta ryhmiä ja toisaalta yksilöitä puvustuksen avulla? Miten vaatteet sijoittavat henkilöt aikaan ja tilanteisiin?
4. Musiikin esitykseen on säveltänyt Taito Hoffrén. Miten musiikilla luodaan tunnelmia? Mainitse konkreettisia esimerkkikohtia. Myös muuta musiikkia käytetään. Mikä kohtaus oli mielestäsi erityisen mieleenpainuva musiikin ansiosta?
5. Valitse joku näyttelijöistä, jonka roolisuoritusta seuraat muita tarkemmin. Miten hän mielestäsi onnistuu? Perustele mielipiteesi havainnoilla hänen roolityöstään.
Jyrki Nurmi kirjoittaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaaniin kirjoittamassaan esipuheessa (1996), että Linnan teokselle oli 1950-luvulla tilaus historiantutkimuksen jättämässä aukossa. Olivathan esimerkiksi sisällissodan kokemukset aikalaisilla vielä tuoreessa muistissa, mutta aihe oli toistaiseksi ollut liian arka käsiteltäväksi.
Toisaalta Nurmi muistuttaa, että nykylukijalle historiallisen klassikon merkitys on toinen. Se ei ole vain paluuta henkilökohtaiseen menneisyyteen vaan sen merkityksellistämistä: ”kuinka koettu mutta muistin varassa elävä menneisyys muuttuu historiaksi, mytologisoituu ja lopulta muuttuu yhteiseksi kokemukseksi.”
Historiankirjoituksena Linnan trilogiaa ei voi pitää, koska se sekoittaa todellista ja kuviteltua. (Katso myös blogipostaus Täällä se tapahtui Seinäjoen kaupunginteatterin sivuilta: http://seinajoenkaupunginteatteri.fi/taalla-se-tapahtui/) Kuitenkin sen voi määritellä lajityypiltään historialliseksi romaaniksi. Nurmen mukaan Linnan historialliselle romaanille ovat tyypillisiä seuraavat piirteet:
1. Millaiset asiat Pohjantähden maailmassa ovat keksittyä, fiktiivisiä? Millä asioilla taas on olemassa sellainen todellisuuspohja, että historiallinen lähde olisi löydettävissä, jos sen etsisi?
2. Millaisia konflikteja teos sisältää? Tarkastele konflikteja sekä henkilöiden välisinä, ryhmien välisinä, yksilön ja ryhmän välisinä että yksilön sisäisinä tasoina.
3. Miten Kainin ja Aabelin tarina näkyy Pohjantähdessä? Miten luomiskertomus näkyy teoksessa? Miten teoksessa näkyy luvatun maan tematiikka?
4. Suomalainen kansankuvaus 1800-luvulla ihannoi tavallista ihmistä. Siitä hyvä esimerkki on Runebergin runo Saarijärven Paavo, jonka löydät runon nimellä internetistä. Valitse joku Pohjantähden henkilöistä ja mieti, miten hän olisi kommentoinut runoa tai Paavoa.
5. Poimi jokin Pohjantähden tapahtumista, joka saa alkunsa jossain muualla kuin Pentinkulmalla mutta joka heijastuu Pentinkulman tapahtumiin. Miten ihmiset suhtautuvat tapahtumaan? Miten heidän kantansa eroavat? Mistä erot johtuvat?
6. Millaiset lait, uutiset tai tapahtumat ovat heijastuneet viime aikoina ihmisten arkeen? Kootkaa taululle kymmenen erilaista esimerkkiä ja piirtäkää jana, jonka pituus kertoo siitä, miten vaikuttava asia mielestänne on.
7. On sanottu, että historiankirjoitus on aina voittajien historiaa. Tästä kielivät yleensä jo tapahtumille annetut nimet: vallankumous on onnistunut, kapina epäonnistunut. On myös sanottu, että Väinö Linnan teokset ovat arvonpalautuksia kansalaissodan hävinneille punaisille. Mieti, miten fiktio voi vaikuttaa tulkintaamme historiallisista tapahtumista. Ketä näytelmän henkilöä esimerkiksi itse pidit samaistuttavana tai myötätuntoa herättävänä? Pystytkö Linnan romaanien tai näkemäsi näytelmän perusteella ymmärtämään punaisten ja valkoisten valintoja niissä historiallisissa tilanteissa, joissa he elävät?
8. Linnan trilogian myötä myös punaisten näkökulma pääsi selvästi esiin. Ketkä mielestäsi eivät nyky-Suomessa yleensä saa ainakaan itse ääntään kuuluviin? Keiden puolesta puhuu yleensä esimerkiksi viranomainen, tutkija tai joku muu? Miten tätä asiaa voisi muuttaa?
9. Ohjaaja Luukkosen mielestä erityisesti trilogian kolmas osa kuuluu esittää juuri Etelä-Pohjanmaalla: http://seinajoenkaupunginteatteri.fi/taalla-pohjantahden-alla-iii-naytelma-avaa-suomen-juhlavuoden/ Mitä tiedät ennakolta Lapuan liikkeestä? Minkä osana ohjaaja Luukkonen sen näkee?
10. Millaisia asioita nostaisit esiin täältä Pohjantähden alta 100-vuotiaassa Suomessa? Millaisia ovat mielestäsi esimerkiksi Arman Pohjantähden alla -dokumenttisarjan aihevalinnat?
11. Ohessa on emeritusprofessori Seppo Hentilän artikkeli Nuori Suomi pelastui Saksalta, joka on ilmestynyt Tiede-lehden numerossa 9/2016. Artikkelin mukaan pidämme itsenäisyyttämme nyt itsestään selvänä, mutta itsenäisyyden toteutumiseen tarvittiin kolme ehtoa: Saksan piti hävitä maailmansota, bolsevikkien piti säilyttää valtansa Venäjällä ja valkoisten piti voittaa sisällissota Suomessa. Jos jokin näistä ehdoista ei olisi toteutunut, tilanne olisi saattanut vuonna 1919 olla hyvin erilainen. Lue artikkeli ja valitse yksi siinä esitellyistä muista mahdollisuuksista: a) Suomi on autonominen Venäjän keisarikuntaan kuuluva suuriruhtinaskunta. b) Suomi on autonominen osa ”porvarillista” Venäjää. c) Suomi on osa bolsevikkien hallitsemaa sosialistista Venäjää. d) Suomi on itsenäinen sosialistinen työväentasavalta. e) Suomi on itsenäistynyt Saksan tuella ja sitä hallitsee saksalainen kuningas, eli käytännössä Suomi on Saksan protektoriaatti. Valitse sitten jotkut Linnan romaanin henkilöt (esimerkiksi räätäli Halme ja Ellen Salpakari tai Akseli Koskela ja Ilmari Salpakari tai Töyryn emäntä ja Aliina Laurila) ja kirjoita kohtaus, jossa he keskustelevat valitsemassasi tilanteessa. Mikä olisi näiden henkilöiden asema yhteiskunnassa ja suhteessa toisiinsa tässä spekulatiivisessa fiktiossasi?
12. Väinö Linnaa pidetään dialogin mestarina. Jotta tuhatsivuinen romaani on saatu tiivistettyä neljän tunnin näytelmäksi, ohjaaja Juha Luukkonen on dramatisoinut tekstin ja editoinut dialogia. Valitse jokin kohtaus näytelmästä ja romaanista ja vertaa niitä toisiinsa. Miten dramatisointi on mielestäsi onnistunut? Millaisia valintoja dramaturgin on täytynyt tehdä? Mieti myös, miten se, mikä romaanissa kerrotaan, näytetään näyttämöllä.
Lataa tehtäväpakettiVoit ladata Täällä Pohjantähden alla -tehtäväpaketin opetuskäyttöön tulostettavana PDF-tiedostona. 1,2 Mt |
MARIKA KESSELI
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Lappeenrannan lyseo
ELENA KOTALA
kuvataideopettaja, Herttoniemen yhteiskoulu
EVELIINA VENTELÄ
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Herttoniemen yhteiskoulu
Samasta aiheesta
Pvm | Esitys | Näyttämö | |
---|---|---|---|
13.11.2024 klo 1900 | Ilari Johansson - Someoletettu (K18) | Alvar-sali | Osta liput |
14.11.2024 klo 1300 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
14.11.2024 klo 1900 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
15.11.2024 klo 1900 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
16.11.2024 klo 1300 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
16.11.2024 klo 1800 | Eikä yksikään pelastunut | Alvar-sali | Osta liput |
20.11.2024 klo 1500 | Puurojuhla | Alvar-sali | Osta liput |
20.11.2024 klo 1800 | Puurojuhla | Alvar-sali | Osta liput |
21.11.2024 klo 1300 | SEILI | Alvar-sali | Osta liput |
21.11.2024 klo 1900 | SEILI | Alvar-sali | Osta liput |
Vastaa