Blogi

Täällä se tapahtui

5.2.2017

Virittäytyäkseen oikeaan ja yhteiseen tunnelmaan, vieraili Täällä Pohjantähden alla -näytelmän suunnitteleva työryhmä  kesäkuussa 2016 tarinan tapahtumapaikoilla.

Kansalliskirjailijaksi kohonneen ja akateemikon arvonimen vuonna 1980 saaneen Väinö Linnan (1920-1992) kirjoittama, vuosina 1959-1962 ilmestynyt kolmiosainen teos on fiktiota. Se perustuu kuitenkin historiallisiin tositapahtumiin ja kertoo ihmiskohtaloista, joissa yhdistyy oikeasti eläneiden ihmisten elämänvaiheita. 

Suoranaisia esikuvia Linna ei myönnä tarinansa henkilöillä olevan. Selviä yhteneväisyyksiä löytyy kuitenkin hänen  kasvuympäristöstään ja romaanitrilogian maisemasta sekä sen ihmisistä ja näiden yhteiskunnallisesta taustasta. Linna sijoitti tarinan oman lapsuutensa maisemiin, kauniiseen hämäläiseen maalaismaisemaan, Urjalan Velkalan kylään.

Kuvitteellisen Pentikulman elämään pääsee eläytymään Väinö Linnan reitillä Urjalassa. Sen varrella näkee niin torppia ja kartanomiljöön kuin pappilan ja säätytalonkin. Juuri siellä kulkivat  dramaturgi, ohjaaja Juha Luukkonen, pukusuunnittelija Anna Sinkkonen, lavastussuunnittelija Juho Lindström ja valo- ja videosuunnittelija Juho Itkonen kesällä 2016.

Koska Akseli ja Elina Koskelaa saati Jussi ja Alma Koskelaa ei ole oikeassa elämässä ollut, ei ole ollut myöskään heidän torppaansa. Koskelan torpan esikuvana pidetty, vuonna 1850 kartanon torpaksi rakennettu Tupa-Mikkola sen sijaan seisoo paikallaan tänäkin päivänä:

Ittelliseksi kutsuttiin palveluksiaan myyvää ammattitaitoista tekijää, joka nykykielellä tarkoittaa ammatinharjoittajaa. Reitin varrella oleva, 1905 rakennettu kivityömies Simolan koti eli Ittellisen pirtti olisi voinut olla vaikkapa räätälimestari Halmeen ja hänen Emma-vaimonsa koti:

Palokunta-aate saavutti Urjalan ja Honkolaan perustettiin vapaaehtoinen palokunta vuonna 1907. Vuonna 1914 rakennettiin kartanon maalle palokunnan kokoontumisia varten oma palokunnantalo, jota Linna käytti mielessään mallina Pentinkulman työväentalolle:

Pohjantähti-tarinan pappilan esikuva löytyy Urjalasta Kortejärven pohjoisrannalta. Päärakennus on vuodelta 1896:

Urjalan kirkossa pääsivät ripille Koskelan pojat ja Kivivuoren lapset. Urjalan kirkonkylän kirkko on rakennettu vuonna 1806:

Säätiötalo Urjalan keskustassa pidetään esikuvana Pohjatähti-trilogian kunnallistalolle, jossa pentikulmalaiset kuulivat kohtalokkaan tuomionsa keväällä 1918. Vuonna 1897 rakennettu ja alunperin Urjalan Säästöpankkina toiminut talo sai nykyisen ulkoasunsa 1920-luvulla. Urjalan kunta toimi talossa vuokralaisena alusta lähtien:

Väinö Linnan omaa synnyinkotia Urjalassa ei enää ole olemassa lukuun ottamatta paikalla olleen hirsitalon kivijalkaa. Talo ehdittiin purkaa 1950-luvulla ennen Tuntematon sotilas -romaanin ilmestymistä. Linnan syntymäkodin paikalla kukkivat keskikesällä kissankellot ja ahomansikat. Valtavan kallioseinämän rajaamalla luonnonkauniilla paikalla kannattaa käydä ja viettää hetki menneiden polvien elämää muistellen.

Urjalan kirjastoon on rakennettu akateemikko Väinö Linnan työhuoneen tarkka jäljennös alkuperäisine irtaimistoineen:

Linnan tarina on järkyttävä. ”Totuus on kuitenkin ollut julmempi”, muistuttaa dramaturgi, ohjaaja Juha Luukkonen. Suunnittelijaseurueen tie vei Urjalan lisäksi myös muille Täällä Pohjantähden alla -romaanissa kuvatuille, vuoden 1918 sekä 1930-luvun tapahtumien sijoille, muun muassa

Hennalan vanhalle varuskunta-alueelle:

Alvettulan vanhalle sillalle Hämeenlinnan Hauholla:

Vuoden 1918 sodan aikaisten juoksuhautojen ääreen Salpausselän harjulle, Lahdessa:

Etelä-Pohjanmaalla seurue tutustui Suojeluskuntataloon Seinäjoella. Alvar Aallon suunnittelema rakennus toimii nykyään Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-museona:

Lapualla vierailukohteena oli lapualaisen Vihtori Kosolan entinen kotitalo, jossa nykyään toimii kirjakauppa:

Lähteenä mm: Väinö Linnan reitti -opas
Kuvat: Juho Itkonen, Juho Lindström ja Anna Valtari