Blogi

Ikuinen kaipuu vastarannalle

17.1.2018

Päiväristeily on näytelmän kaapuun puettu oodi suomalaisten kenties rakkaimmalle harrastukselle – Tallinnan päiväristeilylle.

Nykyiset yli kahdeksan miljoona risteilymatkaa vuodessa kertovat riemukasta kieltä siitä, että jotakin tuolla täytyy olla. Tuolla, Tallinnassa, unelmiemme Eldoradossa ja toiveidemme Atlantiksella.

Päiväristeilykulttuurin aloittivat luultavasti jo viikingit, joiden kivikautiset kampaamokäynnit ja esihistoriallisella tax freellä varustetut paatit muistetaan Revalin (nykyinen Tallinna) rannoilla edelleen. Kun taas monelle nykyihmiselle nostaa edelleenkin punan poskille Georg Otsilla vietetyt hulvattomat pikkujoulut ja estottomasti edenneet seminaarimatkat.

Tänään lahdenylitys on helppoa ja kaikille kukkaronmyötäistä. Jos ei ole varaa Espanjaan, niin Tallinnaan pääsee aina. Lautat ovat pullollaan mummoväkeä, salakuljettajia, kulttuurimatkalaisia, sydänsuruisia tai ihan vaan viinanhimoisia. Joku käy kosmetologilla ja joku toinen plastiikkakirurgilla, ja se mikä laadussa hävitään otetaan huomioon hinnassa.

Vielä menomatkalla on kaikilla kauheasti suunnitelmia ja päämääriä. Ostokset ja kulttuuri ja kylpylät. Kuusi tuntia myöhemmin sama porukka istuu paluuvuorolla levänneenä ja kaikkensa antaneena, vaikka muualle ei ehditty kuin kaljalle. Tallinna-matka on kuin lukeminen, se kannattaa aina.

Laivan viihdetarjonnasta vastaavat etupäässä matkustajat itse. Jostakin syystä juuri näille lähdöille hakeutuvat kaikki mahdolliset ihmiskarrikatyyrit ja muut Kummelihahmot. Mitä persoonallisempi  tyyppi, sitä varmemmin törmäät häneen Tallinnan lautalla, kaikkien kummallisuuksien ulkoilmamuseossa.

Päiväristeily-komedia kokoaa yhteen kaiken oleellisen ja turhan, sekä Tallinnasta että meistä suomalaisista. Tässä näytelmässä piipahdetaan sekä aallonharjalla (kirjaimelliseesti) että pohjamudissa (edelleen kirjaimellisesti), mutta kaikki tämä kuitenkin iloisella otteella! Monelle Tallinna-matka on kuin kuulento – vauhdilla kohti tuntematonta ja hyvällä tuurilla myös takaisin.

Ja kuten tuntematon suomalainen kerran lähtöportilla tokaisi: ”Tämä on pieni askel minulle, mutta valtava koettelemus maksalleni.”  — Teretulemast mukaan!

Seinäjoen kaupunginteatterin Päiväristeily saa ensi-iltansa Mallaskosken panimoravintolan teatteriterassilla 6. kesäkuuta.

Varoitus katsojalle! Jos tunnistat jostakin kohtauksesta tai hahmosta itsesi, olet luultavasti oikeassa.

Näytelmän kirjoittaja Antto Terras on seilannut tätä itäistä merimatkaa 80-luvulta alkaen. Näihin vuosiin on mahtunut tuhansia risteilyjä, vanhojen valtioiden kaatumisia ja uusien perustamisia, edullisia tuliaisia ja kalliisti maksettuja huveja. Mutta se mikä ei ole muuttunut, on ikuinen kaipuu vastarannalle – ihan sama, kummalle.