Tiedotteet

Kultalampi hiipii ihon alle

12.2.2014

Lauantaina Seinäjoen kaupunginteatterissa ensi-iltansa saavan Kultalampi-näytelmän huumori kipuaa kivusta ja kaipauksesta.

Ohjaaja Jukka Keinonen ei ihmettele, miksi amerikkalaiskirjailija Ernest Thompsonin Kultalampi on yksi tämän ajan laajimmalle levinneistä näytelmistä: 30 kielelle käännetty tarina on esitetty yli 40 maassa, kuudella mantereella.
– On selvää, että tässä ollaan klassikon äärellä. Näytelmän teemat, sukupolvien väliset suhteet, luopuminen ja kuoleman läsnäolo, ovat ajasta ja paikasta riippumatta jokaiselle tuttuja.

Kultalammen pääpari ovat vuosikymmenet yhdessä olleet liki 80-vuotias Norman ja kymmenisen vuotta nuorempi vaimo Ethel. Reippaasti sanailevan pariskunnan nelikymppinen tytär ei jää sanattomaksi hänkään eikä hiertävää isä-tytär-suhdetta osaa kumpikaan korjata. Tarinaan tuovat lisävärinsä hahmot, jotka toimivat ajatusten tuulettajana sekä ilmanpuhdistajana.

Keinonen määrittelee Kultalammen draamakomediaksi, joka kevyen ensikosketuksen jälkeen syvenee ja yllättää.
– Tarina ei hyökkää, vaan hiipii ihon alle. Ilmassa leijuva viimeisen kesän viritys korostaa jokaisen hetken merkitystä. Läpikulkeva luopumisen teema on läsnä sitä enemmän mitä lähemmäs loppua päästään.
Kultalammelle ei ole oikopolkua.
– Pyrkimyksenä on tehdä mahdollisimman elämänmakuinen esitys ja se edellyttää näyttelijöiltä tarkkaa ajoitusta, ajattelua sekä itsen ja toisten kuuntelua.

Thompson kirjoitti työryhmälle kirjeen

Näytelmän kirjoittanut Ernest Thompson (s. 1949) muistutti viime viikolla Seinäjoen kaupunginteatterin työryhmälle osoittamassaan kirjeessä, mistä tarinan huumori ja tunteellisuus kumpuavat: voimallisesta kivusta ja kaipauksesta.
– Kotimaassani ohjaaja ja näyttelijät tulkitsevat tarinan usein liian pehmeästi. Pari vuotta sitten näin Englannissa aivan kaamean Kultalammen. Pian sen jälkeen Saksassa näkemäni versio palautti uskoni näytelmään. Tiedän, että suomalaisissa on samaa huumoria ja intohimoa kuin saksalaisissa, näinhän Kultalammen Euroopan kantaesityksen Kansallisteatterissa vuonna 1979. Olen kiitollinen siitä, miten ihastuttavan kodin Seinäjoen kaupunginteatteri antaa näytelmälleni, Thompson kirjoittaa.

Luopuminen on läsnä työryhmässä konkreettisesti. Normanin rooli on Matti Suokonaution viimeinen ennen eläkkeelle siirtymistä. Hän aloitti näyttelijänä Seinäjoen kaupunginteatterissa vuonna 1979.
– On se haikeaa. Tarinan lopussahan lähdetään Kultalammelta. Se on vähän sama asia itselläni eikä sen kohtauksen harjoitteleminen ollut aluksi aivan helppoa, näyttelijä myöntää.

Kultalampi-näytelmän rooleissa Matti Suokonaution rinnalla näyttelevät Eija-Irmeli Lahti (Ethel), Maria Pere (Chelsea-tytär), Heikki Vainionpää (Charlie), Jukka Puronlahti (Bill Ray, vävy) ja Tuomas Kiiliäinen (Bill Ray Jr.)

Seinäjoen kaupunginteatterin Kultalammella ollaan rehellisesti Amerikassa, näytelmän syntysijoilla.
– Näytelmän ylöspanossa pyritään vahvaan illuusioon. Luonnon kierto keväästä syksyyn ja vuorokauden ajat ovat läsnä, kiittää Keinonen näytelmän skenografi (lavastus- ja pukusuunnittelija) Karmo Mendeä, valosuunnittelija Tomi Suovankoskea ja äänisuunnittelija Sami Siléniä.

Kultalampi-näytelmän ensi-ilta 15. helmikuuta Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Kultalampi oli Thompsonin läpimurtonäytelmä ja valtaisa Broadway-menestys. Euroopan kantaesityksensä näytelmä sai Suomessa, Kansallisteatterissa jo vuonna 1979, vain reilu vuosi Amerikan kantaesityksen jälkeen. Tarinasta tehty elokuva (1981) toi pääroolien näyttelijöille, Henry Fondalle ja Katherine Hepburnille Oscar-palkinnot.

Huippuklovnin konsertti kääntyy katastrofiksi

11.2.2014

Thomas Monckton on uusiseelantilainen klovni, jonka huippuhauska The Pianist -esitys on jo valloittanut eteläsuomalaisyleisön.

Konsertin pitäisi alkaa, mutta frakkiin pukeutunut pianisti on eksyksissä komean flyygelinsä äärellä. Kohta yleisölle selviää, ettei taiteilija taidakaan tuntea instrumenttiaan. Ainakin hän tuntuu löytävän flyygelistä ja sen sisältä jotain ihan muuta kuin Chopinin sulosäveliä.

The Pianist on konsertti, joka ei koskaan ala. Sen sijaan se on katastrofi, jollaisen vain klovni voi saada aikaan.

Esityksen luojia ovat notkea klovni Thomas Monckton ja tanssija, koreografi Sanna Silvennoinen. Loistavat arviot saanut The Pianist on kansainvälisesti toimivan suomalaisen nykysirkusryhmä Circo Aereon tuotantoa ja se kantaesitettiin syksyllä Aleksanterin teatterissa.

Noin tunnin mittaisessa esityksessä soi Tuomas Norvion sovittamana mm. Chopinin ja Haydnin musiikki.

The Pianist vierailee Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä tiistaina 25. helmikuuta.

Thomas Monckton on Uudessa-Seelannissa syntynyt sirkustaiteilija, joka on opiskellut sirkusta CircoArtsissa Uudessa-Seelannissa ja fyysistä teatteria maineikkaassa Jacques Lecoqin koulussa Pariisissa. Thomas on voittanut lukuisia palkintoja, mm. Stand Out Performer- ja Best of Theatre -palkinnot Uudessa-Seelannissa.

Circo Aereo on yli 30:ssa maassa esiintynyt nykysirkusryhmä. Sanna Silvennoinen toimii Circo Aereossa esiintyjänä ja koreografina. Valosuunnittelija Juho Rahijärvi, äänisuunnittelija Tuomas Norvio sekä pukusuunnittelija Kati Mantere ovat työskennelleet Circo Aereon produktioissa useiden vuosien ajan.

Seinäjoen kaupunginteatterin ystävänpäivälahja on nykyä

4.2.2014

Nykykansanmusiikki ja nykytanssi kohtaavat suurten kysymysten äärellä. Siitä mistä ei voi puhua, täytyy soittaa!

Taideyliopiston poikkitaiteellinen esitys Sivuun nostettuja tarinoita vierailee Seinäjoen kaupunginteatterin Verstasnäyttämöllä ystävänpäiväviikonloppuna.

Esitys on syntynyt kolmen tanssijan, neljän muusikon, skenografin ja valosuunnittelijan yhteistyönä.
– Tammikuusta 2013 valmistellun teoksen pitkä työstämisaika on mahdollistanut erilaisten toimintakulttuurien yhdistämisen ja avoimen keskustelun.  Esitys tuo näyttämölle palasia tästä yhteisestä historiastamme ja tutkii niiden kautta ihmisenä olemisen suuria kysymyksiä. Mikä on elämässä tärkeää, mikä on sitä joskus ollut? Mitä tehdä asioille, jotka olisi helpointa vain unohtaa?, pohtivat tekijät.

Hohka-yhtyeessä soittavat Valtteri Lehto, Meriheini Luoto, Veikko Muikku ja Enne Ilo Purovaara. KVG Dance Companyn tanssijoita ovat Krista-Julia Arppo, Joonas Luomala ja Johannes Purovaara. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Tinde Lappalainen sekä valot Alexander Salvesen. Teos kantaesitettiin Taideyliopiston avajaisissa syksyllä 2013 Musiikkitalossa.

Maksuton juttu

45 minuutin mittainen teos esitetään Verstasteatterissa kerran 14. helmikuuta ja kahdesti lauantaina 15. helmikuuta. Seinäjoen kaupunginteatteri tarjoaa esityksen katsojilleen. 50-paikkainen katsomo täyttyy lippumyymälään tehtyjen varausten perusteella.

Aila voitti vuoden teatteriliput!

3.2.2014

Seinäjoen kaupunginteatterin vuoden aloittanut Kadonneiden lippujen metsästys -kisa on saatu päätökseen. Teatteriliput vuoden 2014 Seinäjoen kaupunginteatterin näytelmiin itselleen ja seuralaiselleen voitti Aili Känsälä Kaustiselta. Onnittelut!

Tammikuun ajan käynnissä ollut kilpailu kysyi mihin vuoteen Mannerheim ja kettujen sota -näytelmä sijoittuu, mistä maasta Carnage-näytelmän kirjoittaja Yasmina Reza on kotoisin, mikä on Matti Suokonaution rooli Kultalampi-näytelmässä ja kenen laulajalegendan hitit siivittävät 100 kesää 1000 yötä -esityksen tarinoita. Eiväthän ne vaikeita kysymyksiä olleet, eihän? Varsinkaan kun vastaukset löytyivät verkkosivuiltamme, jotka toivottavasti tulivat kisan myötä kaikille tutummaksi.

Kisaan osallistuneiden kesken arvottiin viikkopalkintoina 50 Seinäjoen kaupunginteatterin Aaltohuivia, 50 Mannerheim ja kettujen sota -näytelmän käsiohjelmaa, neljä lippua Carnage-näytelmän 5.2. näytökseen, 50 Kultalampi-näytelmän käsiohjelmaa (jotka postitetaan voittajille käsiohjelman ilmestyttyä) sekä neljä lippua Johannes-passio, Ristin tie -esitykseen.

Kilpailuun osallistui yli 1 200 teatterin ystävää, kiitos kaikille!

(1944, Ranskasta, Norman, Paula Koivuniemi)

Vanhemmat päästävät villi-ihmisensä esiin

23.1.2014

Carnage on älykäs komedia siitä, kun tunteet ottavat vallan.

Seinäjoen kaupunginteatterissa ensi viikolla ensi-iltansa saava Carnage kertoo kahdesta ruuhkavuosiaan elävästä pariskunnasta. Ranskalainen näytelmäkirjailija Yasmina Reza on luonut helposti samaistuttavat hahmot.

Näytelmä käynnistyy pariskuntien kohdatessa ensimmäistä kertaa. Tapaamisen syy on ikävä, lasten välinen riita, ja siksi kaikki pyrkivät pysymään asiallisella tasolla. Sovittelun tuoksinassa fiksut vanhemmat kuitenkin heittäytyvät itse luokattoman lapsellisiksi.
– Ne todelliset, aika eläimellisetkin tunteet ottavat vallan, ja kyllä tässä käydään käsiksi, niin sanallisesti kuin fyysisestikin. Sivistyneestä alkutilanteesta on pitkä matka lopun katastrofiin. Mutta mikä se on, niin sitähän ei vielä kerrota, vihjaisee näytelmän Seinäjoelle ohjaava Katja Krohn.

Krohn on halunnut tehdä Carnagen jo kauan. Teksti ihastutti.
– Näytelmä on kadehdittavan hyvin kirjoitettu, se on älykäs ja moniulotteinen. Mikroskooppisessa maailmassa eli toisen perheen olohuoneessa tapahtuva näytelmä kasvaa universaaliksi tarinaksi, joka voisi tapahtua missä vain.
Krohnin mukaan hyvä teksti ohjaa itse itseään.
– Haasteena on saada tarinan tasot ja monipuolisuus esiin. Tilanteet ovat aika absurdeja ja sitä kautta hyvin koomisia.

Seinäjoen kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä, Elissa-studiossa katsoja pääsee ihailemaan näyttelijäntyötä läheltä.
– Näytelmän neljä hahmoa ovat tasavertaisia keskenään. He ovat yksilöitä, eläviä ihmisiä ja arkkityyppejä jokainen. Jännitteet syntyvät henkilöiden erilaisista maailmankuvista ja kasvatusperiaatteista.

Carnagen rooleissa nähdään Kai Bäckström, Jani Johansson, Jelena Jokelin-Muilu ja Mia Vuorela.

Näytelmän lavastaja ja pukusuunnittelija on Aili Ojalo. Äänet on suunnitellut Teemu Salo ja valot Hannu Raja-aho.

Ensi-ilta on 31. tammikuuta.