Tiedotteet

Kaikkien aikojen rakkaustarina mopoautossa

13.10.2014

Seinäjoen kaupunginteatterin Romeo ja Julia -näytelmässä Verona on asuntomessualue.

                             Päinvastaisista vakuutteluistaan huolimatta nuoret toivovat, että aikuiset olisivat heidän rinnallaan eivätkä jättäisi heitä liian aikaisin oman onnensa varaan. – Jari Sinkkonen

Tuntuu, että tämän päivän vanhemmat eivät muusta puhukaan kuin lapsistaan, sanoo Romeo ja Julia -näytelmän Seinäjoen kaupunginteatteriin ohjaava Antti Mikkola.
– Huoli ajaa vanhemmat suunniltaan. Tulevaisuuden maailma ei näytä ruusuiselta maapallon lämmetessä ja luonnonvarojen loppuessa. Edes rauha Euroopassa ei ole selviö.

Vaikka tulevaisuus näyttäisi synkältä, nuori kohtaa maailman sellaisena kuin se on ja osaamatta haikailla. Kaikki on hänelle uutta: ensisuudelma, ensirakkaus ja sydänsurut.
– Romeolle ja Juliallekin heidän sukujensa riita on täysin triviaali verrattuna siihen tunnemyrskyyn, jonka silmään he yhdessä sukeltavat.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 450 vuotta näytelmäkirjailija William Shakespearen syntymästä. Romeo ja Julia on kirjoitettu noin 420 vuotta sitten. Mikkolan sovitus on moderni. Se tarraa perheisiin ja vanhempien suhteeseen lapsiinsa.

– Keskeinen sovituksellinen elementti tekstissä on Romeon ja Julian vanhempien roolien syventäminen lisätekstein. Niiden tarkoitus on paitsi ymmärtää paremmin vanhempien taustaa ja tilannetta, tarjota myös Romeolle ja Julialle voimakkaampaa henkistä toimintaympäristöä – jopa selitystä – miksi tarinassa käy niin kuin käy.

Julian perhe, Capuletit, ovat autokauppiaita. Romeo on Montaguen grynderiperheen vesa. Verona on vanha asuntomessualue Seinäjoella. Nuoriso liikkuu mopoautoilla.
– Mopoautosta kehkeytyi tärkeä osa esitystä. Se kertoo liikuttavalla tavalla nuoren halusta aikuistua pian. Se mahdollistaa nuoren oman elämän ja liikkeen suunnan. Ja samaan aikaan se on niin pirun hauras ja vaarallinen.

Nimirooleissa näyttelevät Topi Kohonen ja Anna Ackerman. Liisu Aurasmaa on Benvolio, Jani Johansson Mercutio, Jelena Jokelin-Muilu Tybalt ja Maria Pere Paris.
Julian vanhempia näyttelevät Heikki Vainionpää ja Mia Vuorela. Romeon isä on Esa Ahonen ja äiti Mari Pöytälaakso. Isä Lorenzoa näyttelee Jukka Puronlahti ja Imettäjää Sari Jokelin.

Näytelmän lavastaja on Juha Mäkipää, valo- ja videosuunnittelija on Tiiti Hynninen. Puvut on suunnitellut Riikka Aurasmaa ja äänet Sami Silén.

Romeo ja Julia saa ensi-iltansa kahden viikon kuluttua, 25. lokakuuta suurella näyttämöllä.

Edellisen kerran Romeon ja Julian Seinäjoelle ohjasi Jouko Turkka vuonna 1968. Tuohon produktioon luomme katsauksen Seinäjoen kaupunginteatterin O-blogissa.

Katso myös vlogi: Antti Mikkola, miksi Shakespeare nyt? http://youtu.be/cowhx-LVG1Y

Avoin tiedotustilaisuus

Näytelmän avoin tiedotustilaisuus järjestetään keskiviikkona 22. lokakuuta kello 12.30 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Tilaisuudessa nähdään kohtauksia näytelmästä sekä esitellään sen työryhmä. Myös tilaisuuden yleisö saa totuttuun tapaan esittää kysymyksiä tekijöille.

Lisäksi yleisötyön lääninohjaaja Hanna Korhonen kertoo ryhmille valmistetusta Romeo ja Julia -opetusmateriaalista ja työpajoista.

Tilaisuuteen yleisönä osallistuu paikallisia nuoria, joista osa on osallistunut näytelmän tekoon.

Kuvat:

– Topi Kohonen ja Anna Ackerman näyttelevät nuoria rakastavaisia Antti Mikkolan Seinäjoen kaupunginteatteriin ohjaamassa Romeo ja Julia -näytelmässä. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

– Romeo ja Julia päätyvät sairaalan teho-osastolle. Juliaa näyttelee Anna Ackerman (oik.) ja Romeota Topi Kohonen. Lääkärinroolissa Mari Pöytälaakso. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri.

Huippukoomikot vierailevat Seinäjoella

30.9.2014

Naistrion viiltävän pirullinen ja lämpimän hauska esitys antaa äänen monenlaisille äideille – tuttu mieskvartetti nostaa esiin mainioita biisejä – ja vauhtikaksikko johdattaa lapsikatsojat villiin länteen.

Miitta Sorvalin, Pirjo Heikkilän ja Sanna Stellanin Kaikki äitini, kaikki tyttäreni -esitys pohjautuu tositarinoihin, joita eri sukupolvien naiset kirjoittivat Kodin Kuvalehden pyynnöstä vuonna 2013.

Näytelmässä puidaan äitinä olemisen sietämätöntä keveyttä ja lauluja, joita ei saisi laulaa. Kun äitien ja tyttärien välistä suhdetta käsitellään kovin ottein jää jäljelle vain anteeksianto, hurtti huumori ja elämättömän elämän jano. Esityksen on ohjannut Petteri Summanen.

Esitykset 16. ja 17. marraskuuta Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Jussi Lampi kavereineen

Kelvottomat 4 on pohjalaisten todellinen kestosuosikkiryhmä. Kvartetissa esiintyvät Jussi Lammen lisäksi Puntti Valtonen, Tuomas Uusitalo ja Antti Tammilehto.

Puolitoistatuntinen Kun sekään ei riitä -esitys sisältää musiikkia mm. Hectorilta, Juicelta, Kari Peitsamolta, Jaakko Tepolta ja Mikko Koivusalolta. Sketsishown on ohjannut Eero Saarinen.

Esitykset 9. ja 10. lokakuuta Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Lapsille Mauri Kunnaksen seikkailu

Puhveli-Billin lännensirkus on Mauri Kunnaksen kirjaan perustuva musiikkikomedia. Bill ja ystävänsä intiaanipäällikkö Istuva Härkä (entinen Roikkuva Räkä) esittävät ”tosikertomuksia” villistä lännestä. Seikkailut ovat tietysti sattuneet villin lännen suurimmalle sankarille – Puhveli-Billille itselleen.

Linnateatterin vierailuesityksessä soi elävänä amerikkalainen musiikki. Rooleissa esiintyvät Jaakko Loukkola ja Sami Markus. Näytelmän on ohjannut ja sovittanut Sami Rannila.

Esitykset 27. – 30. lokakuuta Seinäjoen kaupunginteatterin Verstasnäyttämöllä.

Seinäjoen kaupunginteatteri avaa blogin

25.9.2014

Esityksetkin jatkavat eloaan verkossa.

O-blogi on Seinäjoen kaupunginteatterin media, johon kirjoittaa talon oma väki, vierailijat, katsojat sekä muiden alojen asiantuntijat.

Aiheena on teatteri. Mutta, koska koko maailma on näyttämö – kuten teatterinjohtaja Vesa Tapio Valo blogin avauksessaan muistuttaa – ovat teemojen rajat lavealla nekin.
– Kyseessä ei ole kritiikkiblogi, vaan areena, jossa voi esimerkiksi jatkaa keskustelua esityksestä. Se on monen mielestä tarpeen, onhan teatteriesitysten tärkein tehtävä nostaa esille kaikkia ihmisiä koskettavia asioita. Kirjoituksia saa kommentoida ja toivommekin sivulle vireää vastavuoroisuutta, sanoo Valo.

Osa näytelmien taustatiedoista, joita on perinteisesti julkaistu käsiohjelmissa, siirtyvät verkkolokiin.
– Blogi tarjoaa tekijöille mahdollisuuden esitellä työn alla olevaa näytelmää. Kirjoitukset avaavat kulloistakin teosta ja saattavat toimia kimmokkeena esitykseen tulolle. Varsinaisesti markkinoinnista ei kuitenkaan ole kyse.

Blogiin voi tarjota omaa kirjoitustaan. Teatteri myös tilaa artikkeleita tietyistä aiheista.
– Tavoitteenamme on kansainvälinen areena, mutta kirjoitukset julkaistaan aina myös suomeksi.

Blogin päätoimittaja on teatterinjohtaja Valo. Toimituksesta vastaa teatterin tiedotus. Verkkoloki on lisäksi vlogi, jossa julkaistaan videoita.

Entä, mistä O-blogi on saanut nimensä? Jännittävä salapoliisityö selviää blogin Shakespeare-artikkelista Saavista kaataen.

Kuva: Seinäjoen kaupunginteatterin blogia kuvittaa Seinäjoen kaupunginteatterin graafinen suunnittelija Emilia Kaupinmäki.

Tuoksuton viikko myös teatterissa

12.9.2014

Perjantaina 17. lokakuuta näytöksissä ei käytetä mm. teatterisavua ja hajusteita. Myös yleisöä pyydetään huomioimaan tuoksuttomuus.

Allergia- ja astmaliitto paikallisyhdistyksineen järjestää 13. – 19.10.2014 tuoksuttoman viikon.

– Tuoksuyliherkkä saa oireita mitä moninaisimmista tuoksuista. Hyväksi tarkoitettu tuoksu voikin aiheuttaa mm. pahoinvointia tai päänsärkyä. Myös monen allergiaa ja astmaa sairastavan oireet pahenevat hajusteista ja tupakansavusta. Heille asiointi tuoksujen keskellä on vaikeaa, muistuttaa Allergia- ja astmaliitto.

Seinäjoen kaupunginteatterinteatterissa tuoksuttomuus tuntuu kahdessa teemaviikon näytöksessä. Perjantain 17. lokakuuta Kaisa ja Otto sekä Seitsemännen portaan enkeli -näytelmien esityksissä ei käytetä mm. teatterisavua. Myös yleisöä pyydetään huomioimaan tuoksuttomuus.
– Huomaavainen työyhteisö huomioi asiakkaansa ja työkaverinsa, eikä käytä voimakkaita haju- ja partavesiä, tuoksuvaa kosmetiikka tai tuoksuvia hiusten viimeistelyaineita, liiton tiedotteessa todetaan.

Irkkumusa tahdittaa tragikoomista selviytymistarinaa

8.9.2014

Seinäjoen kaupunginteatterin Seitsemännen portaan enkeli kertoo siitä, miten lapsuudesta voi selvitä.

Studionäyttämön kauden ensimmäinen ensi-ilta perustuu tositarinaan, irlantilais-amerikkalaisen Frank McCourtin muistelmien ensimmäiseen osaan Angela’s Ashes, Seitsemännen portaan enkeli.

Seinäjoella tarina kerrotaan suoraan yleisölle, kekseliäin keinoin, kuin leirinuotiolla.
– Esitys on vanhanaikainen, mutta ei perinteinen. Mutkaton ja helposti lähestyttävä, kuvailee vieraileva ohjaaja Taava Hakala.
– Kerromme ison tarinan pienin näyttämöllisin muutoksin. Näyttelijät ovat olleet hyvin kekseliäitä siinä, miten kohtauksesta ja roolista siirrytään toiseen. Näytelmä on myös lukemattomien roolien kavalkadi, jossa näyttelijät tekevät virtuoottista työtä.

Seitsemännen portaan enkeli kertoo 1900-luvun alkupuolen Irlannista, jonne pieni Frank-poika paluumuuttaa New Yorkista perheensä kanssa. Alkoholisoituneen isän ja perheen hengissä pitämiseksi painivan äidin entisessä kotimaassa elinolosuhteet eivät parane, ennemminkin pahenevat. Vaikka köyhyys on tappavaa, viipyilee perheen yllä kummallisesti myös ilonkare, joka kantaa. Näytelmä onkin paitsi Frankin kasvutarina myös selviytymistarina, jota vauhdittaa suomeksi kuultava irlantilaismusiikki.

Frankia esittää Seinäjoen kaupunginteatterin uusi näyttelijä, keväällä Tampereen Näty:stä valmistunut Topi Kohonen. Hänen rinnallaan nähdään koko joukko rooleja, joita salamavaihdoin esittävät Heikki Vainionpää (mm. isä), Jelena Jokelin-Muilu (mm. äiti), Liisu Aurasmaa (mm. Malachy), Sari Jokelin (mm. Philomena) ja Mia Vuorela (mm. Ira:n virkailija). Roolihenkilöinä esiintyy myös näytelmän irkkubändi: kosketinsoittimien ja haitarin soittaja Timo Ristilä (mm. pappi), laulaja, viulisti ja mandoliinin soittaja Osku Ketola (mm. pappi) sekä kitaristi Timo Luostari (mm. juoppo). Liisu Aurasmaa soittaa tinapilliä muunkin ensemblen osallistuessa soittoon pyykkilaudoin ja tamburiinein.

Näytelmän skenografia on Karmo Menden, äänet Teemu Salon ja valot Hannu Raja-ahon.

Maija Sydänmaanlakan ja Hannu Matti Tyhtilän dramatisoima näytelmä Seitsemännen portaan enkeli on aiemmin nähty Hämeenlinnan kaupunginteatterissa vuonna 2012.

Ensi-ilta 17.9.2014 studio-näyttämöllä.