Tiedotteet

Moninainen palaa loppuunmyydyin näytöksin

27.2.2015

Eija-Irmeli Lahden sooloillassa nähdään näyttelijän muodonmuutos.

Marraskuussa 2014 ensiesityksensä saanut Moninainen palaa 4. maaliskuuta Verstasteatteriin. Viisi lisäesitystä myytiin loppuun jo tovi sitten.

Eija-Irmeli Lahti on koostanut sooloesityksensä liki kolmenkymmenen kotimaisen kirjailijan ja runoilijan teksteistä. Esitys nähdäänkin maaliskuussa myös Suomen kirjailijaliiton Talvipäivien ohjelmistossa.

Muuntautuminen on näyttelijälle arkipäivää.
– Silti se on aina jännittävä prosessi. On hauskaa eksyttää yleisöä niin ettei minua heti tunnisteta, sanoo Lahti.

Esityksessä Lahti sukeltaa naisen elämän eri jaksoihin neljän hahmon kautta. Välimaastossa pienestä tytöstä vanhaksi naiseksi polkuaan kulkevat rohkea sekä kyynistynyt nainen.
Lähtökohtana oli hahmojen ulkonäkö.
– Idean voi saada mistä vain. Tällä kertaa se lähti peruukeista.

Kampaaja-maskeeraaja Minna Yli-Villamo muokkaa Moninaisen hahmot näyttämöllä, yleisön edessä. Reilun tunnin mittaisen esityksen äänitehosteista ja tekstien säestyksestä vastaa harmonikkataiteilija Marita Ylevä.

Teatteri flunssa-aallon kourissa

18.2.2015

Seinäjoen kaupunginteatterin neljä näytöstä on tällä viikolla peruttu sairaustapausten vuoksi. Katsojat pääsevät näkemään haluamansa esitykset kevään aikana, lupaa teatterinjohtaja Valo.

Seitsemännen portaan enkelin tiistai- ja torstainäytökset sekä keskiviikkoinen Romeo ja Julia -näytös jäävät tällä viikolla esittämättä. Perjantaina ohjaaja Antti Mikkola, joka on myös näyttelijä, astuu yhteen Romeo ja Julia -näytelmän rooleista. Myös Amadeus-näytelmän lauantain kaksi näytöstä saadaan näillä näkymin esitettyä.

Hiihtolomalla, viikolla 9, teatterissa ei ole näytöksiä.
– Pitempi tauko osuu nyt sopivaan ajankohtaan. Toivotaan, että kaikki ehtisivät parantua ja toipua kunnolla, sanoo teatterinjohtaja Vesa Tapio Valo.
– Uskon, että kaikki halukkaat ehtivät kevätkaudella nähdä haluamansa näytelmät peruutuksista huolimatta.

Teatterin peruessa esityksen, lippunsa jo lunastaneet asiakkaat saavat paikan toiseen esitykseen tai kokonaan toiseen näytelmään. Rahat voi myös saada takaisin tai liput vaihtaa lahjakorttiin, joka on voimassa vuoden.
– Lippumyymälämme on näissä tilanteissa suoraan yhteydessä asiakkaisiin. Yleensä katsojat tahtovat nähdä juuri sen tietyn näytelmän, joten olemme järjestäneet heille paikat uuteen näytökseen. Katsojat ovat olleet hyvin ymmärtäväisiä ja myötätuntoisia, kiittää myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Tamminen.

Myötätunto on yksi Thalia-palkituista vuoden teatteriesityksistä

12.2.2015

Seinäjoen kaupunginteatterin Myötätunto on yksi viidestä Thalia-palkinnon saavasta vuoden teatteriesityksestä.

Veikko Nuutisen kirjoittama ja Riko Saatsin Verstasteatteriin ohjaama Myötätunto palkitaan neljän muun esityksen kanssa maailman teatteripäivänä 27. maaliskuuta. Palkinnon myöntää Teatterin tiedotuskeskus.

Valintaraati tahtoi palkita useamman kuin vain yhden esityksen:
”Suomessa tehdään monimuotoisia teatteriesityksiä, joiden keskinäinen vertailu ja taiteelliseen paremmuusjärjestykseen asettaminen olisi keinotekoista. Tämän vuoksi emme ole halunneet palkita yhtä vuoden esitystä. Sen sijaan olemme halunneet nostaa Thalioiksi viisi hyvin erilaista esitystä.

Yhteistä niille on kuitenkin vahva kokonaistaideteosajattelu, esityksellinen intohimo sekä kiinnittyminen omaan aikakauteen. Nämä esitykset ovat syntyneet paitsi uuden etsinnästä, oli sitten kyse esityskäsikirjoituksista/näytelmistä, näyttelemisestä, estetiikasta, yhteistyöstä, kumppaneiden sitouttamisesta, ne ovat myös löytäneet yleisönsä ja olleet tärkeitä sekä virkistäviä puheenvuoroja teatterikentän uudistamisessa.”

Myötätunnon raati tahtoi palkita, koska:
”Myötätunto on kokonaistaideteos, koko taiteellisen ryhmän tasavahva analyysi nykyajan vinoutuneesta perherakennelmasta, vanhemmuudesta ja nuorison ulkopuolelle sulkemisesta. Loistavaa näyttelijäntyötä (osaksi puhutaan englantia), loistava paikka valittu talossa esitykselle – jo katsomoon meno on matka esitykseen. Rajoja ja teatteriesitystraditiota rikkovaa kaupunginteatterin ohjelmistoa.”

Tarina koulukiusaamisen seurauksista

Marraskuussa 2012 ensi-iltansa Seinäjoella saanut Myötätunto kertoo järkyttävän tarinan koulukiusaamisen seurauksista ja ulkopuolelle jäämisestä.

Tarinan päähenkilö on kouluikäinen Henry, jolle vanhemmilta ei tahdo riittää aikaa tai huomiota. Paikkakunnalle hiljattain perheensä mukana muuttanut Henry ei ole saanut luotua koulussa kaverisuhteita. Hän viettää aikansa elokuvia tehden. Äidinkielen esitelmätunnilla Henry esittää kuvaamansa elokuvan, jossa Jumala on kuollut eikä ihmishengellä ole arvoa. Esityksen maailmankuva on joillekin liikaa. Varsinkin, kun koulussa on vastikään tapahtunut synkkiä ja järkyttäviä asioita. Hyvitykseksi Henryn pitäisi tehdä toinen esitys aiheenaan myötätunto, mutta hän ei tiedä mitä se on? Opettajalla ja vanhemmillakaan ei tunnu olevan vastauksia.

Myötätunnon kera Thalia-palkinnon saavat Kansallisteatterin Neljäs tie, Viirus-teatterin Där vi en gång flått, DuvTeaternin Den brinnande vargen ja Q-teatterin Kaspar Hauser.

Tinfo – Teatterin tiedotuskeskuksen tiedote löytyy täältä: http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&mode=tiedotteet&laji=1&tiedote_id=428

Toimitusjohtaja Marja-Leena Kallantie taiteilijatapaamisen tähtenä

9.2.2015

Seinäjoen kaupunginteatterin pitkäaikainen toimitusjohtaja sanoo lähtevänsä haikein mielin eläkkeelle.

Miten Seinäjoen kaupunginteatteri kasvoi nykyisiin mittoihinsa? Muun muassa siitä kertoo toimitusjohtaja Marja-Leena Kallantie teatterin taiteilijatapaamisessa keskiviikkona 18. helmikuuta kello 17.45. teatterin ylälämpiössä.

Kallantie aloitti työskentelyn Seinäjoen kaupunginteatterissa vuonna 1975. Hänen teatteripolkunsa on käynyt palkanlaskija-kirjanpitäjästä toimitusjohtajaksi saakka.

Kun Kallantie elokuussa 2015 siirtyy eläkkeelle, minkälaisen talon hän jättää taakseen?
– Hyvänkokoisen ja taloudellisesti tasapainoisen talon, jossa toimii ammattitaitoinen henkilökunta. Haikeana lähden, sanoo Kallantie.

Nelikymmenvuotisen uran tehnyttä Kallantietä tilaisuudessa haastattelee rehtori Raimo Hautanen.

Amadeus sävelten legolaatikolla

5.2.2015

Seinäjoen kaupunginteatterin Amadeus on leikittelevä ja pukuloiston värittämä draama kateudesta. Salieri on näyttelijä Esa Ahosen tähän asti isoin rooli.

Peter Shafferin 70-luvulla kirjoittama Amadeus on yhä maailman tunnetuimpia näytelmiä, etenkin vuonna 1984 ilmestyneen Milos Formanin Oscar-palkitun elokuvan myötä. Amadeus käynnistyy 1823 italialaissyntyisen säveltäjän Antonio Salierin kotoa, missä vanha mies huutaa tuskaansa ja anoo armahdusta – hän väittää murhanneensa kolmekymmentä vuotta sitten kuolleen kollegansa Wolfgang Amadeus Mozartin.

Salieri on näytelmän päähenkilö, hän on näyttämöllä koko ajan ja vie tarinaa eteenpäin.
Näyttelijä Esa Ahosella on piisannut Salierissa opeteltavaa. Hän on kuunnellut Cecilia Bartolin levyttämiä Salierin aarioita, levyä, jonka omisti jo aiemmin sekä mutissut näytelmän vuorosanoja kävellessään.
– Näyttämöharjoituksissa teksti sijoittuu tilanteisiin ja syöpyy mieleen sitä kautta.

Virolaisen ohjaajan Ain Mäeotsin johdolla Amadeuksessa haetaan luontevaa ilmaisua.

– Melodramaattiseksi ei saa heittäytyä. Pyrimme aitouteen, sellaiseen ilmaisuun, joka ei ole näyttelemistä. Simple as that, Ain aina sanoo, mutta ei ole mitään niin vaikeaa kuin olla yksinkertainen. Vähän kuin klassisessa laulussa, missä pyritään jalostettuun luonnollisuuteen, sanoo Sibelius-Akatemiassa oopperalaulajaksi opiskellut Ahonen.

Leikin ja huumorin kautta

Vaikka näytelmän Salieri on saavuttanut Wienin hovissa hyvän aseman, hän huolestuu kun neron maineessa oleva Mozart saapuu Wieniin ja keisari tilaa tältä oopperan. Mozart pulppuaa vapautuneen kaunista musiikkia eikä käyttäydy etiketin mukaisesti. Se harmittaa monia, etenkin Salieria.
– Ei Salieri ollut paha ihminen. Tai Mozart, vaikka oli nero, ei hän ollut mikään friikki. Molemmat ovat tunnistettavia ihmisiä, sanoo Mäeots.

Hän on katsonut tarinaa monesta suunnasta.
– Olen miettinyt miten syvälle ja pitkälle voin mennä olematta liian vakava, totisuus tappaisi tragedian. Ennemminkin olen ohjaajana kuin lapsi legolaatikon äärellä, haluan leikkiä ja traagisuudessa on paljon humoristisia piirteitä.

Juonittelua Wienin hovissa siivittää Mozartin ja Salierinkin musiikki.

Esa Ahosen Salierin rinnalla näyttelevät Topi Kohonen (Mozart), Liisu Aurasmaa (Constanze) sekä muissa rooleissa Jani Johansson, Maria Pere, Heikki Vainionpää, Mari Pöytälaakso, Eija–Irmeli Lahti, Mia Vuorela, Jelena Jokelin-Muilu, Anna Ackerman ja Timo Ristilä.

Amadeus-näytelmän näyttävät puvut ovat kellontarkkaa epookkia. Ne on suunnitellut Riikka Aurasmaa, peruukit ja kampaukset Johanna Uusitontti. Muun muassa Mozartin hahmo on varsin värikäs – aikansa rokkitähdellä on aina uusi peruukki päässään. Näytelmän lavastus on Teppo Järvisen suunnittelema, valot on suunnitellut Tomi Suovankoski ja äänet Sami Luttinen.

Amadeus saa ensi-iltansa 14. helmikuuta suurella näyttämöllä.

Ain Mäeots (s.1971)

Ain Mäeots on virolainen teatteri- ja elokuvaohjaaja. Hän syntyi Vörussa joulukuussa 1971.

Mäeots valmistui Viron Musiikki- ja teatteriakatemiasta 1994. Hän on siitä lähtien työskennellyt näyttelijänä ja ohjaajana Vanemuine-teatterissa Tartossa. Vuosina 1999-2006 Mäeots toimi Vanemuinen taiteellisena johtajana ja on vuodesta 2006 lähtien ohjaajana kuulunut teatterin taiteelliseen johtoryhmään. Parhaillaan hän myös näyttelee Mika Myllyahon kirjoittamassa Paanika-komediassa (Paniikki) Vanemuinessa.

Mäeotsin yli kolmenkymmenen ohjauksen joukossa on muun muassa eestiläistä nykydraamaa sekä kansainvälisiä musikaaleja (West Side Story, Sound of Music sekä nukketeatteriin ohjattu Shrek-musikaali). Hänen tuorein teatteriohjauksensa ennen Seinäjoen kaupunginteatterin Amadeusta oli Fanny ja Alexander Vanemuine-teatteriin, 2014. Virolaisen näytelmäkirjailijan Jaan Tätten näytelmän Kauhea syrjähyppy (Ristumine peateega) Mäeots ohjasi Tampereen teatteriin vuonna 2003. Mäeotsin työskentelykieli Suomessa on englanti.

Mäeotsin elokuvaohjaukset, peliriippuvaisista kertova Demons (2012) sekä laulajatar Hilana Taarkasta kertova draama Taarka (2008) on nähty kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.

Amadeuksen jälkeen Mäeots ohjaa Vanemuinen tämän vuoden tapauksen, tositapahtumiin perustuvan Obinitsa-näytelmän, joka seuraa yhden suvun vaiheita vuosisadan ajalta. Sitä seuraa Abban Mamma mia -musikaalin ohjaus, sen ensi-ilta on lokakuussa 2016.

Vanemuine on Viron vanhin teatteri ja maan ainoa, joka esittää näyttämötaiteen kaikkia lajeja oopperasta klassiseen draamaan, musikaaleista lastennäytelmiin ja nykybaletista sinfoniakonsertteihin. Teatterin ohjelmistossa on jatkuvasti nelisenkymmentä erityylistä esitystä.