Tiedotteet

Saarnaaja on syksyn kotimainen kantaesitys

10.5.2017

Ari-Pekka Lahti (vas.) ja Juha Luukkonen kirjoittavat yhdessä uuden näytelmän Seinäjoen kaupunginteatteriin.

Tämä aika huutaa totuudentorvea, joka myös itse elää totuutensa todeksi, näkevät Seinäjoen kaupunginteatterille uutta näytelmää kirjoittavat Ari-Pekka Lahti ja Juha Luukkonen.

Saarnaaja on moraliteetti tämän päivän Suomesta. Sen ensiesitys on marraskuussa 2017 Seinäjoen kaupunginteatterin studionäyttämöllä.

Näytelmän keskiössä on herätysliikkeen fiktiivinen saarnaaja, hahmo, joka antaa kaikkensa kokemalleen kauneudelle. Hän on samaan aikaan sekä tuomiopasuuna että rakkauden apostoli ja kaikkea siltä väliltä. Se, joka sanoo ääneen sen, mitä ei yleensä sanota.

Innoituksen näytelmään on antanut neljäkymmentä vuotta sitten laajan herätysaallon käynnistänyt helluntailiikkeen saarnaaja Niilo Yli-Vainio.

Käsikirjoittajina, dramaturgeina ja ohjaajina tunnettuja Lahtea ja Luukkosta yhdistää polte uskonnollisiin kysymyksiin ja kiinnostus karismaattisiin herätysliikkeisiin.
– Olen ihaillut erityisesti Niilo Yli-Vainion tapaa saarnata, hän oli lajinsa mestari. Minua alkoi kiinnostaa inhimillisyys tuon mestaroinnin takana, minkälaista sisäistä taistelua hän on mahtanut käydä kamppaillessaan herätyksen puolesta ja miten reissutyö näkyi perheen elämässä. Millainen sellaisen ihmisen sisäinen elämä on, miten se muuttuu ja kehittyy, pohtii Ari-Pekka Lahti, toinen kirjoittajista.

Saarnaaja on näytelmä jumaluuden kokemisesta, moniääninen teatterillinen herätyskokous. Näytelmä tutkii ilmiötä ja sen henkeä kunnioittavasti ja ymmärtäen, mutta kuvaa myös ristiriitaisuuksia.

Mitä hän sanoisi tänään?

Ennemmin kuin tehdä Yli-Vainion näköiskuva, kirjoittajia kiinnostaa käsitellä hänen kaltaisensa saarnaaja-hahmon viestien merkitystä ja vaikutusta muihin ihmisiin – ja koko ympäröivään todellisuuteen.
– Kun nykyään totuus, moraali ja oikea ja väärä tuntuvat olevan ihan mutu-pohjalta päätettäviä asioita ja koska tahansa johonkin trendikkäämpään vaihdettavissa, niin kyllähän tämä aika huutaa tällaista totuudentorvea, joka myös itse syvästi elää ja todeksi tekee sen totuutensa. On siis jotain muuta kuin häiriintynyt populisti tai joku ties minkä listan kärjessä keikkuva idiootti, sanoo toinen kirjoittaja ja ohjaaja Juha Luukkonen ja jatkaa:
– Jo pelkästään siksi näytelmä ja sen saarnaaja-hahmo tulevat olemaan paljon muutakin kuin pelkkä uskonnollinen trippi vaikka toki tässä näytelmässä Jumala on selkeästi olemassa. 

Uskonnon harjoittamisesta tekijöiden mieleen nousevat rukousta mukaillen sanat Valta, Voima ja Kunnia.
– Ne kertovat missä maastossa liikutaan ja minkä suuruusluokan asioista näytelmässä on kyse. Ne sisältävät myös uskon kääntöpuolen: etsimisen, epäuskon ja vallankäytön, jotka näissä usko-hommissa aina jossain nurkan takana vaanivat. Olen nähnyt ja itsekin kokenut myös sen puolen, jota ei voi sanoa muuksi kuin toisen yksityisyyden loukkaamiseksi ja häiriköinniksi, sanoo Luukkonen.
Heistä ei ole lainkaan kummallista, että ihminen peloissaan turvautuu Jumalaan.
– Minähän esimerkiksi pelkään kuolemaan ihan kahelina ja päivittäin, niin että vieläkin tämmöisenä keski-ikäisenä saatan huutaa itsekseni kauhusta ääneen. Helppo pitää naurettavana, mitä se tietysti onkin, mutta minä ihan konkreettisesti tiedän, mitä pelko voi saada ihmisessä aikaan. Muutenkin nämä asiat ovat varmaan ainoita koko maailmassa, joiden edessä olen hyvin nöyränä, myöntää Luukkonen.

Uskonyhteisöissä on potentiaalia.
– Olen aikoinani pyörinyt kaikennäköisissä uskonnollisissa yhteisöissä, herätysliikkeistä kansankirkkoon, ja tunnen sen maailman hyvin.  Olen nähnyt paljon käsittämätöntä hyvää, sellaista toisen ihmisen auttamista, tukemista ja kunnon vanhan ajan talkoohenkeä, etten ole koskaan haikaillut minkään ”kadonneen yhteisöllisyyden” perään, kertoo Luukkonen.
– Jos nämä porukat käyttäisi edes neljäsosan siitä sisäisestä energiastaan vaikka kodittomien auttamiseen, eikä triviaalien ja epäolennaisten asioiden puolesta huutamiseen, niin eihän tässä maassa kohta olisi ongelmia ollenkaan.  

Seinäjoella, jos jossain

Lahden ja Luukkosen yhteistyö alkoi vuonna 2007. He arvostavat ja innoittavat tekijöinä toisiaan.
– Kirjoitamme Saarnaajan kohtauksia eri tilanteiden pohjalta molemmat tykönämme. Työstämme niitä eteenpäin, keskustelemme, teemme uusia kohtauksia ja rakennamme kokonaisuutta Juhan vision pohjalta, kertoo Lahti.
– Ari-Pekka on syvällisesti kirjailija, minä taas ohjaaja, joka kirjoitan. Täydennämme hyvin toisiamme. Tässä taidemaailmassa löytää oikeasti valitettavan harvoin sellaisia ihmisiä, joiden kanssa syntyy aito, kestävä ja toista kunnioittava ja arvostava kolleegius, sanoo Luukkonen.

Lahti ehdotti Saarnaaja-näytelmän teemaa Luukkoselle jo vuosia sitten. Aihe nousi esiin Luukkosen tullessa Seinäjoen kaupunginteatteriin Täällä Pohjantähden alla -esityksen myötä. Pohjantähti on ollut kevään 2017 suurmenestys.
Luukkosen mukaan hyvä taide on liitoksissa aikaan ja paikkaan.
– Se ei tarkoita, että Pohjanmaalla pitäisi tehdä vain maakuntaan sijoittuvia juttuja, mutta uskon, että Saarnaajalle on tilaus Seinäjoella vuonna 2017.
– Se, että Yli-Vainio on vaikuttanut ympäri Pohjanmaata, myös Kokkolassa, mistä itse olen kotoisin, tuntuu tärkeältä. Hänen elämässään kuuluu lakeuksien maisema, sen lohduton harmaa valo ja ne unelmien ja haaveiden kuiskaukset, mitä omasta elämästäni tunnistan, päättää Lahti.

Saarnaaja-näytelmä

Saarnaajan ohjaa Juha Luukkonen. Sen rooleissa nähdään Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijät Liisu Aurasmaa, Jani Johansson, Sari Jokelin, Seppo Kaisanlahti, Jukka Puronlahti ja Mari Pöytälaakso. Näytelmän skenografi on Juho Lindström, äänet suunnittelee Sami Silén ja valot Juho Itkonen.

Näytelmän kantaesitys on 8. marraskuuta 2017 Seinäjoen kaupunginteatterin Elissa-näyttämöllä.

Eija-Irmeli ”Eikku” Lahti jää eläkkeelle

2.5.2017

Eija-Irmeli Lahti jää eläkkeelle Seinäjoen kaupunginteatterista tänä keväänä. Monipuolinen teatterintekijä tunnetaan niin näyttelijänä kuin ammatti- ja harrastajaryhmien ohjaajanakin yli maakuntarajojen.

Lahden juhlanäytöstä vietetään lauantaina 27. toukokuuta kello 15 suurella näyttämöllä. Ohjelmassa on Lahden itsensä sekä hänen kollegoidensa esityksiä.

– Olihan sitä jo täs, toteaa näyttelijä, ohjaaja Eija-Irmeli Lahti luodessaan katseen 40 vuoteensa näyttämöllä. Ura alkoi vuonna 1977 Uppsalan Totem-teatern’sta.

Monessa Lahti on siitä lähtien ollutkin mukana. Hänen ansioluettelonsa on mittava. Lahti on näytellyt, ohjannut, kirjoittanut, kouluttanut – luonut uutta niin ammattilaisten kuin harrastajienkin kanssa.

Monessa mukana

Seinäjoelle Lahti tuli vuonna 1989 silloisen teatterinjohtajan, Rauli Jokelinin kutsusta.
– Olen saanut tehdä hienoja rooleja. Mieleen ovat erityisesti jääneet näytelmät Kolme sisarta, Viimeiset kiusaukset, Kaiket päivät, kaiket yöt. Ja tietenkin Puhdistus ja Ei mene halvalla, joiden ohjaajan, Heidi Räsäsen kanssa työskentely avasi uusia ulottuvuuksia. Tärkeitä ovat myös Hiljaiset sillat ja Kultalampi.

Lahti on iloinen, että yleisö löysi monologit, joiden tekemisestä hän on nauttinut.
– On ihmisiä, jotka tykkäävät seurata pienempää, intiimimpiä esityksiä.

Lähes alusta pitäen Lahti on Seinäjoella myös ohjannut, välillä enemmänkin.
– On ollut mieluista ohjata lapsikatsojille isojakin näytelmiä. Aladdinin taikalamppu, Susi kuninkaan vaatteissa, Velho ja leijona ja varsinkin Kuningas Ei! vilahtelevat vieläkin katsojien palautteissa. Erityisen omalta tuntui ohjata pienelle näyttämölle Viimeinen suurista rakastajista. Siinä Esa Ahonen teki ensimmäisen ison puheroolinsa.

Ennen Seinäjoen kaupunginteatteriin tuloaan Lahti työskenteli Savonlinnan ja Kotkan kaupunginteattereissa sekä Porin teatterissa. Hän on näytellyt myös ruotsiksi Uppsalan Totem-teatern’ssa ja ohjannut Wasa Teatern’ssa. 

Vuodet 1998-2001 hän toimi Pohjanmaan taidetoimikunnan näyttämötaiteen läänintaitelijana.

Teatteri on elämäntapa

Luvassa on täyttä elämää maalla ja merellä.
– Kirjahyllyssä on lukemattomia kirjoja ja laiminlyödyt lähi-ihmiset saavat nyt osansa.

Vaikka jää eläkkeelle, ei Lahti teatteritöitä kokonaan lopeta.
– Tämä ammatti on sillä tavalla etuoikeutettu, että se on elämäntapa. Luovun nyt oravanpyörästä ja kuusipäiväisestä työviikosta, mutta toivon ja koen, että minulla on vielä annettavaa, hän sanoo.
– Mulle ei olisi hyväksi joutua lopettamaan työt kuin seinään, olen sen sortin ihminen.  Nyt säätelen itse aikatauluja ja sitä, mitä tekisin.

Monologiesitykset Ei stä koskan tiär kuka tuloo käymähän, Moninainen sekä Loppuhalauskompleksi ja muita riskejä ovat edelleen tilaisuuden tullen esitettävissä ja uusiakin esityksiä voi syntyä.
– Haaveissa on myös jatkaa kirjoittamista, katsoo Lahti eteenpäin.

Ilkka Mäkelä Suomen Teattereiden hallitukseen

27.4.2017

Suomen Teatterit ry nimesi uuden hallituksen vuosikokouksessaan torstaina Lappeenrannassa.

Seinäjoen kaupunginteatterin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Mäkelä on valittu Suomen Teatterit ry:n hallituksen jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
– Saan jatkaa Esa Pertun ansiokasta työtä, toteaa Mäkelä valinnastaan.

Erovuorossa ollut Seinäjoen kaupunginteatterin hallituksen nykyinen varapuheenjohtaja Esa Perttu on istunut järjestön hallituksessa vuodesta 2010.

Teatterijärjestön hallituksen puheenjohtajana jatkaa sosiaalineuvos Maija Perho. Muut hallituksen jäsenet edustavat Helsingin, Turun, Rauman, Kuopion ja Kokkolan kaupunginteattereita sekä Tampereen Työväen Teatteria, Tanssiteatteri Rimpparemmiä ja Svenska Teaternia.

Suomen Teatterit ry (STEFI) on suomalaisten ammattiteattereiden edunvalvonta- ja työnantajajärjestö, joka työskentelee jäsenteattereiden toimintaedellytysten turvaamiseksi ja hyvän teatterin tekemisen mahdollistamiseksi Suomessa.

Pöyrööt-sarjakuva kasvaa kantaesitykseksi

26.4.2017

Pöyrööt-sarjakuvan hahmot Jussi Pöyröö perheineen ja naapurin Make heräävät nyt ensimmäistä kertaa henkiin ja nousevat Seinäjoen kaupunginteatterin Vanha-näyttämölle maaliskuussa 2018. Kuvitus: Liisa Seppälä

Seinäjoen kaupunginteatterin Vanhan näyttämön ensimmäinen ensi-ilta maaliskuussa 2018 kertoo pohjalaisesta Jussista ja tämän lähipiiristä reilusti pohojammaan murtehella.

Uusi pohjalaiskomedia perustuu kuuteen Arttu ja Liisa Seppälän Pöyrööt-sarjakuva-albumiin: Pöyrööt tuloo, Rakkautta kärestä pitäen, Yritystä meillä piisaa, Ophelia, Oikias olemisen opas ja Pohojammaalta kotoosin. Suositun sarjakuvan hahmot heräävät henkiin nyt ensimmäistä kertaa

Näytelmä kertoo syksyisestä päivästä kuvitteellisella Pöyröön kylällä jossain päin Etelä-Pohjanmaata.

Tarinan päähenkilö on Jussi Pöyröö, pohjalaismies, joka on mielestään aina oikeassa, jopa ollessaan väärässä. Pöyröö pistää tiukkaan syyniin niin parisuhteen, kotityöt, yrittäjyyden, laihduttamisen kuin nykypäivän ilmiötkin.
– Jussi on mielipiteineen vahvasti tässä päivässä, tosin kymmenen vuotta myöhässä, luonnehtii sarjakuvan käsikirjoittaja Arttu Seppälä luomaansa hahmoa.

Jussin lähipiiriin kuuluvat vaimo ja lapset, suomenruotsalaiset sukulaiset sekä naapurin Make Yli-Sakia, jota Jussi koulii pohjalaisuuteen ja oikeassa olemisen taitoon.
– Tavoitteena on, että Make itsenäistyy äidin helmasta ja löytää itselleen naisen, kertoo Pöyrööt – Oikias oleminen -komedian käsikirjoittaja ja ohjaaja Mikko Kaukolampi.

Kaukolampi on aiemmin tehnyt YLE:n Radioteatterille Milla Paloniemen Kiroileva siili -sarjakuvaan perustuvan kuunnelman sekä Anni Nykäsen Mummo-sarjakuvasta näytelmän Lappeenrantaan.

Vaikka kokemusta löytyy, Kaukolampi myöntää, että 1-3-kuvaisen strippisarjakuvan näytelmäksi kirjoittamisessa on haasteensa.
– Sarjakuville on ominaista, että draaman kaari on olemassa, mutta se on tavallaan typistetty. Yhtenäisyys kuitenkin löytyy henkilöhahmojen ja teemojen kautta.

Näytelmän eri rooleissa nähdään näyttelijät Jani Johansson, Mia Vuorela, Mari Pöytälaakso, Heikki Vainionpää ja Pekka Hänninen.

Lavastuksen suunnittelee Paula Koivunen, puvut Leena Rintala, äänet Sami Lust ja valot Hannu Raja–aho.

Paluu vanhalle teatterille

Pöyrööt-näytelmä saa kantaesityksensä 10. maaliskuuta 2018 Seinäjoen kaupunginteatterin vanhalla kotinäyttämöllä, nykyisen Nuorisokeskuksen salissa. Perinteikästä ja rakasta näyttämöä kutsumme nyt tuttavallisesti nimellä Vanha. Sieltä teatteri muutti nykyiseen Alvar Aallon suunnittelemaan teatteritaloon vuonna 1987.

Näytöstoiminta siirtyy osittain Vanhalle nykyisessä Aallon-teatteritalossa alkavan teatteriteknisen remontin vuoksi. Remontti toteutetaan kahden vuoden aikana. Pöyrööt on ensimmäinen näytelmä Vanha-näyttämöllä. Uusi ensi-ilta on luvassa heti syksyllä 2018.

Arttu Seppälän kirjoittamaa ja Liisa Seppälän kuvittamaa Pöyrööt-sarjaa julkaistaan muun muassa Ilkassa, Pohjalaisessa ja Maaseudun Tulevaisuudessa.

Liisa ja Arttu Seppälän Pöyrööt-sarjakuvaan pohjautuvan pohjalaiskomedian käsikirjoittaa ja ohjaa Mikko Kaukolampi (vas.). Kuva: Anna Valtari, Seinäjoen kaupunginteatteri

Trilleri tuo jännitystä teatterin syksyyn

19.4.2017

Murhaloukku-trilleri perustuu henkeäsalpaaviin yllätyksiin, terävään huumoriin ja piinaavaan jännitykseen. Kuvitus: Emilia Kaupinmäki, Seinäjoen kaupunginteatteri

Suurella näyttämöllä ei vältytä ”ruumiilta”, kun Murhaloukku-jännitysnäytelmä saa ensi-iltansa lokakuussa Seinäjoen kaupunginteatterissa. Komediatrillerin lavastaa Marjatta Kuivasto.

Katsoja on saatava epäilemään väärää henkilöä, listaa teatterinjohtaja Christian Lindroos miettiessään, mitä ohjaajan on hyvä huomioida trilleriä tehdessä.

Jännite on pyrittävä säilyttämään eikä liikaa sovi paljastaa heti ensikättelyssä.
– Ilmapiirin on oltava sellainen, että jokin tässä mättää.

Lindroosin mukaan teatterissa käynti voi ja saa olla myös jännittävää.
– Jännäreitä on paitsi hauska lukea myös katsoa. Kun vielä juoni on hyvä, niin mikä onkaan sen viihdyttävämpää.

Mustaa huumoria

Murhaloukku kertoo menestystä saavuttaneesta näytelmäkirjailijasta, joka haluaa kiihkeästi yltää vielä yhteen huippunäytelmään. Nuori kollega on sellaisen kirjoittanut, mutta mestariteosta ei ole vielä julkaistu.

Näytelmän karmivat käänteet saavat alkunsa, kun kirjailijan mieleen juolahtaa mahdollisuus pelastaa oma ura ottamalla nimiinsä toisen teksti.

Mustaa huumoria tihkuvan pirullisen jännärin on kirjoittanut jännityksen mestari, amerikkalaiskirjailija Ira Levin. Broadwayn pisimpään esitetyn Murhaloukun lisäksi hänen kirjoittamiaan ovat muun muassa elokuvat Rosemaryn painajainen ja Stepfordin naiset.

Mehukkaat hahmot

Luovuutensa menettänyttä näytelmäkirjailijaa näyttelee Esa Ahonen. Huippuohjaajana tunnettu Miika Muranen vierailee Seinäjoella nyt näyttelijänä ja astuu näyttämölle nuoren kirjailijakollegan roolissa. 

Muissa komediajännärin mehukkaissa rooleissa nähdään näyttelijät Mia Vuorela, Maria Pere ja Heikki Vainionpää.

Näytelmän lavastajana vierailee Marjatta Kuivasto, jonka edellinen työ Seinäjoen kaupunginteatterissa oli Vampyyrien tanssi -musikaalin lavastus muutama vuosi sitten.

Puvut suunnittelee Riikka Aurasmaa, äänet Sami Lust ja valot Hannu Raja-aho.

Murhaloukun ensi-ilta on 28. lokakuuta suurella näyttämöllä.