Tiedotteet

Monty Pythonin Spamalot -musikaalin ritarit kopsuttelevat Törnävän kesäteatteriin

19.10.2018

Monty Pythonin Spamalot-musikaalin rooleissa nähdään mm. Aku Hirviniemi (vas.), Anna Victoria Eriksson, Olli Rahkonen ja Henrik Hammarberg. Kuva: Sami Kilpiö

Jo musikaalin avauslaulussa ylistetään Suomea, tuota ponivaellusten ja kalalla läiskinnän maata. Vai? No, joka tapauksessa legendaarisen Monty Python -koomikkoryhmän tuotos nähdään nyt ensimmäistä kertaa ikinä suomeksi. Se tapahtuu heinäkuussa 2019 Seinäjoen kaupunginteatterin suvinäyttämöllä.

Monty Pythonin Spamalot -musikaali on kookos – siis kookas tuotanto ja iso panostus Seinäjoen kaupunginteatterilta. Teoksessa lavalla laulaa ja tanssii toistakymmentä esiintyjää.
– Nyt ei pelata varman päälle, vaan otetaan riski pähkähullulla musikaalilla! On aina kiehtovaa tehdä jotain uutta, iloitsee Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Christian Lindroos.

Musikaalissa ollaan sekä keskiajan Englannissa että nyt, täällä. Spamalot parodioi mytologista tarinaa kuningas Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista, jotka jumala pistää etsimään Graalin maljaa. Tehtävä vie kuninkaan ja hänen ritaripoppoonsa erikoisiin paikkoihin ja hullunkurisen outoon seuraan. Päät on pidettävä joko pystyssä tai kohdattava hirvittävän kummallinen kuolema.

Rooleissa nähdään mm. Olli Rahkonen, Anna Victoria Eriksson, Aku Hirviniemi, Henrik Hammarberg, Pihla Pohjolainen, Lauri Ketonen ja Annina Rubinstein. Kuningas Arthurin näyttelijä julkistetaan koivun siitepölyn jo kutitellessa nenää, eli keväällä.

Kreisi ja vaativa musikaali

Spamalot perustuu Monty Pythonin hullu maailma -elokuvaan vuodelta 1975. Broadway-ensi-iltansa musikaali sai 2005 ja Tony-palkittiin vuolaasti. Se oli kantaesitetty vuotta aiemmin Chicagossa. Musikaalin on elokuvakäsikirjoituksen pohjalta kirjoittanut kuusipäisen Monty Python -ryhmän jäsen Eric Idle. Hän on myös säveltänyt pääosan lauluista. Näyttämömusiikki ja orkesterisovitukset ovat John DuPrez’n käsialaa. Komediaryhmän tutuista lauluista musikaalissa kuullaan muun muassa Life of Brian -elokuvan Always Look On The Bright Side Of Life sekä vuodelta 1980 Finland, Finland, Finland.

Miten tuo laulu kääntyy, musikaalin suomentaja Mikko Koivusalo vai kääntyykökään se?
– Heti ensi töikseni mietin juuri Finland-kappaletta, että onko sitä mitenkään mahdollista suomentaa. Kun siihen kaiken lisäksi pitäisi päästä väärin kuullun England/Finland-sanaparin tuloksena. Mutta kyllä siihenkin ratkaisu on löytynyt. Heh heh, sittenpä kuulette!, vastaa Koivusalo puhelimeen käännöspöytänsä äärestä Turun linnan kupeesta.

Spamalotin ohjaa Törnävän kesäteatteriin Monty Python -faniksi tunnustautuva, koomikko ja komediaohjaaja Mika Eirtovaara.
– Olen Monty Python -herännäinen ajalta, jolloin Suomessa oli komediatyhjiö. Kasariteinin pelastukseksi tuli kaapeli-TV, Filmnet ja muun muassa Monty Python -sarja. Minulla ja pienellä kaveriporukalla oli tunne, että muut ei tiedä tätä ja että tää on meidän juttu. Herännäisyys oli väkevää ja opettelimme sketsejä ulkoa.

Mikko Koivusalo suomentaa ja Mika Eirtovaara ohjaa Monty Python -musikaalin Törnävän kesäteatteriin Seinäjoelle. Kuva: Sami Kilpiö

Eirtovaara haluaa tavoittaa kesäesityksessä Pythonien hengen. Hän on ollut roolittamassa musikaalia.
– Ulkonäyttämölle tuotava musikaali tulee olemaan huikea ritariseikkailu niin katsojille kuin tekijöillekin. Näyttelijöiltä vaaditaan paitsi suurta lauluosaamista myös pienieleistä komediatajua, hän viittaa tyytyväisenä jo kiinnitettyihin tekijöihin.

Musikaalin lavastuksen suunnittelee Juho Lindström ja puvut Riikka Aurasmaa. Koreografi on Jyri Numminen, musiikin sovittaa Pekka Siistonen.

Pythonit täyttää 50 vee

Spamalot-musikaalin Suomen ensiesitys kesällä 2019 juhlistaa samalla brittiläisen komediaryhmän 50. merkkivuotta. Eric Idle on Seinäjoen esityksestä innoissaan.

Monty Python’s Flying Circus -sarjaa tehtiin vuosina 1969-1974. Sitä alettiin esittää Suomessa 1972, mutta hyllytettiin pian 20 vuodeksi. Monty Python and the Holy Grail -elokuva (1975) nähtiin suomeksi 1982. Lisäksi Monty Python on tehnyt muun muassa elokuvat Life of Brian (1979) ja The Meaning of Life (1983).

Monty Pythonin muodostivat Graham Chapman, John Cleese, Eric Idle, Terry Gilliam, Terry Jones ja Michael Palin.

Törnävän kesäteatteri

Törnävänsaari on Seinäjoen keskustan tuntumassa oleva suosittu tapahtuma-, museo- ja ulkoilualue. Provinssirock-festivaalia on järjestetty alueella 40 vuotta ja kesäteatteria siellä on esitetty jo 60-luvulta lähtien. Törnävän kesäteatterissa on katettu katsomo ja reilut 690 katsomopaikkaa. Kesäravintola palvelee teatteriasiakkaita.   

Monty Pythonin Spamalot saa kantaesityksensä 6. heinäkuuta 2019. Musikaaliesitykset yltävät elokuun loppuun saakka. Kesäteatterissa nähdään ensi suvena myös Stand Upia ja lastenteatteria.

Tästä asti aikaa -musikaali on suuria tunteita

5.10.2018

Olli Rahkonen ja Reeta Vestman ovat Tästä asti aikaa -musikaalin Turo ja Emma. Kuvan harjoituksista otti lavastussuunnittelija Juho Lindström.

Supisuomalaisista aineksista kootussa uudessa musikaalissa suorasukaisen kookkaita ovat niin lavasteet kuin tunneryöpytkin. Kun syrjäytyneen särmät hiljalleen hioutuvat, löytyvät myös suloisemmat sävyt. Energinen Kolmas nainen -musikaali saa kantaesityksensä Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 26. lokakuuta.

Kolmas nainen -bändin musiikista ammentava tarina sijoittuu työkkärin kulmille, betoniseen lähiöön. Sen keskiössä ovat syrjäytymisen reunalla tasapainoilevat, nuoruuden rippeissä roikkuvat kolmekymppiset. Paremmin ei mene vanhempienkaan sukupolvella.

Aiheeseen on menty lämmöllä.
– On hienoa, että tehdään musikaali myös ihmisistä, jotka etsivät yhä paikkaansa yhteiskunnassa tai sortuvat mokiin, sanoo Turoa näyttelevä Olli Rahkonen.

Vastapuolena on Reeta Vestmanin näyttelemä Emma, joka on kovia kokeneelle äidilleen luvannut olla rakastumatta.
– Koska rakkaudesta ei koskaan kuulemma seuraa mitään hyvää, huokaisee Vestman.

Vaikka aurinko piilottelee, kaikkea toivoa ei ole kuitenkaan kitketty. Rakkautta on ilmassa! Niin työmaalla vetelehtivien työllistettyjen joukossa, kuin äitien rakkautta lapsiinsakin. Ja kuumasti tietenkin Turon ja Emman välillä.
– Musikaali käsittelee haikeita aiheita, mutta rosoisuuden ja koskettavuuden ohella se on myös kaunis ja hauska, kuvailee Vestman.

Äiti laulaa, miten toivoi pojastaan pappia

Musikaalissa soi 33 biisiä Pauli Hanhiniemen Kolmas nainen, Perunateatteri ja Hehkumo -kokoonpanoilta. Ne kuljettavat Veera Tyhtilän käsikirjoittamaa tarinaa, jonka ympäroimänä nostalgiset laulut myös avautuvat uudella tavalla.
– Hanhiniemen sanoituksia ei ole muokattu musikaalia varten. Ne sopivat yhtälailla naisten kuin miestenkin laulamiksi, kertoo Vestman.
– Mutta kun Maria Peren esittämä äiti laulaa aikuiselle pojalleen Äiti pojastaan pappia toivoi, niin tuo se toisenlaista syvyyttä tuttuun biisiin. Ja miten ihokarvat nostattavan tehokkaasti Valehtelisin jos väittäisin toimiikaan rakastuneen parin, Turon ja Emman yhdessä laulamana, sanoo ohjaaja Christian Lindroos.

Näyttelijöitä säestää väkevänä soiva viisihenkinen Ristilän Ruutupaita -orkesteri, jota kipparoi Timo Ristilä. Laulut on sovittanut ja harjoituttanut Pekka Siistonen. Äänisuunnittelusta vastaa Sakari Kiiski.

Energiaa ja elämäniloa

Koreografi Osku Heiskanen myöntää olleensa Kolmannen naisen kanssa uuden äärellä, mutta on tehnyt läksynsä.
– Tämä on ollut todella hauska ja mielenkiintoinen retki, mikä on johtanut jännittävän energian löytymiseen.

Ennemmin kuin toistuva tanssiteema, musikaalissa onkin teemaenergiaa.
– Se lähtee suomirockista, joka on rajua, jopa holtitonta rock’n’roll-fiilistä. Riehumista, mutta koreografista riehumista. Haluan potkia näitä vieläkin pidemmälle, Heiskanen viittaa näyttelijöihin kolme viikkoa ennen ensi-iltaa.

Vestman ja Rahkonen ovat mielissään saadessaan tanssia paljon.
– Yleensä lead-roolissa ei ole paljon tanssiosuuksia, mutta tässä onneksi on. Saan olla mukana lähes joka numerossa ja nautin siitä, sanoo Vestman.

Juho Lindströmin jykevän upean lavastus luo musikaalinäyttämölle vaikuttavan yksioikoisen betonilähiön ja rakennustelineiden sokkeloiman rakennustyömaan. Valot on suunnitellut Timo Alhanen ja puvut Riikka Aurasmaa.

Musikaalin rooleissa näyttelevät, laulavat ja tanssivat Olli Rahkosen ja Reeta Vestmanin rinnalla Anna Pukkila, Maria Pere, Mia Vuorela, Esa Ahonen, Heikki Vainionpää, Mari Pöytälaakso, Liisu Aurasmaa, Pekka Hänninen, Jani Johansson, Sari Jokelin, Jenni Packalén ja Mikko Kesäniemi.

Orkesterissa soittavat Timo Ristilä (koskettimet), Petri Välimäki (basso), Teemu Vuorela (rummut) sekä Juhani Nisula ja Timo Luostari (kitarat).

Katso kuvia musikaalin harjoituksista! Myös videoita löytyy fb-sivultamme.

Musikaalin koreografia on Osku Heiskasen. Harjoitukset ovat vauhdikkaasti käynnissä!

Olli Rahkonen, Reeta Vestman, Heikki Vainionpää ja Jenni Packalén antavat palaa.

Liisu Aurasmaa ja Mari Pöytälaakso tanssivat työmaalla koreografi Osku Heiskasen ohjatessa harjoituksia.

Olli Rahkonen.

Olli Rahkonen ja Reeta Vestman.

Musikaalin lavastus rakentuu. Lavastussuunnittelija Juho Lindströmin työkuva.

Olli Rahkonen, Reeta Vestman ja Anna Pukkila. Kuva: Lavastussuunnittelija Juho Lindström.

Musikaalin lavastus rakentuu. Kuva: Lavastussuunnittelija Juho Lindström.

Musikaalin lavastus rakentuu. Kuva: Lavastussuunnittelija Juho Lindström.

Kun läheinen hajoaa ja häviää – uusi näytelmä Alzheimerista ja ystävyydestä

6.9.2018

Tanskalaisdraama Nimeni on Susanna nähdään ensi kerran suomeksi Seinäjoen kaupunginteatterissa. Näytelmä kertoo neljästä ystävästä, joiden elämän Alzheimerin tauti mullistaa.

Susannan roolin tekee Liisu Aurasmaa (toinen oik.). Hänen ystäviään näyttelevät Mari Pöytälaakso (vas.), Maria Pere ja Mia Vuorela. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Itsenäinen ja menestynyt Susanna sairastuu Alzheimerin tautiin kesken kiinnostavan työuran, vain 50-vuotiaana. Hänen kolme ystäväänsä joutuvat kohtaamaan sekä läheisen tuskan että omat tunteensa sairauden äärellä.
– Läheisen, rakkaan ihmisen katoamista ei halua myöntää. Yksi protestoi ja haluaa uskoa paranemiseen, toinen taas hyväksyy tilanteen ja mukautuu siihen, kuvaa ohjaaja Satu Linnapuomi.

Näytelmä seuraa nelikon elämää kolmen vuoden ajan. Takaumien kautta kurkataan myös merkityksellisiin aikaisempiin vaiheisiin. Keskeistä näytelmässä on toisesta välittäminen ja armollisuus niin itseä kuin toisia kohtaan. Ystävät ovat Susannan perhe, he pysyvät tämän rinnalla viimeiseen asti.
– On hurja juttu, miten ystävät huolehtivat sairastuneesta Susannasta ja mitä tekevät tämän eteen. Kuinka monella olisi aikaa ja mahdollisuuksia vastaavaan, kertoo Linnapuomi työryhmän pohtineen näytelmää työstäessään.

Linnapuomilla on muistisairauksista vähän kokemusta omassa elämässä. Hän on perehtynyt aiheeseen esitystä työstäessään. Harjoitusvaiheessa työryhmä on myös vieraillut muistisairaiden hoitokodissa.
– Näytelmä kertoo yhden sairastuneen tarinan. Varmastikaan siinä ei näy moninaisen sairauden koko kirjo. Minulla on käsitys, että tauti on pahimmillaan silloin, kun itse tajuaa tilansa huononevan.

Näytelmän Susannakin pelkää minuutensa menettämistä – ja kuolemaa. Aino Kosken minimalistinen lavastus kuvaa päähenkilön maailman mittasuhteiden muuttumista. Vähitellen tyhjä tila laajenee näyttämöllä.
– Muistisairaan läheisille sairauden eteneminen on hyvin raskasta. Mutta on tärkeää kulkea mukana, sairastunut voi kuitenkin edelleen kokea nautinnollisia hetkiä ja iloita.

Susannan roolin näyttelee Liisu Aurasmaa. Hänen ystäviään ovat Annea näyttelevä Mari Pöytälaakso, Kaarinan roolin tekevä Mia Vuorela sekä Maria esittävä Maria Pere.

Puvut on suunnitellut Riikka Aurasmaa, valot Susanna Alasaari, äänet Sami Lust, kampaukset ja maskeerauksen Karoliina Mäki sekä videot Juha Mäki-Turja.

Nimeni on Susanna saa Suomen kantaesityksensä Elissa-näyttämöllä 13. syyskuuta. Näytelmä on tanskalaisen näytelmäkirjailija, näyttelijä Rikke Wölckin kirjoittama ja sen on suomentanut Aino Piirola.

Halu löytää
                   – itsensä –
menettämisen pelko

Näytelmän myötä Seinäjoen kaupunginteatteri tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kanssa.

Valtakunnallista muistiviikkoa vietetään viikolla 38. Perjantaina 21. syyskuuta, maailman Alzheimer-päivänä sytytetään iltaesityksen jälkeen yhdessä Nimeni on Susanna -näyttelijöiden kanssa Muistin tuli kansalaistorille. Tarkoitusta varten teatterin lippumyymälässä myydään kynttilöitä, joiden tuotto menee yhdistyksen toiminnan tukemiseen. Tilaisuuteen voi tuoda sytytettäväksi myös oman kynttilän.

Lauantaina 22. syyskuuta muistiviikon seminaarissa TtT Jenni Kulmala luennoi muistisairauksien ennaltaehkäistystä ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista.

Nimeni on Susanna -esitysten yhteydessä nähdään 29. syyskuuta sekä 20. lokakuuta Aino-lavalla Runosaappaat-ryhmän elämänmakuinen runoteos Näin on aina ollut.

Syksyn ensimmäiset ensi-illat ja ennakkopaljastuksia!

28.8.2018

Sarjahurmaajat-komedia avaa Seinäjoen kaupunginteatterin syyskauden Vanhalla teatterilla jo ensi viikolla, keskiviikkona 5. syyskuuta. Ja viikkoa myöhemmin saa Suomen kantaesityksensä Nimeni on Susanna -näytelmä. Teatterin monipuolinen kesäkausi sujui hienosti.

Konnakoplasta ja iäkkäästä rouvasta kertova näytelmä on pyörryttävän vauhdikas ja koominen käänteiltään, listaa ohjaaja Marika Vapaavuori.
– Se on kaikille ikäluokille sopiva hyvän mielen tuoja. Jos teatteri olisi buffetpöytä, Sarjahurmaajat olisi jälkiruoka, mutta ei liian sweet, hän vertaa.

Toimiva tempo on farssimaisia aineksia sisältävässä esityksessä yhtä olennaista kuin bändissä soittaessa. Ja soitetaanhan tässäkin esityksessä. Tai ollaan soittavinaan. Sari Jokelinin esittämä leskirouva nimittäin vuokraa huteran talonsa ullakkohuoneen soitinkoteloiden kanssa kulkevalle, muusikoiksi tekeytyvälle voroviisikolle.

Hulvatonta ja jännittävää on seurata sitä tapahtumien sarjaa, joka nerokkaan ryöstösuunnitelman lähtiessä lapasesta pistää päälaelleen kaiken ja käynnistää hulvattoman pudotuspelin. Toiminnan tiimellyksessä lavastussuunnittelija Juho Lindströmin pyörivä, tärisevä ja savuava lavastus on käytössä kaikessa komeudessaan.

Hurmaavia herroja näyttelevät Heikki Vainionpää, Esa Ahonen, Pekka Hänninen, Jani Johansson ja Jukka Puronlahti. Poliisia esittää Jari Jaakonaho ja vanhan rouvan ystäväpiiriä Johanna Kovanen, Anelma Kantola ja Marja-Sisko Kopra. 50-lukuun istuvan puvustuksen on suunnitellut Leena Rintala ja kampaukset maskeerauksineen Johanna Uusitontti. Äänisuunnittelija on Sami Silén ja valosuunnittelija Hannu Raja-aho.

Tarina on nähty kahtena suosittuna elokuvanakin: Cohenin veljesten Ladykillers-tähtenä oli Tom Hanks, alkuperäinen brittielokuva on vuodelta 1955.

Sarjahurmaajat saa ensi-iltansa keskiviikkona 5. syyskuuta Vanhalla teatterilla (Nuorisokeskus, Puskantie 3).

Tanskalaisdraaman ensiesitys Suomessa

Syksyn suurtuotanto Tästä asti aikaa -musikaali palaa harjoituslavoille syyskuussa. Ensi-ilta ja kantaesityshän tällä Kolmas nainen -musikaalilla on 26. lokakuuta. Siitä kerromme tarkemmin tulevina viikkoina.

Mutta sitä ennen, jo 13. syyskuuta saa suomenkielisen ensiesityksensä koskettava, Rikke Wölckin kirjoittama tanskalaisdraama Nimeni on Susanna (Jeg hedder Bente). Näytelmä kertoo tiiviistä ja räväkästäkin neljän ystävän porukasta, joista yksi sairastuu Alzheimerin tautiin. Näytelmä pohtii muun muassa sitä, mihin oma persoona loppuu sekä kysyy mihin ystävyys velvoittaa ja mihin se puolestaan oikeuttaa?

Susannaa näyttelee Liisu Aurasmaa ja hänen ystäviään Mia Vuorela, Mari Pöytälaakso ja Maria Pere. Näytelmän ohjaa Satu Linnapuomi.

Näytelmän myötä Seinäjoen kaupunginteatteri tekee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kanssa, joka on näytöspäivinä paikalla kertomassa toiminnastaan ja järjestää yleisöluentoja. Muistiviikolla perjantaina 21. syyskuuta sytytämme kaikki yhdessä muistin tulen iltanäytöksen jälkeen.

Nimeni on Susanna saa ensi-iltansa 13. syyskuuta Elissa-studiossa.

Syyskauden vierailuesityksinä nähdään supersuositun Fork a cappella -lauluyhtyeen kiertuekonsertti 22. syyskuuta suurella näyttämöllä. Ja samoilla sijoilla Johannan Iivanaisen ja Johannan Kurkelan Gemini-konsertti 11. marraskuuta. Suosikkikaksikko Mika Nuojua ja Martti Suosalo esittävät kaksi Kiviä taskussa -näytöstä 26. – ja 27. marraskuuta myös suurella näyttämöllä.

Ammattivirolaisen Antto Terraksen kirjoittama uusi Rivo ja Raivo jouluksi kotiin -komedia kertoo kahdesta Suomea rakentavasta virolaisesta rakennusmiehestä. Aino-näyttämöllä 7. joulukuuta nähtävässä jouluvierailussa näyttelee kesäkomedioistamme tuttu Juha Suihko ja Jaakko Loukkola.

Lasten joulunodotukseen helpotusta tuo maanantaista perjantaihin 10. – 14. joulukuuta Elissa-näyttämöllä vieraileva Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä. Tuttuun tapaan luvassa on niin aamupäivä-, päivä- kuin iltaesityksiäkin.

Alustavasti jo paljastamme, että…

Seinäjoen kaupunginteatterin kevätkausi käynnistyy maailmanlopun huumorilla sekä värikkäällä ilolla kun Epäkuolleet sekä Aladdin ja taikalamppu saavat ensi-iltansa. Niiden rinnalla esitetään Tästä asti aikaa – Kolmas Nainen -musikaalia.

Groteski kauhunäytelmä Epäkuolleet on ensi-illassa Verstaalla 31. tammikuuta 2019. Uuden yhteistyön avaava näytelmä toteutetaan Kokkolan kaupunginteatterin kanssa. Rooleissa nähdään Mia Vuorela Seinäjoelta ja Pekka Johansson Kokkolasta.

– Luvassa on äkkiväärää tykitystä mustan ja groteskimman huumorin ystäville. Näytelmä on audiovisuaalinen kokonaisuus ja edustaa elo- ja sarjakuvista tutuksi tullutta estetiikkaa, kuvailee ohjaaja Ossi Koskelainen.

Aladdin ja taikalamppu puolestaan on suuren luokan lastennäytelmä! Se on ohjaaja Christian Lindroosin sovittama jännittävä ja hauska mielikuvitusmatka Tuhannen ja yhden yön tarinoihin. Hyväntahtoista hunsvottipoikaa, Aladdinia näyttelee Kalle Kurikkala, hulvatonta lampunhenkeä Jani Johansson ja neuvokasta prinsessaa Liisu Aurasmaa.

Jos Vanha teatteri pullistelee tänä syksynä Sarjahurmaajat-lavastuksesta tulee se tekemään saman, kun Aladdin ja taikalamppu -näytelmän lavastussuunnittelija Kati Lamppu toteuttaa näyttämölle värikkään ja mystisen satumaailman. Puvut suunnittelee Riikka Aurasmaa.

Katsojat ovat löytäneet teatterin kesätapahtumat

Päättyvä kesä usealla suvinäyttämöllä sujui mainiosti. Päiväristeily-komedia keräsi Mallaskoskelle reilut 3 000 katsojaa ja täytti katsomon 73-prosenttisesti. Törnävänsaaren kesäteatteri ja kesätapahtumat tavoittivat yhteensä yli 5 000 katsojaa. Seminaarinmäen mieslaulajien konsertti veti 600-paikkaisen katsomon täyteen, Provinssimusikaalin näytökset puolestaan reilut 2 200 katsojaa sekä stand up -ilta, lastennäytelmä ja lavatanssit lisäksi liki 2 000.

Kesällä 2019 nähdään Törnävänsaaren kesäteatterissa Seinäjoen kaupunginteatterin ensimmäinen suvisuurtuotanto. Sen julkistamme lokakuussa 2018.

Päiväristeily-komedia herkuttelee Suomen ja Viron eroavaisuuksilla

31.5.2018

Kahden oudon kansan yhteinen vaellus kohti tuntematonta määränpäätä on ammattivirolaisen Antto Terraksen mukaan mitä houkuttelevinta maaperää komedialle. Päiväristeily on Seinäjoen kaupunginteatterin kesäkauden ensimmäinen ensi-ilta.

Uusi näytelmä näyttää suomalaisturistit itselleen vieraalla maaperällä, Virossa, jonka ovat luulleet tuntevansa.
– Ja nyt ei puhuta mistään suomalaisten humalasekoiluista vaan kulttuuri-, mielipide- ja yhteiskuntajärjestelmien eroista. Suomessa on vallalla sosialismi ja Virossa riistokapitalismi, pamauttaa molempia kansallisuuksia puoliksi edustava koomikko, käsikirjoittaja ja ohjaaja Antto Terras.

Hänen kirjoittamansa Päiväristeily-komedia saa ensiesityksensä Mallaskosken panimoravintolan teatteriterassilla ensi viikon keskiviikkona, 6. kesäkuuta. Kyseessä on ensimmäinen aihetta käsittelevä näyttämöteos Tallinnaan suuntautuvan päiväristeilytoiminnan 30-vuotistaipaleella.

Lukuisissa rooleissa nähdään laulavat koomikot Juha Suihko, Laura Eriksson ja Katriina Sinisalo. Suihko ja Sinisalo olivat mukana myös viime kesän suositussa Terras-komediassa, Myymälävarkaan käsikirjassa.
– Suurin muutos edelliseen esitykseen on se, että nyt emme mainitse Nurmoa kertaakaan. Tiukkaa tekee, mutta niin luvattiin taiteen jumalille, hulluttelee Terras ja alkaa googlata antiikin jumalien nimiä.

Komediayleisölle luvataan yli sata naurua kahdessa tunnissa.
– Tilanteet ovat suorastaan laittoman koomisia, kertoo Terras ja lisää pökkyä pesään:
– Huumoria on niin paljon, että Yleisradio eläisi sillä määrällä kymmenen vuotta ja kansallisteatterista jo soittivat, että saisivatko syksyksi edes vähän, mutta en luvannut. Tätä se on kun Etelä-Pohjanmaalla tehdään näytelmää. Miksi säästellä, kun kerran on!, trossaa Terras.

Kesäkomedia nähdään 6.6. – 23.8.2018 Mallas-näyttämöllä Seinäjoen vesitornin kupeessa, osoitteessa Vesitorninkatu 1.

Näytelmän lavastuksen ja puvut ovat suunnitelleet Riikka Aurasmaa ja Leena Rintala, äänet Sami Lust ja tarpeiston Airi Lakso.

– Hei seis! Se teatteritaiteen jumala, se on Dionysos, Terras huikkaa perään konsultoituaan Aurasmaata ja googlea.
– Mutta muusat ovat tärkeitä innoittajia ja innoituksen lähteitä, täydentää Aurasmaa.