Tiedotteet

Pohjalaisia tänään nähtävillä Youtubessa

30.9.2021

Etelä-Pohjanmaan Opiston ja Seinäjoen kaupunginteatterin Pohjalaisia tänään -yhteistuotanto viime keväältä on kaikkien katsottavissa Youtubessa 8. lokakuuta alkaen.

Pohjalaisia tänään -näytelmää esitettiin keväällä 2021 Seinäjoen kaupunginteatterin Elissa-näyttämöllä. Rooleissa muun muassa Milja Korpi (vas.), Emmi Nieminen, Jaana Mansikkamäki, Tiitus Ahokas, Katariina Ristimäki, Nea Kangasluoma, Daniel Alatalo ja Yö Heinänen. Kuva: Johanna Stenroos

 Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituottajaopiskelijoiden kuvaaman ja Ethel Yli-Mäenpään editoiman tallenteen ensi-ilta on perjantaina 8.10.2021 kello 18 Etelä-Pohjanmaan Opiston YouTube-kanavalla.  

Opiston ja Seinäjoen kaupunginteatterin kolmivuotisen yhteistyön ensimmäinen yhteisproduktio perkasi pohjalaisuutta ja mylläsi vanhoja perinteitä pilke silmäkulmassa. Näytelmä on teatteriopiskelijoiden ja Venla Korjan päällekirjoitus Artturi Järviluoman nimissä olevalle Pohjalaisia-näytelmälle vuodelta 1914.  

Opiskelijahaku käynnissä opiston ja
kaupunginteatterin seuraavaan yhteistuotantoon

Seuraava Seinäjoen kaupunginteatterin ja Etelä-Pohjanmaan Opiston yhteistuotanto nähdään keväällä 2022. Esiintyjähaku on käynnissä 25.10.2021 saakka. Tuotanto on osa teatterilinjan opintoja. Mukaan voivat hakea kaikki teatteria harrastaneet, jotka haaveilevat esiintymisestä, esiintymiskokemuksen kartuttamisesta tai taide- ja kulttuurialojen jatko-opinnoista. Hakemuksen voi täyttää opiston verkkosivuilla.

Kevätkausi tuo näyttämölle suuria tunteita ja mielikuvituksen kutittelua

29.9.2021

Järjen ja tunteen tyttäret -näytelmän Annaa ja Hilmaa näyttelevät Henna Sormunen (vas.) ja Veera Herranen. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Kaupinmäki

Seinäjoen kaupunginteatterissa on luvassa suurien tunteiden ja värikkään mielikuvituksen kevät. Teatteriyleisön nautittavaksi katetaan nykykirjailijoiden huipputeoksia lastenmusikaalista historialliseen draamaan ja kansainväliseen perhetragediaan.

Kevätkaudella 2022 Alvar-näyttämöllä nähdään kaksi tuoretta kotimaista tekstiä: Laura Ruohosen koko perheen musikaali Tippukivitapaus (2017) ja Enni Mustosen rakastettuun Järjen ja tunteen tarinoita -romaanisarjaan perustuva historiallinen draama Järjen ja tunteen tyttäret (2019). Elissa-näyttämön kevään avaa aikamme yhden kiinnostavimman näytelmäkirjailijan, ranskalaisen Florian Zellerin tragedia Poika (2018).

Tommi Kainulaisen dramatisoima Järjen ja tunteen tyttäret vie katsojan Suomen itsenäisyyden aamunkoittoon. Keskiössä ovat naiset, heidän äänensä ja äänioikeutensa.
– Näytelmä kertoo kahden eri yhteiskuntaluokasta ponnistavan naisen kasvukivuista, heidän taistelustaan vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta sekä noususta valtaan Suomen ensimmäisiksi naiskansanedustajiksi vuonna 1907, ohjaaja Antti Mikkola kertoo.
Sijansa on puhdistavalle naurulle ja kyynelillekin.
– Vaikka tapahtumat sijoittuvat yli sadan vuoden taakse, on tarinan henkilöihin helppo samastua. Järjen ja tunteen taistelu ei ole meissä loppunut. Se on ikuinen ristiriitamme matkalla kohti parempaa huomista.
Järjen ja tunteen tyttäret saa ensi-iltansa 5. helmikuuta 2022 Alvar-näyttämöllä.
Näytelmän rooleissa nähdään Henna Sormunen ja Veera Herranen sekä Mia Vuorela, Ville Orttenvuori, Jussi Jätinvuori, Esa Ahonen, Jukka Puronlahti, Karoliina Kudjoi, Sanna Majanlahti, Sari Jokelin, Eeva Markkinen, Topi Kohonen, Matti Hietala, Viljami Käpyaho ja Konsta Niemelä. 

Poika on hellä ja
samalla julma draama

Poika-näytelmän Nikoa näyttelee Konsta Laakso ja Petri-isää Jani Johansson. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Kaupinmäki

Heti tammikuussa Elissa-näyttämölle tuodaan Florian Zellerin Poika. Näytelmä on koskettava kuvaus perheistä, hajonneesta ja uudesta, rakkaudesta, uusista aluista ja lopullisista ratkaisuista.
Tarina käynnistyy eronneen pariskunnan kohtaamisesta. Parin lukioikäinen poika ei ole vanhempien eron jälkeen ollut entisellään, ja pojan ahdistuksen edessä kaikki ovat neuvottomia.
Näytelmän Seinäjoelle ohjaavan Juha Siltasen mukaan kyseessä on petollisesti yksinkertaiselta vaikuttava draama.
– Poika on tavattoman hellä ja tavattoman julma näytelmä. En tunne kirjailijan yksityiselämää, mutta hänen on täytynyt seurata läheltä vastaavanlaisia tapahtumia. Minä olen. Henkilö, jolla ei ole tällaisista kokemusta, raportoi niistä helposti sentimentaalisesti ja imelästi. Pintansa alla Poika on myös monikerroksinen teos ja avautuu yhä uudelleen eri vinkkeleistä: kannattaa esimerkiksi muistaa, että myös isät ovat poikia.
Poika-näytelmä ja sen toteutus haluavat antaa katsojalle mahdollisuuden katsoa uudesta näkökulmasta ongelmallisia elämäntilanteita, joihin lähimmäinen – tai itse – saattaa joutua. Se on yksi syy toteuttaa tämä näytelmä juuri nyt.
– Kutsun psykopornoksi sitä, että lavalla esitetään kauheita ihmiskohtaloita, jotta ne voitaisiin kauhistelemalla ohittaa ja unohtaa. Tämä ”päivittelyn taide” on tv:n ja elokuvan peruskauraa. Pojan kuvaamat tapahtumat eivät ole ole sarjatuotantoa ja mahoa sentimentalisointia varten, ne ovat hurjia kosketuksia, Siltanen sanoo.
– Missään tapauksessa en halua tehdä esitystä, joka vain säikähdyttää ja lukitsee. Sen pitää avata ja antaa ilmaa.
Vuonna 2018 kirjoitettu Poika (Le fils) on osa Zellerin perhetrilogiaa, johon kuuluvat myös vielä suomentamaton La mère (Äiti, 2010) ja vuonna 2012 kirjoitettu Le père (Isä), joka juuri nyt niittää maailmalla menestystä Zellerin itsensä ohjaamana elokuvana.
Poika saa ensi-iltansa 22. tammikuuta 2022. Rooleissa nähdään Konsta Laakso, Jani Johansson, Mari Pöytälaakso, Heidi Ajanto, Liisu Aurasmaa ja Jukka-Pekka Ahinko. 

Koko perheen Tippukivitapaus
on herkkua mielikuvitukselle

Tippukivitapaus on musiikillinen sanailottelu, jossa muiden muassa seikkailevat Seija Soija (Heidi Ajanto, kesk.), Hujoppi (Marko Maunuksela) ja mopopipolla hurjasteleva Mahtimummeli Päätäi Väätäinen (Mia Vuorela). Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Kaupinmäki

Palkittu, tämän päivän lapsille kirjoitettu koko perheen musikaali Tippukivitapaus valtaa Alvar-näyttämön keväällä 2022. Musiikillinen sanailottelu tarjoaa lasten ja aikuisten yhdessä koettavaksi tunteita laidasta ääreen: iloa, pelkoa, ilkeyttä ja ratkiriemua. Arkirealismi on esityksestä kaukana ja teatterin taika kutkuttaa mielikuvitusta: Tippukivitapaus on absurdismin juhlaa.
Tarina kertoo pikkuruisesta Seija Soijasta, joka putoaa tavaraa keräävien Täti ja Setä Soijan papupurkista. Seija tempautuu hurjaan seikkailuun uuden ystävänsä ujon Hujopin kanssa etsiessään täydellistä piilopaikkaa, josta toivoo tulevansa löydetyksi. Samaan aikaan Seijaa jäljittävät Agenttinero Naru ja apuagentti Mahtimummeli Päätäi Väätäinen, joka ei aina muista, että asiakas ei tarkoita samaa kuin eväs.
Seikkailun aikana Seija oppii, että on ihanaa mennä piiloon, kun joku etsii, mutta on kauheaa kadota oikeasti. Ja sankaruus, se voi löytyä yllättävältä taholta.
– Keskeistä on reippaan pikkupapun ja hänen rohkeuden puutteesta kärsivän ystävänsä kulkeminen jännittävästä paikasta toiseen kohtaamaan villejä, ällöjä ja ihania hahmoja. Vaikka maailmassa ei ole pelkästään kivoja tyyppejä, täällä on elettävä. Ja on rohkeaa uskaltaa olla ujo, Laura Ruohonen, näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja sanoo.
Ruohosen kirjoittama ja Anna-Mari Kähärän säveltämä Tippukivitapaus sai kantaesityksensä 2017 Kansallisteatterissa. Musikaali jatkaa palkittujen Yökyöpelit ja Allakka pullakka -runokuvakirjojen ja tv-sarjan anarkistisessa nonsense-hengessä.
Seinäjoen kaupunginteatterissa Tippukivitapaus saa ensi-iltansa 26. maaliskuuta 2022. Rooleissa nähdään Heidi Ajanto, Marko Maunuksela, Mia Vuorela, Mari Pöytälaakso, Jani Johansson, Liisu Aurasmaa, Jussi Jätinvuori, Henna Sormunen, Ville Orttenvuori, Esa Ahonen, Heikki Vainionpää ja Marianne Katila. 

Ihania
vierailuesityksiä

Kevätkaudella ohjelmistossa jatkavat Agatha Christien Hiirenloukku 28.1. saakka ja kreisistä rosvojengistä kertova Tämä on ryöstö! -musiikkikomedia 29.4. saakka. Vierailuesityksinä nähdään Tanssien tähtiin show, KOM-teatterin Pirkko Saision ja Marja Packalénin Valehtelijan peruukki, Seela Sellan ja Esko Roineen Rakkauskirjeitä, Martti Suosalon Parasta elämässä sekä Suosalon ja Mika Nuojuan Kiviä taskussa.

Seinäjoen kaupunginteatteri avaa kaikki katsomopaikat myyntiin   

28.9.2021

Vihdoinkin pitkä odotus ja pitkäjänteinen työ turvallisuuden eteen palkitaan. Seinäjoen kaupunginteatteri avaa kaikki katsomopaikat myyntiin 

Seinäjoen kaupunginteatteri voi pitkän odotuksen jälkeen palata normaaliin esitystoimintaan. Koronatilanteen helpottaessa teatteri saa jälleen toivottaa yleisön tervetulleeksi teatteriin täysin katsomoin. Perjantaista 1. lokakuuta lähtien jokainen katsomopaikka on jälleen myynnissä, mikä vapauttaa lisäpaikkoja syksyn esityksiin.

Seinäjoen kaupunginteatterissa noudatetaan jatkossakin tartuntatautilain yleisiä hygieniavaatimuksia. Yleisöä pyydetään saapumaan teatteriin vain terveenä, käyttämään kasvosuojaa ja huolehtimaan käsihygieniasta.

Suosittelemme hankkimaan sekä liput että väliaikatarjoilut ennakkoon.

Osta teatteriliput täältä

Tilaa teatteriravintolan väliaikatarjoilut täältä

Humisevalla harjulla sataa taas

17.9.2021

Humisevan harjun Heathcliff ja Cathy (Jussi Jätinvuori ja Heidi Ajanto) karkaavat nummille saadakseen olla yhdessä. Näytelmä palaa Seinäjoen kaupunginteatterin suurelle näyttämölle syys- ja lokakuuksi.  Kuva: Jukka Kontkanen

Emily Brontën Humiseva harju -tragedia paljastaa ihmisluonnon hyvät ja pahat puolet. Näytelmä palaa syys-lokakuussa Seinäjoen kaupunginteatterin suurelle näyttämölle.

Viime keväänä ensi-iltansa saanut ja tuolloin koronarajoitusten vuoksi 20 hengen yleisöille esitetty Humiseva harju saa kaivattuja lisäesityksiä suurella näyttämöllä tänä syksynä. Uusintaensi-ilta on perjantaina 24. syyskuuta.

Kirjailija Emily Brontën kotiseudulle Yorkshiren syrjäisille nummille sijoittuva romaani Humiseva harju (Wuthering Heights) julkaistiin vuonna 1847. Ajallisesti tarina sijoittuu 1700-luvun loppupuolelle.
– Teoksen karu ja villi luonto vertautuu ihmisluontoon ja paljastaa hyvän ja pahan monet kasvot, väkivaltaisen ja julman maailman. Brontën aikalaiskriitikot kokivat romaanin kuvaavan niin syvää pahuutta, ettei sen katsottu voivan olla naisen kirjoittama, ohjaaja Pauliina Salonius kertoo.

Näytelmä kertoo kahden sieluntoverin, Cathyn ja tämän lapsuudenperheeseen otetun kasvattiveljen, Heathcliffin repivästä suhteesta. Elämän riepottama kaksikko (Heidi Ajanto ja Jussi Jätinvuori) hylkää oman luontonsa ja pettää toisensa.
– Näytelmä on kuvaus erään leikin lopusta, henkisestä ja aineellisesta rappiosta ja kasvamisesta maailmaan, joka ei ole oikeudenmukainen eikä tasavertainen.
Vaikka Cathy ja Heathcliff ovat tarinan päähenkilöitä, näkökulma on Nellyn, Earnshawn’n perheen taloudenhoitajan, jota näyttelee Mari Pöytälaakso.
– Selviytyäkseen ihminen tarvitsee toista ihmistä, rakkautta ja hyväksyntää. Näytelmän ihmislapset ovat jääneet vaille tuota perusturvaa ja yhteenkuuluvuutta, ja sen heijastumista tunne-elämään ei voi välttää.

Tragedian rooleissa nähdään myös Esa Ahonen, Jani Johansson, Mia Vuorela, Heikki Vainionpää, Ville Orttenvuori, Henna Sormunen ja Jukka Puronlahti. Lapsiroolissa vuorottelevat Viljami Käpyaho ja Konsta Niemelä.

Sateisille nummille, Humisevan harjun taloon ja Rastaslaakson kartanoon sijoittuvan lavastuksen on suunnitellut Juho Lindström, puvut Riikka Aurasmaa, valot Hannu Raja-aho, äänet Riku Metsä-Ketelä, kampaukset ja maskeerauksen Johanna Uusitontti, taistelukoreografian Ville Orttenvuori ja tarpeiston Airi Lakso. Seinäjoella nähdään brittiläisen Jo Cliffordin dramatisoima näytelmäversio. Sen on suomentanut Ville Koskivaara.

Lue lisää näytelmästä sekä sen saamia arvioita ja katsojapalautetta täältä.

Ensikertaa Agatha Christien jännäri Seinäjoen kaupunginteatterin lavalle

14.9.2021

Matemaattinen tarkkuus niin juonen kuin lavastuksenkin yksityiskohdissa määrittää Agatha Christien dekkareita. ”Rikosten kuningattaren” kirjoittama Hiirenloukku saa ensi-iltansa lauantaina 18. syyskuuta Alvar-näyttämöllä.

1950-luvulle sijoittuva Hiirenloukku kertoo kahden päivän tapahtumista englantilaiskartanoon perustetussa täyshoitolassa. Ohjaaja Mikko Korsulaisen mukaan Agatha Christien teoksista ei voi ”pyyhkiä pölyjä”.
– Kaikki on tehtävä ajalle uskollisesti. Psykologinen trilleri vaatii epookin mukaisen, realistisen lavastuksen ja tarpeiston, muuten tarkasti rakennettu tarina ei toimi.
Juoni on draaman sielu ja Christien dekkarit ovat nimenomaan juoninäytelmiä.
– Jännitteinen juoni ja näytelmän tunnelma tulevat suoraan katsojan iholle. Katsojia houkutellaan heittäytymään ja alitajuntaa manipuloidaan valoin ja äänin, Korsulainen paljastaa.

Tarkkuutta edellyttää yhtä lailla näyttelijäntyö. Sitä on menneet viikot hienosäädetty harjoituksissa suurella näyttämöllä.
– Olemme näyttelijöiden kanssa analysoineet, miten paljon kukin henkilöhahmo missäkin vaiheessa tietää ja miten se näkyy. Hiirenloukussa kuten muissakin Christien murhamysteereissä menneisyyttä salaillaan viimeiseen saakka. Henkilöhahmoista paljastuu vähä vähältä koko ajan enemmän.

Yksi asia Korsulaista inspiroi Christien teoksissa erityisesti.
– Murha ja väkivalta tuntuvat toissijaisilta. Keskiössä ovat ihmissuhteiden dynamiikka ja itse arvoituksen ratkaiseminen.
Ensi-iltansa lauantaina 18. syyskuuta saavassa tarinassa on sydämensärkevä puolensa.
– Tieto siitä, että Hiirenloukku perustuu tosielämän rikokseen, tuo ylimääräisiä selkäpiitä kylmääviä väristyksiä, Korsulainen huokaa.

Hiirenloukku on klassikko, jota on esitetty lontoolaisessa teatterissa yhtäjaksoisesti vuodesta 1952 alkaen. Sen vuoksi sitä ei ole lainkaan filmatisoitu – Christien toiveesta – niin pitkään kun näytelmä on teatterin ohjelmistossa. Hiirenloukkua katsomaan saapuvalla yleisöllä on myös yksi velvoite: näytelmän loppuratkaisua ei tule paljastaa kenellekään.

Hiirenloukun rooleissa nähdään Heidi Ajanto, Jani Johansson, Ville Orttenvuori, Mari Pöytälaakso, Jukka Puronlahti, Henna Sormunen, Esa Ahonen ja Jussi Jätinvuori. Lavastuksen ja puvut on suunnitellut Riikka Aurasmaa, äänet Riku Metsä-Ketelä, valot Lauri Virkkala ja kampaukset ja maskeeraukset Johanna Uusitontti.

Valtakunnallinen Taidetestaajat-hanke tuo kahdeksasluokkalaiset katsomaan Hiirenloukku-näytelmää.