Tiedotteet

Myötätunnon ja Peer Gyntin ohjaaja kertoo työstään

2.4.2013

Lauantaina 6. huhtikuuta Seinäjoen kaupunginteatterissa tavataan ohjaaja Riko Saatsi ja nähdään kaksi hänen viimeisintä ohjaustaan.

Ohjaaja Riko Saatsi on kuluvana näytösvuonna ohjannut kaksi kiinnostavaa ja vahvaa teosta Seinäjoen kaupunginteatteriin.

Myötätunto ja Mies maailman huipulla – Peer Gynt ovat saaneet varsin kiittävää palautetta niin kriitikoilta kuin katsojiltakin. Marraskuussa 2012 ensi-iltaan Verstasteatterissa tullut Veikko Nuutisen kirjoittama Myötätunto on muun muassa nimetty vuoden tärkeimmäksi esitykseksi. Saatsin otetta helmikuun lopussa suurella näyttämöllä ensi-iltansa saaneeseen Henrik Ibsenin Peer Gynt -klassikkoon pidetään rohkeana ja näkemystä tuoreen ajankohtaisena. Näytelmiä yhdistää väkevä sanoma, joka ei jätä kylmäksi.

Molemmat teokset on tuotu näyttämölle vahvassa yhteisöllisyyden hengessä. Ohjaajan työmetodin puolesta puhuu mukana olevien näyttelijöiden ja koko työryhmän kokemus siitä, miten jokainen tulee prosessissa kuulluksi.
– Olemme lähteneet ajatuksesta, että mielikuvituksella on uskomattomia voimia. Alitajunnassa muhii niin paljon kaikenlaista. Esityksen estetiikka onkin rakentunut pitkälti yhteisen assosioinnin ja intuition kautta, kertoi Saatsi Myötätunnon ensi-illan alla.

Saatsi kertoo työskentelystään ja tuoreista ohjauksistaan Seinäjoen kaupunginteatterin taiteilijatapaamisessa lauantaina 6. huhtikuuta kello 12. Häntä haastattelee teatterinjohtaja Vesa Tapio Valo. Tilaisuus on kaikille avoin.

Samaisena päivänä esitetään Saatsin kumpainenkin ohjaus: Mies maailman huipulla – Peer Gynt kello 13 ja Myötätunto kello 19.15. Näytelmät ovat teatterin ohjelmistossa tämän kevään.

Uutuusnäytelmä nostaa esiin vaietun roolin marsalkka Mannerheimin elämästä

27.3.2013

• Seinäjoen kaupunginteatterin syksyssä on kaksi kotimaista kantaesitystä. Kantaesityksillä teatteri juhlistaa 50-vuotista taivaltaan.
• Näyttelijä Jukka Puronlahti liittyy legendaarisiin Mannerheimin esittäjiin Leo Suomelan näytelmässä Mannerheim ja kettujen sota.
• Paula Koivuniemi yllätysvierailee kaupunginteatterin lavalla pohjalaisen yleisön tarinoihin perustuvassa näytelmässä, joka on saanut innoituksensa Koivuniemen levyttämistä lauluista.
• Supersuosittu Hiljaiset sillat saa syksyllä sadannen ja viimeisen esityksensä.

Seinäjoen kaupunginteatterissa kantaesityksensä lokakuussa 2013 saava Mannerheim ja kettujen sota kertoo aselevon solmimisen jälkeisistä päivistä syksyisessä Suomessa 1944.

Hiljattain presidentiksi valittu ylipäällikkö Mannerheim puntaroi vaihtoehtoja, joilla Suomi selviää uuden liittolaisensa Neuvostoliiton syleilyssä. Onko aselevon jälkeinen rauha vain sodan jatkumista toisin keinoin?

Kirjailija, filosofian tohtori Leo Suomela (s. 1934) on rohkeasti sukeltanut dokumenttien pohjalta harmaille alueille, jotka ovat jääneet historiankirjoituksessa vähälle huomiolle.

Näytelmän keskeiset henkilöt ovat todella eläneitä vaikuttajia, joiden toiminta muovasi ratkaisevasti Suomen kohtaloa vaikka heidät tunnetaan huonosti.

Mannerheimin roolissa nähtävä näyttelijä Jukka Puronlahti uskoo tarinan herättävän keskustelua ja suhtautuu rennosti roolihahmoonsa kohdistuvaan kiinnostukseen.

– Pelkästään Mannerheimista tuntuu jokaisella suomalaisella olevan vahva mielipide, Puronlahti sanoo.

Syksyllä Seinäjoen kaupunginteatterissa kiinnityksellä aloittava Puronlahti on vieraillut talossa edeltävällä kaudella Santeri Alkiona, pohjalaisena yrittäjänä Jussi Renkona Mozartin Ryästö lakeurelta -oopperassa sekä Bachin Johannes-passio, Ristin tie -vaelluksen Jeesuksena.

Mannerheim ja kettujen sota -näytelmän kotimainen kantaesitys 12. lokakuuta 2013 suurella näyttämöllä. Ohjaus Vesa Tapio Valo. Lavastus Karmo Mende, puvut Riitta Raunio. Rooleissa Jukka Puronlahti, Liisu Mikkonen, Leena Rousti, Esa Ahonen, Kai Bäckström, Jani Johansson, Timo Kankainen, Heikki Vainionpää.

Karaokenäytelmässä arki sähköistää juhlan

100 kesää 1000 yötä – Härmäkaraoke on yhteisöstä ammentava, draamaa ja musiikkia yhdistävä näytelmä, joka perustuu nykypohjalaisilta kerättyihin, dramatisoituihin tarinoihin sekä Seinäjoelta lähtöisin olevan Paula Koivuniemenlevyttämiin lauluihin.

Näytelmässä karaoke on se ihmeidentekijä, joka puhaltaa kimallepilven arjen raskauttamien kansalaisten päiden päälle ja auttaa jaksamaan.

Karaokeisännän roolissa vierailee laulaja Marko Maunuksela. Näyttelijöiden sekä vierailevien kotimaisten tähtiartistien muassa näytöksissä pääsevät lavalle laulamaan myös halukkaat katsojat, joiden joukosta kunkin illan yleisöesiintyjä arvotaan.

Ja kyllä. Paula Koivuniemikin esiintyy näytelmässä – yhden laulun ajan muutamassa yllätysnäytöksessä syksyn aikana.

100 kesää 1000 yötä – Härmäkaraoke saa kantaesityksensä 7. syyskuuta 2013 Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Näytelmän on dramatisoinut Titta Halinen ja sen ohjaa Janne Saarakkala. Lavastus ja puvut  Jyrki Seppä, musiikin johto Timo Ristilä, koreografia Jouni Prittinen. Mukana on lähes koko Seinäjoen kaupunginteatterin ensemble.

Syksyn uutuuksien lipunmyynti alkaa 2. huhtikuuta

Syyskauden ensi-iltojen lipunmyynti alkaa heti pääsiäisen jälkeen tiistaina 2. huhtikuuta.

Tuolloin myyntiin tulevat myös äärettömän suositun, Robert James Wallerin romaaniin perustuvan Hiljaiset sillat -näytelmän lisänäytökset. Romanttinen draama on ollut loppuunmyyty syyskuussa 2012 koittaneesta ensi-illasta lähtien.

Ihastunutta katsojapalautetta saanut näytelmä on saanut neljä lisänäytöstä syys-lokakuulle: 23. ja 30. syyskuuta sekä 7. ja 10. lokakuuta. Näytelmän viimeinen ja samalla sadas esitys nähdään 11. joulukuuta 2013.

Hiljaiset sillat -näytelmän ohjasi Jukka Keinonen. Rooleissa Ilkka Koivula (vier.), Eija-Irmeli Lahti, Maria Pere, Matti Suokonautio, Tapani Korhonen, Maria Pajula-Ilkka.

Jukka Puronlahti on pohjalaislähtöinen, Tampereella asuva näyttelijä, joka valmistui Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi (TeM) vuonna 1992. Hän on työskennellyt näyttelijänä Tampereen Työväen Teatterissa, Lappeenrannan kaupunginteatterissa sekä Yleisradiossa. Puronlahti on mukana Puuvillatehtaan Teatterissa, tamperelaisnäyttelijöiden kymmenen vuotta sitten perustamassa vapaassa teatteriryhmässä.
Puronlahti aloittaa kiinnityksellä elokuussa 2013 Seinäjoen kaupunginteatterissa, jossa hän on vieraillut Santeri Alkion roolissa (2012), pohjalaisen yrittäjän Jussi Rengon (Pašša Selim) puheroolissa Ryästö lakeurelta -oopperassa (2013) sekä Jeesuksen roolissa Johannes-passio, Ristin tie -tapahtumassa (2013).

Tänään vietetään Maailman Teatteripäivää!

27.3.2013

Maailman Teatteripäivän 27.3.2013 julistus, kirjoittaja Dario Fo

Kauan aikaa sitten Valta ratkaisi suvaitsemattomuutensa kansanomaista teatteria Commedia dell’Artea kohtaan karkottamalla sen näyttelijät Italiasta. Nykyisin näyttelijöiden ja ryhmien on vaikea löytää esiintymispaikkoja, teattereita ja katsojia, mikä tietysti johtuu taloudellisesta kriisistä. Enää ei valtaapitävien tarvitse kantaa huolta ironialla ja sarkasmilla itseään ilmaisevien kontrolloimisesta, sillä näyttelijöillä ei ole tiloja eikä liioin yleisöäkään.

Toisin oli renessanssiajan Italiassa. Vallanpitäjät joutuivat näkemään todella suurta vaivaa pitääkseen komeljanttarit kurissa, sillä nämä nauttivat suuren yleisön suosiota.  Tiedetään, että Commedia dell Arte -näyttelijöiden suuri exodus tapahtui vastauskonpuhdistuksen aikaan. Tuolloin teatterit suljettiin erityisesti Roomassa, missä näyttelijöitä syytettiin pyhän kaupungin häpäisemisestä. Vuonna 1697 Paavi Innocentius XII määräsi porvariston konservatiivien ja hengellisen säädyn enemmistön painostuksesta, että Tordona-teatteri tuli purkaa.  Siellä oli moraalinvartijoiden mielestä järjestetty eniten säädyttömiä esityksiä.

Vastauskonpuhdistuksen aikana kardinaali Carlo Borromeo halusi ehdottomasti pelastaa ”Milanon lapset” tekemällä selkeän eron taiteen, hengellisen kasvatuksen korkeimman muodon, ja maailmallista turhuutta ilmentävän teatterin välille. Omille joukoilleen osoittamassaan kirjeessä, jota lainaan ulkomuistista, kardinaali ilmaisee itseään kutakuinkin näin:

”Me olemme tehneet kaikkemme yrittäessämme puhdistaa pahuuden pois polttamalla pakanallisia puheita sisältävät tekstit, jotta kitkisimme ne ihmisten mielistä. Ja syytteeseen olemme asettaneet myös ne, jotka tuollaisia tekstejä ovat painettuina levittäneet.

Mutta nukkuessamme paholainen on kuitenkin punonut uusia juoniaan. Miten paljon syvemmälle ihmissieluun voikaan tunkeutua silmän kautta kuin vain kirjoitetulla tekstillä! Miten paljon enemmän nuorten miesten ja naisten sielua vahingoittavatkaan ääneen lausutut sanat ja niitä seuraavat eleet kuin pelkät kuolleet sanat paperilla.

Näin ollen on välttämätöntä, että puhdistamme kaupunkimme teatterintekijöistä, aivan kuten teemme kaikille niille sieluille, joista toivomme pääsevämme eroon.”

Kriisin ainoa ratkaisu on siis toivoa, että järjestettäisiin uusi suuri noitajahti meitä ja etenkin niitä nuoria vastaan, jotka haluavat opiskella teatteritaidetta: näin saisimme uuden joukon maanpaossa eläviä komeljanttareita, jotka epäilemättä hyötyisivät uskomattoman paljon tällaisesta karkotuksesta ja loisivat uudenlaisia esittämisen tapoja.

Dramaattinen Johannes-passio soi myös suomeksi

19.3.2013

Huippusolistit, vaikuttavat näyttelijät, Seinäjoen kaupunginorkesteri ja Seinäjoen seurakunnan passiokuoro esittävät piinaviikon tapahtumat Lakeuden Ristissä ja teatterin suurella näyttämöllä. Musiikkiteos toteutetaan ensimmäistä kertaa yhteistyössä Seinäjoen kaupunginteatterin kanssa.

J.S. Bachin Johannes-passio kuullaan Seinäjoella osin suomeksi. Evankelista Johanneksen, Pilatuksen, Pietarin sekä palvelijoiden osuudet on suomennettu. Aariat ja kuoro-osuudet lauletaan alkukielellä saksaksi.

Poikkeuksen tekevät passion virret Ken lyödä näin sua tohtii ja Sydämen synkeyteen, jotka ovat kuortanelaisen Heikki Klemetin suomennoksia.
– Kuulijat ja katsojat saavat laulaa mukana näissä virsissä, mikä sopii erityisen hyvin tänne Etelä-Pohjanmaalle, sanoo passion ohjaaja Vesa Tapio Valo. – Näin me myös jatkamme teatterin 50-vuotisjuhlan teemaa eli yhteistyön ja yhteisöllisyyden korostamista.

Johannes-passion esitys jakautuu kahteen eri paikkaan. Ensimmäisen osan oikeudenkäynti Jeesusta vastaan käydään Lakeuden Ristissä. Dramaattinen passio huipentuu ristiinnaulitsemiseen Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Passion väliajalla yleisö siirtyy yhteisesti kirkosta kansalaistorin kautta teatteriin. Puolisen tuntia kestävällä Ristin tiellä yleisö kohtaa dramatisoituja kohtauksia, jotka kuvaavat nykypäivän ihmisen ristejä: köyhyyttä, syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
– Toivon, että hyvin alkanut yhteistyö passion ja Ristin tie -tapahtuman yhdistämisessä antaisi seinäjokelaisille ja koko maakunnalle uuden perinteen, jota kannattaa jatkaa, sanoo Valo.

Kaksi Jeesusta
Passiossa Jeesuksen roolin laulaa basso Esa Ruuttunen. Samaan aikaan Jeesuksen hahmossa esiintyy näyttelijä Jukka Puronlahti. Sopraanoaarioissa kuullaan Piia Komsia ja basso-osissa Juha Kotilaista. Tenori Simo Mäkinen on valitettavasti kuumeen kourissa ja tenoriaarioiden esittäjäksi on löytynyt eestiläinen, aiemminkin Seinäjoella laulanut tenori Mati Turi.

Seinäjoen kaupunginteatterista mukana ovat Ville Salonen evankelistana, Liisu Mikkonen Magdalan Mariana ja Esa Ahonen Pilatuksena.

Seinäjoen kaupunginorkesteria johtaa Juhani Lamminmäki. Passiokuoron harjoittaja on kanttori Johanna Ojala. Passion ohjaa Vesa Tapio Valo. Ristin tien ohjaa Eija-Irmeli Lahti. Virsikuoroa johtaa kanttori Tapio Lempola. Esiintyjinä nähdään suuri joukko teatterin harrastajia sekä Jukka Puronlahti Jeesuksena.

Suuren työn ovat tehneet pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa ja teatterin ompelimo: he ovat vaatettaneet niin kuusikymmenpäisen kuoron kuin solistit ja näyttelijät. Karmo Mende on suunnitellut sekä kirkon että teatterin näyttämöt ja Johanna Uusitontti vastaa esiintyjien maskeerauksesta. Teemu Salo huolehtii teatterin äänentoistosta. Valoista huolehtii paitsi kaunis kevätsää myös Ville Virtanen (kirkko) ja Hannu Raja-aho (teatteri).

Yhteensä kolmituntisen Johannes-passion, Ristin tien ensimmäinen osa kestää reilun tunnin, keskimmäinen osa runsaat puoli tuntia ja viimeinen osuus Seinäjoen kaupunginteatterissa 50 minuuttia.

Sekä kirkkoon että teatteriin lunastettu lippu mahdollistaa molempien osien ja koko passion näkemisen. Kirkko-osuuteen lunastettu lippu oikeuttaa vain ensimmäiseen näytökseen. Kansalaistorin osuus on maksuton.

Passio on Seinäjoen kaupunginorkesterin, Seinäjoen seurakunnan ja Seinäjoen kaupunginteatterin yhteistuotanto.  Esitykset ovat perjantaina 22.3. kello 18 ja lauantaina 23.3. kello 15.

Näin esitys siis etenee:
Johannes-passio, Ristin tie -esitys rakentuu kolmeen eri paikkaan sijoittuvasta tilaisuudesta:
Osa I kello 18-19.10 Johannes-passion ensimmäinen osa soi Lakeuden ristin kirkossa. Lakeuden Ristin esityksissä evankelistan laulut esitetään suomeksi, aariat saksaksi ja virret veisataan Klemetin suomennoksina.
Ristin tie kello 19.10-19.45 Ristin tie, Katso ihmistä -toritapahtuma Kansalaistorilla.  Ilmaistapahtuma passion näytösten välillä on kaikille avoin. Kesto 45-60 min.
Osa II 20.10-21 Johannes-passion toinen osa huipentuu kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.

Lisätietoja:
teatterinjohtaja Vesa Tapio Valo, puh. 044 554 1900.
orkesterin toiminnanjohtaja Jarmo Anttila, puh. 0500 837 772
kappalainen Merja Lampila, puh. 050 548 9452

Avoin tiedotustilaisuus: Johannes-passio

15.3.2013

Tiistaina 19.3. kello 12.30-13 Lakeuden ristissä

Paikalla mm. solistit Piia Komsi, Juha Kotilainen, Esa Ruuttunen, Simo Mäkinen, Liisu Mikkonen, Esa Ahonen, Ville Salonen sekä näyttelijä Jukka Puronlahti.

Mukana myös Seinäjoen kaupunginorkesteri, kapellimestari Juhani Lamminmäki, Seinäjoen seurakunta, kanttori Johanna Ojala sekä Seinäjoen kaupunginteatteri, ohjaaja Vesa Tapio Valo.

Tervetuloa!