Tiedotteet

Legendaariselta kurssilta näyttelijäksi valmistunut Matti Suokonautio jää eläkkeelle

12.1.2015

Tiistaina 20. tammikuuta juhlitaan viimeisen Kultalampi-näytöksen ohessa näyttelijä Matti Suokonaution sekä toimitusjohtaja Marja-Leena Kallantien eläkkeelle siirtymistä.

Minusta tulee näyttelijä, oli Matti Suokonautio todennut pienenä poikana tietämättä lainkaan mitä se oli. Nyt sama mies on jäämässä näyttelijän työstä eläkkeelle, yli 160 roolin jälkeen.
Menikö se nopeasti, Matti Suokonautio?
– Kyllä! On ollut niin paljon tekemistä ja yhtäkkiä olenkin tässä pisteessä. Kun mieli on nuori, on vaikea käsittää olevansa eläkeiässä.

Suokonautio on työskennellyt Seinäjoen kaupunginteatterissa vuodesta 1979, muutamaa vuotta, muuta teatterikiinnitystä sekä tv- ja elokuvarooleja lukuun ottamatta. Hän tuli Seinäjoelle lähes suoraan Suomen Teatterikoulusta (teatterikorkeakoulu), jossa opiskeli vuodet 1973-1977. Suokonaution kurssitovereita olivat muun muassa Matti Pellonpää, Kari Väänänen, Eija Ahvo, Jukka-Pekka Palo ja Kari Sorvali. He tapaavat edelleen säännöllisesti.
– Ensi kesänä menemme J-P Palon kesämökille. Kaikki ovat yleensä mukana, paitsi edesmenneet Pellonpää ja Harri Hyttinen.

Legendaarisena pidetty kurssi opiskeli sukupolvien välisessä saumassa, jolloin kotimaisen teatteri-ilmaisun rakenteet olivat murenemassa ja tulevaisuuden tekijöillä oli kova näyttämisen halu. Heidän valmistumisensa aikaan muutoksen merkit olivat yhä selvemmin nähtävissä.
Oliko tilanne sama silloisessa pikkukaupungin teatterissa?
– Minulle Seinäjoelle tulo merkitsi uutta, käytännön teatterikoulua. Pääohjaajana oli Anu Nieminen ja hän vaati kaikilta sataprosenttista panostusta. Sen aikaiset kiertuenäytelmät Kaislikossa suhisee, Maailman ympäri 80 päivässä ja Erään hevosen tarina, olivat mahtavia kokemuksia. Moni katsoja muistaa ne varmasti.

Vähän ennen Suokonaution saapumista, vuonna 1976 Seinäjoen kaupunginteatterissa työskentelyn aloitti Marja-Leena Kallantie. Hänen teatteripolkunsa on käynyt palkanlaskija-kirjanpitäjästä toimitusjohtajaksi saakka.
Kun Kallantie elokuussa 2015 siirtyy eläkkeelle, minkälaisen talon hän jättää taakseen?
– Hyvänkokoisen ja taloudellisesti tasapainoisen talon, jossa toimii ammattitaitoinen henkilökunta. Haikeana lähden, sanoo Kallantie.

Kallantien liki nelikymmenvuotisesta urasta teatterissa kuullaan enemmän 18. helmikuuta avoimessa haastattelutilaisuudessa.

Viimeinen näytös

Jukka Keinosen ohjaama Kultalampi-näytelmä sai ensi-iltansa Seinäjoella viime vuoden helmikuussa. Näytelmää teatterin ohjelmistoon ehdotti Suokonautio.

Roolissaan 79-vuotiaana perheenpäänä, Norman Thayerina, Suokonautio toteaa elämänsä olevan loppusuoralla. Norman haluaa puhua läheistensä kanssa asiat selviksi ja hyvästelee perheen kesähuvilan.

Toivoitko näytelmää juuri sen käsittelemien luopumisen teemojen vuoksi?
– Jäähyväisten jättö ei ollut motiivina, vaan se, että Kultalampi on hyvä, perinteinen puhenäytelmä. Niiden arvostus ei ole ollut aina kohdallaan. Kaiken lisäksi näytelmän päähenkilö tuntui kovin tutulta, kysykää vaikka vaimoltani, Norman on kuin minä, Suokonautio nauraa.

Kultalampi saa viimeisen esityksensä tiistaina 20. tammikuuta. Eläkkeelle siirtyviä juhlitaan niin ennen kuin jälkeenkin esityksen.

Nuorisoa kiinnostaa taas teatteri

30.12.2014

Päättyvä näytösvuosi 2014 sujui Seinäjoen kaupunginteatterissa hyvin. Erityisen iloisia teatterissa ollaan uusien katsojaryhmien tavoittamisesta.

Seinäjoen kaupunginteatterissa kävi tänä vuonna noin 56 300 katsojaa. Syyskauden 2014 kävijämäärä on 30 488 katsojaa, kevätkaudella kävijöitä oli 25 869. Esityksiä oli yhteensä 292, joista syyskauden osuus on 151. Omien sekä vierailunäytösten lisäksi teatterissa järjestettiin kymmeniä muita tilaisuuksia, kuten Harrastajateatterikesä näytöksineen, teosesittelyjä, avoimia tiedotustilaisuuksia ja muita yleisötyötilaisuuksia.

Syyskauden ensimmäinen ensi-ilta Paavo Haavikon Kaisa ja Otto keräsi 6 000 katsojaa. Suurelle näyttämölle lokakuun lopulla tulleen Romeo ja Julia -näytelmän on tähän mennessä nähnyt 4 900 katsojaa. Klassikkonäytelmä on kiinnostanut erityisesti nuoria katsojia, se jatkaa ohjelmistossa toukokuulle 2015.

Studionäyttämön Seitsemännen portaan enkelin näytökset ovat olleet liki loppuunmyytyjä syyskuisesta ensi-illasta lähtien. Näytelmän on tähän mennessä nähnyt reilut 3 000 katsojaa, näytökset jatkuvat huhtikuulle 2015.

Teatterin uusi sooloiltojen sarja toi ohjelmistoon kolme erilaista esitystä: Mia Vuorelan ja Laitakaupunginorkesterin Kauhukuunnelman, Eija-Irmeli Lahden Moninaisen ja Liisu Aurasmaan Varpusen. Ylälämpiössä sekä Verstasnäyttämöllä esitetyt, 2-8 näytöstä saaneet soolot keräsivät yhteisesti 600 katsojaa. Samoihin katsojalukuihin pääsi Verstasteatterissa Kuningasryhmän uusi näytelmä Kymmenen kuninkaan linna.

100 kesää 1000 yötä -revyyn kolmas kausi saavutti noin 3 500 katsojaa. Kaikkiaan esityksen näki liki 25 000 katsojaa. Esityksen artistivieraiden sairaalaklovnitoimintaan lahjoittamat esiintymispalkkiot nousivat yhteensä 11 000 euroon, kun syyskauden 4 000 euroa luovutettiin marraskuussa 2014 Seinäjoen keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksiköille. Vuotta aiemmin lahjoitus tehtiin saman sairaalan lastenosastolle.

Keväältä 2014 jatkava Kultalampi keräsi ennen joulua 1 000 katsojaa. Viimeiset näytöksensä näytelmä saa uuden vuoden puolella. 20. tammikuuta vietetään näyttelijä Matti Suokonaution ja toimitusjohtaja Marja-Leena Kallantien yhteistä lähtijäisjuhlaa.

Toimitusjohtaja Marja-Leena Kallantie iloitsee katsojaryhmien laajasta ikäskaalasta.
– Ohjelmistomme on tänä vuonna koostunut monen sukupolven näytelmistä. On aina hienoa nähdä, miten uusi sukupolvi löytää teatteritaiteen ja oppii käymään esityksissä. Nuoria kiinnostaa erityisesti Romeo ja Julia, mutta myös Seitsemännen portaan enkeli.

Kevätkauden 2015 suurensi-ilta on Peter Shafferin Amadeus, jonka ohjaa virolainen teatteri- ja elokuvaohjaaja Ain Mäeots. Huhtikuussa kantaesitetään hollantilaisen Max Velthuijsin Sammakko-kirjoihin perustuva uusi lastennäytelmä, Eija-Irmeli Lahden ohjaama Sammakon satumainen elämä, jonka dramatisoi Vesa Tapio Valo.

Antti Mikkolan ohjaama Romeo ja Julia vetää myös nuoria katsojia teatteriin. Jani Johansson (vas.) on Mercutio ja Jelena Jokelin-Muilu on Tybalt. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri.

Seinäjoen kaupunginteatteri alkaa etsiä taiteellista johtajaa ensi vuoden alusta

22.12.2014

Valo on toiminut taiteellisena johtajana vuodesta 2009 eli sopimuksen päättyessä hän tulee toimineeksi teatterin johdossa kuusi vuotta. Valon sopimus oli alunperin nelivuotinen, mutta hallitus jatkoi sopimusta kahdella optiovuodella. Toiminnastaan Seinäjoen kaupunginteatterin johtajana hän sai viime vuonna Suomen kulttuurirahaston Olavi Veistäjä -palkinnon.

Hakuilmoitus löytyy täältä.

Seinäjoen kaupunginteatterin toimitusjohtajaksi haki yhteensä yksitoista

5.12.2014

Avoin haku tuotti kahdeksan lisähakemusta eri puolilta Suomea.

Seinäjoen Kaupunginteatteri Oy:n toimitusjohtaja Marja-Leena Kallantie jää eläkkeelle vuoden 2015 aikana.

Hänen seuraajakseen ovat määräaikaan mennessä hakeneet: fil.yo Markko Heinonen Turusta, TaM Irmeli Jussila Alavudelta, yo-merkonomi Harri Natunen Raumalta, kulttuurituottaja YAMK Sini Rauhala Seinäjoelta, FM Timo Saarimäki Seinäjoelta, MuM Jukka Saarman Jyväskylästä, FM Maria Salomaa Tampereelta ja BBA Pirkko-Liisa Utter Seinäjoelta sekä jo aiemmin kaupunkikonsernin sisäisessä haussa FT Jarmo Anttila, KTM Paula Pitkäkoski ja TeM Jukka Puronlahti.

Seinäjoen kaupunginteatterin hallitus käsittelee hakemuksia seuraavassa kokouksessaan 9. joulukuuta.

Lisätietoja: hallituksen puheenjohtaja Ilkka Mäkelä, puh. 040 593 9694

Lapsensaanti on ihme, jota kaikki eivät koe

1.12.2014

Liisu Aurasmaa nousee Seinäjoen kaupunginteatterin Verstasnäyttämölle omana itsenään kertomaan monia koskettavasta aiheesta. Varpunen on kokemus, jonka vietäväksi hän kutsuu yleisöä antautumaan.

Näyttelijä Liisu Aurasmaa vaikuttui viime talvena Helsingissä taidenäyttelystä, jonka aiheena oli lapsettomuus. Samoihin aikoihin hän näki Verstasteatterissa Paleltunut taivas -esityksen. Kokemukset inspiroivat Aurasmaata ja palaset omaa sooloiltaa varten olivat kasassa.
Varpunen saa kantaesityksensä torstaina 11. joulukuuta.
– Esitystäni kuljettaa eteenpäin punainen lanka, ei varsinainen juoni. Varpunen koostuu hetkistä ja tunnelmista, joita olen tuntenut ja kokenut matkalla odottaessani, että saisin lapsen, kertoo Aurasmaa.
Varpunen tekee näkyväksi sellaisiakin päänsisäisiä ajatuksia, joita kovin moni ei rohkene sanoa ääneen.
– Tunteet voivat olla hallitsemattomia jonkin asian edessä, ja lapsettomuus on juuri sellainen.

Aurasmaa on kirjoittanut esityksen käymällä läpi omia ajatuksiaan ja elämäänsä sekä lukemalla kirjallisuutta ja keskustelupalstoja. Hän muistaa, miten koulussa kehotettiin varomaan poikia, kuin raskaaksi tuleminen olisi kauheinta, mitä voisi tapahtua.
– Oikeasti en koskaan ajatellut, että lapsettomuudesta voisi tulla minulle ongelma. Mutta kun totesin, että nyt saa lapset tulla, niin niitä ei tullutkaan.
Halu tulla vanhemmaksi on Aurasmaan mukaan ihmiselle primitiivinen tarve. Hän itse oli valmis tekemään raskauden eteen mitä tahansa.
– Lapsettomuuden hoidosta on tullut aikamoinen bisnes eikä kaikilla ole siihen edes varaa. Pankista saatetaan ottaa lainaa hedelmättömyyshoitoihin, vaikka niiden onnistumisesta ei ole varmoja takeita.

Lapsettomuus on Aurasmaan mukaan edelleen tabu. Itsekin hän kokee voivansa puhua siitä vain hyvin tuttujen kanssa.
– Haava on niin iso ja kipu syvällä. Mutta jos asiaa ei pääse purkamaan, mieli mustenee ja sairastuu todella.
Hän arvelee, että jotkut voivat kokea aiheen raskaana. Esitystä keventää musiikki, muun muassa Edith Piafin laulut.
– Ne sopivat tähän ja ovat pelastusrengas, jonka varassa voidaan kellutella hetki.
Esitys on myös hauska, ja saa toiveikkaan lopun.
– Se on jokaiselle henkilökohtainen kokemus. En voi luvata, että kaikki te tulette saamaan lapsen, mutta voin valaa uskoa. Suruun ei voi jäädä vaan on mentävä eteenpäin, elämässä on muutakin.

Varpunen syntyy innostuneen työryhmän yhteistyönä. Esityksessä ja sen yhteydessä on esillä keramiikkataiteilija Miia Kallion veistoksia Kaikki siemenet eivät idä -näyttelystä.
– Tykkään yhdistellä taiteita. Pääsemme kaikki tekemään jotain, mikä kaupunginteattereissa ei yleensä ole mahdollista. Musiikin sovittaa ja lauluja säestää pianisti Mika Siekkinen, äänet suunnittelee Sami Silén, valot Hannu Raja-aho ja puvut Riikka Aurasmaa.

Varpunen esitetään Verstasteatterissa 11.–13. joulukuuta. Esityksiä on neljä.