Tiedotteet

Teatterin äänentoistoon satsataan isosti: Äänisuunnittelija laittaa lavan soimaan

1.9.2016

Syksyn ensimmäinen ensi-ilta Lainahöyhenissä on suuren luokan musikaali, jota varten Seinäjoen kaupunginteatterin äänentoistoon on panostettu uudella tavalla.

Seinäjoen kaupunginteatterin Alvar-salissa soivat balladit hempeästi, suuret kuoro- ja orkesterikohtaukset miellyttävän muhkeasti ja puhe kuuluu selkeästi.

Äänentoiston kuntoon saaminen oli yksi asioista, jonka vuoden vaihteessa teatterinjohtajana aloittanut Christian Lindroos halusi hoitoon pikimmiten.
– Talon jo olemassa olevaa äänikalustoa on säädetty ja hankittu hieman uutta. Lähitulevaisuudessa odottava teatteritekniikan remontti osaltaan täydentää nyt tehtyä työtä. Näillä näkymin se käynnistyy kesällä 2017.

Lainahöyhenissä-musikaalin äänisuunnittelusta vastaavat kotimaisen Wavemark-yhtiön Sakari Kiiski ja Timo Liski.
– Ääni on vaikea laji, koska siihen vaikuttaa teatterissa niin moni tekijä: näyttelijät, orkesteri, lavasteet ja katsomossa istuva yleisö. On erilaisia toimia, joilla ääntä voidaan täällä liikutella. Olemme pyrkineet tekemään parhaamme, että kuuluvuus olisi niin tasapuolinen kuin mahdollista joka katsomon jakkaralla, sanoo Sakari ”Sakke” Kiiski.

Kiiski listaa yksittäisiä toimia, joita Alvar-salissa on musikaalin ensi-illan alla tehty.
– Olemme virittäneet äänijärjestelmää ja näyttämön reunaan hankitut etukaiuttimet on käännetty katsomoon päin, mikä auttaa eturiveillä istuvia kuulemaan paremmin. Äänikuvaa on säädetty siten, että näyttelijän ääni kuuluisi siitä suunnasta, missä hän puhuu tai laulaa.

Lisäksi orkesterimuusikoille on hankittu henkilökohtaiset mikserit ja muun muassa näyttelijöiden mikrofonit on teipattu posken sijasta otsaan.
– Soundi on silloin parempi ja näyttelijän on helpompi toimia. Muutenkin tavoitteenamme on, että näyttelijöiden ja muusikoiden olisi hyvä työskennellä lavalla.

Ensi-iltaviikolla työ alkaa olla valmis. Kun ensimmäinen ennakkoyleisö saapuu saliin, Kiiski ei ennätä istua katsomoon vaan on äänipöydän takana ajamassa esityksen ääniä.
– Nyt alkaa selvitä, miten lava soi.

Kaupungin pyöräilypalkinto teatterille

26.8.2016

 
Seinäjoen kaupungin Pyörä-Pirkko palkitsi Seinäjoen kaupunginteatterin pyöräilymyönteisimpänä työnantajana 2016.

Näyttelijä Maria Pere ja tuotantosuunnittelija Milla Hautala edustivat työnantajaansa perjantaina, kun  Seinäjoen kaupunginteatteri palkittiin vuoden pyöräilymyönteisenä työnantajana.
– Työnantajana olette osoittaneet pyöräilyyn kannustavaa asennetta ja osaltanne huolehtineet pyöräilymyönteisestä ilmapiiristä työpaikallanne, viittasi Pyörä-Pirkko Niina Hiltunen palkintoperusteisiin ojentaessaan teatterilaisille kunniakirjan, syksyiset kukkaset sekä suklaata.
– Pyöräilijähän voi suklaata syödä luvan kanssa, kun tulee ne kalorit kuluttaneeksikin, todettiin hilpeässä palkintotilaisuudessa.

Niin Pere ja Hautala kuten suurin osa muustakin Seinäjoen kaupunginteatterin henkilökunnasta kulkee päivittäin töissä pyörällä, kelistä riippumatta. Pere ja Hautala osoittavat hyvää esimerkkiä ja tervettä järkeä käyttämällä myös pyöräilykypärää.
– Kypärät hankittiin myös vieraileville näyttelijöillemme Jarmo Koskelle ja Svante Korkiakoskelle, jotka polkevat teatterilta lainaamillaan vierailijapyörillä Kvartetti-näytelmän harjoituksiin kaupungin toiselle laidalle, kertoo Hautala.

Kvartettia valmistellaan 24. syyskuuta koittavaan ensi-iltaan teatterin lavastamon tiloissa teollisuusalueella. 
– Verstaalle on pystytetty Kvartetti-näytelmän lavastus viimeistä piirtoa myöten. Koko komeus siirtyy varsinaiselle estradilleen, Alvar-näyttämölle syyskuun puolella, kunhan Lainahöyhenissä-musikaali on saatettu ensi-iltaan 3. syyskuuta.

Lainahöyhenissä on kaikkea sitä, mitä musikaalilta toivotaan

26.8.2016

Seinäjoen kaupunginteatterin syyskauden ensimmäinen ensi-ilta tarjoaa metritolkulla broadwayloistoa, aistikasta tunnelmointia, muhkeaa musiikkia ja räväkkää menoa.

Lainahöyhenissä sai kantaesityksensä vuonna 1983 Broadwaylla, New Yorkissa.

New York Cityyn sijoittuu myös Seinäjoen kaupunginteatterin Lainahöyhenissä. Janne Siltavuoren suunnittelema lavastus vie suurkaupungin hämyisille sivukujille ja tanssittaa esiintyjät kaupunkitalojen rautaparvekkeille. Toisaalla se esittelee yökerhon loistetta sekä kabareetähti Zazan ja tämän puolison runsasta kotia. Lavastuksen sähköistää Juho Itkosen valosuunnittelu.

Miten mies pukeutuu upeaksi naiseksi

Dragmusikaalista kun on kyse, ovat näyttävät puvut iso osa esitystä. Teatterin puvustamossa on ommeltu kymmeniä metrejä toinen toistaan kimaltavampia kankaita, rakennettu sulkapuuhkista näyttäviä pääkoristeita ja somisteita sekä koluttu verkkokaupoista kookkaita korkokenkiä, sillä 45-numeroisia korkkareita ei löydy aivan joka kaupasta.

Pukusuunnittelija Jarkko Valtee, drag-artisti itsekin, tietää, miten tavallinen mies puetaan upeaksi naiseksi.
– Kun mies pukeutuu naisen juhlapukuun osallistuakseen drag-esitykseen, ryhdytään luomaan illuusiota. Esiintyjälle on saatava kapea vyötärö, pitkät jalat ja pystyt rinnat. Kuten aina, juhlapukeutuminen alkaa alusvaatteista, Valtee kertoo.

Työ alkoi viime keväänä, jolloin teatterin puvustamossa tehtiin miehille korsetit luineen ja nyöreineen.
– Muutos on ollut melkoinen: vyötärö on saattanut kaventua jopa 10 senttiä, kun taas rinnanympärystä on kasvatettu noin 15 sentillä.

Musikaalissa tanssivat korkeilla koroilla niin naiset kuin miehetkin. Musikaalin koreografilla, Valteen kanssa ShoWhat-dragduon muodostavalla Osku Heiskasella on ollut antaa vinkkejä miehille, joille koroilla kulkeminen on ollut haasteellisempaa.
– Teatteri järjestää ensi-illan jälkeen arvonnan, jonka voittajat pääsevät osallistumaan vetämälleni  korkokenkäkävelykurssille myöhemmin syksyllä,  Heiskanen paljastaa.

Hilpeästi ja näyttävästi

Lainahöyhenissä-musikaalin pääpari, pitkään yhdessä elänyt pariskunta poikkeaa tavanomaisesta, sillä molemmat ovat miehiä. Näyttelijöiden, Esa Ahosen ja Heikki Vainionpään mielestä ei ole kovinkaan merkityksellistä, mitä sukupuolta kenenkin rakastettu on.
– Vaativassa roolityössä ystävä vastanäyttelijänä on hyvä asia. Ystävään voi luottaa ja hankaluuksista voi puhua, liki kymmenen vuotta työkavereita olleet Ahonen ja Vainionpää sanovat.

Räväkkä ja hilpeä Lainahöyhenissä irrottelee sukupuolirooleilla ja löytää yllin kyllin naurun aihetta niin poikkeavista kuin tavallisemmistakin perhemalleista. Sen musiikki tarjoaa villejä kabareerytmejä ja suloista tunnelmointia. Kaiken riemun alta löytyy myös sanoma suvaitsevaisuuden ja ymmärtämisen puolesta. Näytelmä on ylistyslaulu avoimuudelle ja kannustaa hyväksymään itsensä ja toiset kokonaisina, kaikessa inhimillisessä runsaudessaan.

Musikaalin muissa rooleissa nähdään Maria Pere, Pekka Hiltunen, Topi Kohonen, Anna Ackerman, Liisu Aurasmaa, Jani Johansson, Mari Pöytälaakso, Mia Vuorela, Arvo Jean–Michael Saarinen, Juho Vornanen, Kimmo Alakunnas, Wilhelm Blomberg, Omar Zouiter ja Eerik Kantokoski.

Musikaaliorkesteria johtaa kapellimestari Timo Ristilä. Orkesterissa soittavat Teemu Vuorela, Petri Välimäki, Timo Luostari, Michael Ford, Peter Nordwall, Krister Aho, Johanna Stürzenberger, Jaakko Salminen, Arto Panula ja Petri Salo.

Musikaalin ohjaa Christian Lindroos. Sen on suomentanut seinäjokelaislähtöinen Mikko Koivusalo. Jerry Hermanin säveltämä ja Harvey Fiersteinin kirjoittama La Cage aux Folles -musikaali perustuu Jean Poiret’n samannimiseen näytelmään vuodelta 1973.

Ensi-ilta suurella näyttämöllä on lauantaina 3. syyskuuta 2016.

Teatteriaamiaisella tapaa tekijöitä

23.8.2016

Seinäjoen kaupunginteatteri kutsuu katsojia kerran kuukaudessa aamiaistilaisuuksiin, joissa valotetaan teatterityötä eri näkökulmista.

Yleisötilaisuudet, joissa on mahdollisuus tavata kasvotusten teatterin tekijöitä ja talon henkilökuntaa, ovat entistä suositumpia.

Seinäjoen kaupunginteatteri vastaa toiveeseen ja järjestää joka kuukauden viimeisenä torstaina teatteriaamiaisen Fazer-teatteriravintolassa. Paikalla ovat teatterinjohtajat sekä vaihtuvan teeman mukaisesti teatterin muita asiantuntijoita.

Ensimmäinen aamiainen järjestetään tämän viikon torstaina, 25. elokuuta. Teatterinjohtaja Christian Lindroos ja toimitusjohtaja Markko Heinonen käyttävät puheenvuoron kello 8.30, minkä jälkeen on aikaa avoimelle keskustelulle. Aamiainen on tarjolla kello 8-9.30.

Seuraavat syyskauden teatteriaamiaiset järjestetään:
– 29. syyskuuta, jolloin keskustellaan myynti- ja markkinointipäällikkö Marjo Tammisen johdolla teatterin yhteistyöstä asiakkaiden ja muiden tahojen kanssa;
– 27. lokakuuta on mukana teatterikuraattori Jelena Jokelin-Muilu ja aiheena teatteri kulttuurikasvattajana;
– 24. marraskuuta keskustellaan Suomi 100 -juhlavuodesta ja kuullaan Täällä Pohjantähden alla -näytelmän ohjaajaa Juha Luukkosta.

Fazer-teatteriravintolan monipuolisesta aamiaisbuffet’sta voi poimia omat yksittäiset mieliherkkunsa tai nauttia koko aamiaisen 6 euron hintaan.

Täällä Pohjantähden alla III -näytelmä avaa Suomen juhlavuoden

17.8.2016

Seinäjoen kaupunginteatteri juhlistaa 100-vuotista Suomea isosti tuomalla suurelle näyttämölle Väinö Linnan trilogian päätösosan. Ohjaaja Juha Luukkosen mukaan suurteos on tärkeää tehdä nimenomaan Etelä-Pohjanmaalla.

Näytelmä on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 virallista ohjelmaa.

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogian osista juuri kolmas kertoo eniten Etelä-Pohjanmaankin menneistä tapahtumista. Seinäjoen näytelmässä Lapuan liikkeen nousu ja siihen johtaneet asiat ovat merkittävässä osassa.
– Lapuan liike on päätösosan keskeisiä tapahtumia ja tematiikkaa. Se ei ole mikään erillinen saareke vaan osa samaa aatteellista kehitystä, jota edelsivät jääkäriliike ja vuoden 1918 tapahtumat. Se historia myös ajoi meitä kaiken aikaa Saksan liittolaisiksi, sanoo näytelmän sovittaja ja ohjaaja Juha Luukkonen.

Täällä Pohjantähden alla III -romaanissaan Väinö Linna kuvaa vastaitsenäistyneen kansan historiaa. Näytelmä tulee olemaan jatkumoa Vaasan kaupunginteatterissa vuonna 2008 nähdylle Luukkosen Täällä Pohjantähden alla -dramatisoinnille.
– Tarina jatkuu Seinäjoella siitä mihin Vaasassa yhdeksän vuotta sitten jäätiin. Kansalaissota on sodittu, mutta haavat ovat kaikkea muuta kuin ummessa. Kaiken keskellä Akseli Koskela yrittää rakentaa elämäänsä uudelleen mutta joutuu väkisin tekemään tiliä menneisyyden kanssa. Toteutamme ja taustoitamme näytelmän niin, että hahmoja pystyy kyllä ymmärtämään, vaikkei aiempaa osaa olisikaan nähnyt, Luukkonen lupaa.

Täällä Pohjantähden alla III saa ensi-iltansa Seinäjoella 9. helmikuuta 2017. Miksi näytelmä saa jatkoa juuri nyt?
– Olen miettinyt sen tekemistä todella pitkään, mutta vasta nyt olosuhteet jatko-osalle ovat kunnossa. Seinäjoen kaupunginteatterissa on ne resurssit, jotka tämä juttu tarvitsee, Täällä Pohjantähden alla pitää tehdä joko oikein tai ei ollenkaan, Luukkonen jylisee.
– Ajoitus on muutenkin sopiva, ehdimme 100-vuotisjuhlallisuuksiin ensimmäisenä ammattiteatterina. Näytelmä liittyy tapahtumiltaan myös vuoden 2018 juhlallisuuksiin.

Ettei historia toistaisi itseään

Ohjaaja Luukkoselle Linna on suurin suomalainen kirjailija kautta aikain. Pohjantähden lisäksi hän on ohjannut Linnan teoksista näyttämölle myös Tuntemattoman sotilaan, viime keväänä Kajaanin kaupunginteatteriin.
– Minkään muun taiteen äärellä en ole ollut niin vaikuttunut, kuin Linnan kirjallisuuden. Suureksi taiteeksi sen kohottaa ennen kaikkea Linnan ihmiskuvauksen syvyys sekä poikkeuksellinen kyky nähdä ihminen osana kohtaloa, jumaluutta, maailmanhistorian vyöryä. 

Linnan kertojanlaatuun kuuluu se, että hän ikään kuin nostaa kameraa korkeammalle ja yksittäinen tapahtuma laajenee aina myös kuvaukseksi jostain suuremmasta.
– Realistisen kerronnan lisäksi kaiken aikaa on nähtävissä toinen juova, ihmisen jatkuva ja usein turha kamppailu kohtalonsa edessä. Tämä lähikuvan ja laajakuvan vaihtelu on äärimmäisen olennainen osa hänen teostensa vaikuttavuutta, se tuo niihin jylhyyttä ja suurta runollisuutta, Luukkonen kuvailee.

Hänelle Linnan teosten työstäminen näyttämölle on paitsi unelma myös henkilökohtainen kunnianosoitus niiden kirjoittajaa kohtaan.
– Ja tietysti haluan näytelmällä muistuttaa siitä tosiasiasta, että se, joka ei ymmärrä historiaa, joutuu elämään sen uudelleen, Luukkonen sanoo ja jatkaa:
– Linna on aina kärsivän, pienen ihmisen puolella ja kertoo historiaa heidän kauttaan. Hänen kuvauksensa muun muassa toisesta maailmansodasta ei ole vähääkään sankarillinen vaan näyttää hyvin konkreettisesti sen inhimillisen kärsimyksen minkä sota aina aiheuttaa ja mikä todellisuudessa oli esimerkiksi ”sadan ja viiden kunnianpäivän raskas, katkera arki.”

Linna oli Luukkosen mukaan taiteessaan myös rohkea.
– Hän uskaltaa esittää kysymyksen kuinka yhtenäinen ja yksimielinen Suomen kansa todellisuudessa sota-aikaan oli – onko herrojen ja työväen itsenäisyys koskaan sama asia? Kuten Leppäsen Preeti tarinassa toteaa: ”Voi ny toi vähävoimasempikin tän isänmaan eteen näin sota-aikana… Kunnei sitä rauhanaikana niin ole tilaisuuttakan. On vaan niin kun toi työnteko päällimmäisenä. Se on rauhanaikana niin kun paremman väen asia toi isänmaa, mutta sodassa passaa sitten vähän huonommankin koittaa.”

Suurteos tehdään isosti
Täällä Pohjantähden alla III tuodaan Seinäjoen kaupunginteatterin suurelle näyttämölle isosti. Luukkonen on Linnalle uskollinen.
– Materiaalia on todella runsaasti ja se on kiehtovakin haaste.

Näytelmän rooleissa nähdään koko teatterin näyttelijäkunta sekä useita vierailijoita, muun muassa edeltävästä osasta, Vaasan esityksestä tutut näyttelijät Jukka Peltola, Marja Myllylä ja Seppo Kaisanlahti.

Myös nyt musiikista ja äänisuunnittelusta vastaa Taito Hoffrén ja pukusuunnittelusta Anna Sinkkonen. Näytelmän lavastuksen suunnittelee Juho Lindström ja valot Juho Itkonen.

Ohjaaja Juha Luukkonen istuutui kesällä ihailemansa kirjailijan, akateemikko Väinö Linnan työpöydän ääreen. Urjalan kirjastoon on rakennettu Linnan työhuoneen tarkka jäljennös alkuperäisine tavaroineen ja huonekaluineen. Kuva: Juha Itkonen