Tiedotteet

Satuja sävelten ja sanojen vuoropuheluna

14.3.2011

Alan Ridoutin eläinsatusävellyksiä kuullaan ensimmäistä kertaa Suomessa.

Kaupungin kaksi kulttuuritaloa, Seinäjoen kaupunginteatteri ja Seinäjoen kaupunginorkesteri paiskaavat kättä uuden yhteistuotannon merkiksi. Näyttelijät ja muusikot yhdessä tuovat perinteiset sadut nykylasten kuuluville ja tekevät samalla tunnetuksi orkesterisoittimia.
Esityskokonaisuuksia on kolmenlaisia.
Ennen joulua ensiesityksensä saanut Hannu ja Kerttu palaa ohjelmistoon 21. maaliskuuta. Sitä esitetään maaliskuun ajan niin teatterin Satunurkassa kuin päiväkoti- ja koulukiertueellakin.
– Puolituntisessa Hannu ja Kerttu -esityksessä sadun kertoo näyttelijä Matti Suokonautio Pohjanmaa-kvintetin soittaessa ihania Engelbert Humperdinckin satuoopperan melodioita, kertoo orkesterin intendentti Anna Rombach.
Toinen satuesitys, Eläimet jotka Nooa unohti arkistaan esitetään Seinäjoen kaupunginorkesterin säestämässä, koko perheen konsertissa 9. huhtikuuta Seinäjoki-salissa.
Jo ennen sitä eläinsadut vierailevat alueen päiväkodeissa ja kouluissa. Näyttelijät ja muusikot muodostavat pareja, jotka kertovat sadun sanojen ja sävelten vuoropuheluna.
Osa brittiläisen Alan Ridoutin eläintarinasävellyksistä kuullaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa.
– Lavalle astuu muun muassa Disney-animaatioista tuttu Ferdinand-härkä.
Satuja lukevat näyttelijät Ville Orttenvuori, Jelena Jokelin-Muilu, Kyllikki Kuningas, Sari Jokelin ja Juha Kingelin.
Hannu ja Kerttu ja muut musiikilliset sadut jatkavat ohjelmistossa ja kiertueella toukokuun lopulle saakka.

Lisätietoja: teatterinjohtaja Vesa Tapio Valo, puh. 044 554 1900,
orkesterin intendentti Anna Rombach, puh. 044 550 2970

Lyhyesti tekijöistä:

• Engelbert Humperdinck (1854-1921) oli saksalainen myöhäisromantiikan ajan säveltäjä.
• Hannu ja Kerttu -sadun ovat kirjoittaneet Grimmin veljekset: Jakob (1785-1863) ja Wilhelm Grimm (1786-1859). Veljekset keräsivät talteen vanhoja satuja ja julkaisivat useita satukokoelmia, joita kutsutaan Grimmin saduiksi.
• Alan Ridout oli brittiläinen säveltäjä, joka eli vuosina 1934-1996.

Sanoja suomalaisen miehen elämästä

12.3.2011

Juhlaesitys johdattaa näyttelijä Timo Kankaisen eläkkeelle

Seinäjoen kaupunginteatterin näyttelijä Timo Kankainen on pelaillut mielen palapeliä pohtiessaan, miten siirtyä eläkkeelle. Kuinka juhlistaa liki 50 vuotta kestänyttä näyttelijän uraa? Mikä olisi viimeinen rooli?
Vuosien mittaan lukuisia runoesityksiä koonneelle ja oman runokirjankin kirjoittaneelle miehelle vastaus oli lähellä.
– Palaset asettuivat paikoilleen, kun minut viime kesänä kutsuttiin esiintymään Lahden runoviikoille. Siellä sekä pari viikkoa sitten Ruotsin Västeråsissa esittämäni tekstikokoelma on pohjana uudelle esitykselleni.
Impivaarasta Stockan kulmaan -juhlaesitys saa ensi-iltansa 23. maaliskuuta Elissa-studiossa. Se koostuu yli kolmestakymmenestä runosta. Suomalaisen miehen elämästä kertovaan esitykseen mahtuu myös naiskirjoittajien tekstejä.
– Runoiltaa voi luonnehtia miehen matkaksi kotimaiseen runouteen. Esityksen kaari kulkee syntymästä syntymään. Kontekstina on suomalaisuus, aikajana ulottuu kansalaissodasta tähän päivään.
Syntyjään eteläsuomalainen Kankainen tahtoo tekstivalinnoillaan nostaa esiin pohjalaisuutta.
– Ilmajokelaislähtöisen Jukka Vienon Stockan kulma -teoksen tekstejä tuodaan lavalle nyt ensimmäistä kertaa. Edustettuna on myös kurikkalainen Heikki Hemminki.
Kankaiselle runo merkitsee kiteytymää, tiivistettyä timanttia.
– Esityksen painopiste on itse runossa, vaikka viemmekin sitä kohti teatterin perinteitä.
Kankaista on esityksen työstämisessä ohjannut Vesa Tapio Valo, katsojan ominaisuudessa.
– Omien runojen tulkitsemista rikastuttaa ulkopuolinen näkökulma. Se antaa varmuuden siitä, että tekstit toimivat. Tykkään esittää omia runojani, niiden takana on helppo seisoa.

Timo esittää toiverunoja

Yleisöllä on mahdollisuus esittää ehdotuksensa toiverunoksi. Toiveet voi jättää esityksen väliajalla teatterin vahtimestarille. Timo Kankainen liittää toiveita seuraavien esitystensä ylimääräiseksi numeroksi.
Runoesityksen skenografia (lavastus ja pukusuunnittelu) on Karmo Menden, valosuunnittelu Hannu Raja-ahon ja äänisuunnittelu Sami Silénin. Esityksen on ohjannut Vesa Tapio Valo katsojan ominaisuudessa.
Impivaarasta Stockan kulmaan on Seinäjoen kaupunginteatterin ohjelmistossa toukokuun alkuun saakka.

Lisätietoja: näyttelijä Timo Kankainen, puh. 040 751 2238.
www.seinajoenkaupunginteatteri.fi
www.netikka.net/timo.kankainen

Open stage – nuoret tanssijat lavalle!

8.3.2011

Open stage -katselmus tarjoaa nuorille (+13-vuotiaille) tanssijoille mahdollisuuden astua näyttämölle omalla koreografialla – vaikka keskeneräiselläkin.

Tyylisuunta on vapaa. Esityksen enimmäiskesto on 5 minuuttia.
Tapahtuman tarkoituksena on tarjota harrastajille palautetta ja ideoita koreografian tekoon ja edelleen kehittämiseen. Tanssitaiteen läänintaiteilijaJohanna Ikola antaa esiintyjille palautteen heti esiintymisen jälkeen.

Ilmoittautumiset tiistaihin 22. maaliskuuta mennessä Åsa Rönnlundille puh. 045 136 4372.

Eri paikkakuntien parhaimmisto kerätään esiintymään 29. huhtikuuta järjestettävään Tanssin päivän -gaalaan Seinäjoen Verstasteatteriin.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kannustusjoukot mukaan!

Katselmuksen järjestävät Pohjanmaan tanssin aluekeskus ja Seinäjoen kaupunginteatteri.

Quo Vadis pystyttää paimentolaisjurtan Kansalaistorille

3.3.2011

Pelastetaan äiti on visuaalisesti vahva lastennäytelmä

Pelastetaan äiti on näytelmä tytöstä, jolla on paha mieli. Äidin kuuluisi lohduttaa tyttöä, mutta hän ei voi – äiti on jäänyt siniseen valokuvaan Sinisen vangiksi.
Tyttö tahtoo pelastaa äitinsä. Sitä ennen hänen on löydettävä Sininen. Etsiessään Sinistä tyttö matkaa erämaahan, sinisen meren äärelle ja kaukaisille sinivuorille saakka.

Seinäjoella vierailevan esityksen voi katsoa seikkailusatuna tai kertomuksena lapsen urheudesta äidin masennuksen äärellä. Sanaa masennus ei näytelmässä mainita. Näyttelijä Anniina Rokka esittää kaikki näytelmän kymmenkunta roolia.

Teatteri Quo Vadiksen näytelmä sai ideansa lavastaja-pukusuunnittelija Nina Mansikan ja Anniina Rokan suunniteltua taianomaisen, huovutetun puvun, josta aukeaa maisemia, henkilöitä ja seikkailuja. Kirjailijat Markku Hoikkala ja Otso Kautto kirjoittivat puvun ympärille lapsikatsojille suunnatun näytelmän.

Erityistä teatteri Quo Vadiksen esityksessä on sen estradi. Pelastetaan äiti –näytelmä esitetään perinteisessä jurtassa. Teltta on yhdistelmä mongolialaista asuinjurttaa, sirkustelttaa sekä suomalaisten käsityötä ja modernia puurakentamista. Teltassa on nouseva katsomo, johon mahtuu 90 katsojaa.

Ominaisuuksiensa vuoksi paimentolaisjurtta soveltuu ympärivuotiseen esityskäyttöön, Suomen talvessakin. Näytelmän kolmea esitystä varten pyöreä teltta pystytetään ensi viikolla Kansalaistorille, Seinäjoen kaupunginteatterin kupeeseen. Pieni pakkanen ei haittaa.
–  Katsomossa pärjää mainiosti talvitamineissa. Jurtassa on lämmittimet ja penkeillä lämpimät alustat. Mutta jos keli äityy oikein kylmäksi, rakennamme teltan teatterin yläaulaan, sanoo käyttöpäällikkö Jouni Palovaara Seinäjoen kaupunginteatterista.

Teatteri Quo Vadiksen Pelastetaan äiti -näytelmä vierailee Seinäjoella 8. ja 9. maaliskuuta.

Lisätietoja: Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja Vesa Tapio Valo, puh. 044 554 1900.

Hyvää Kalevalan päivää!

28.2.2011

Suomalaisen kulttuurin päivää juhlistaakseen Seinäjoen kaupunginteatteri on levittänyt Urheat-näytelmän käsiohjelmia ja tarjouslippuja muutamiin maakunnan kirjastoihin. Käy poimimassa omasi!

Suomalaisuuden ytimiin pureutuva Urheat on käynnistämässä loppukirin. Viimeiset näytökset koittavat maalis-huhtikuun vaihteessa. Osaan näytöksistä on lippuja vielä jäljellä.