Tiedotteet

Kolmen kopla käynnisti komeasti Evita-musikaalin treenikauden tällä viikolla

16.4.2020

Kapellimestari Timo Ristilä käynnisti Evita-musikaalin harjoitukset pääsiäisen jälkeen Seinäjoen kaupunginteatterissa. Evitan roolin laulaa ja tanssii Helena Rängman ja Che:n roolin Marko Maunuksela.

Andrew Lloyd Webberin kaunis musiikki raikaa Seinäjoen kaupunginteatterissa vaikka paikalla Evita-musikaalin harjoituksissa onkin aluksi vain kolme henkilöä. Evita avaa teatterin syyskauden ja valmistelut etenevät aikataulutetusti.

Kyllähän tämä vähän erilainen harjoitusperiodin alku on, myöntää kapellimestari Timo Ristilä pianon ääressä.
– Mutta hyvä! Olemme kolmisin edenneet vauhdikkaasti eteenpäin, kehuu Ristilä Evitaa esittävää Helena Rängmania ja Che:n roolin tekevää Marko Maunukselaa.

Paikalla pääsiäisen jälkeen ovat aluksi tosiaan olleet vain kapellimestari ja kaksi solistia. Loppuviikosta joukkoon lauluharjoituksiin liittyy muuta ensemblea. Sitä varten teatterin ylälämpiöön on aseteltu kaikille paikat riittävän etäälle toisistaan.

Poikkeusaikoja eletään.
– Siksi olikin ihana päästä jo tekemään töitä, iloitsevat niin Rängman kuin Maunukselakin.

Musikaaliharjoituksen alkuun valmistautuminen on ollut nyt erilaista.
– Kotona opiskelevasta etäkoululaisestakin johtuen nuotteihin tutustuminen musiikkia huudattamalla on jäänyt vähemmälle kuin tavallisesti. Laulu- ja tanssikuntoani olen pitänyt yllä koko ajan. Odotan intohimoisesti koreografi Jukka Haapalaisen tanssitreenien alkua, että pääsen potkaisemaan korkealle ja kovaa, jee!, hihkaisee Rängman.
– Tää osuus mua näissä aina eniten jännittää, mutta olen minäkin valmis kohtaamaan hänet, sen lapualaasen, lohkaisee puolestaan Maunuksela lapualaislähtöiseen Haapalaiseen viitaten. 

Kaksi hikaria

Nyt on kuitenkin laulun aika. Evitan säveltäneen Andrew Lloyd Webberin musiikkia kaikki pitävät kauniina – ja haastavana. Haasteita he rakastavat!
– Vaikea ei kuulu sanavarastooni. Asiat ovat joko tuttuja tai tuntemattomia. Ja uusi haastavakin materiaali muuttuu harjoitusaikana tutuksi, kuvailee Rängman työasennettaan ja paljastaa jo ristineensä Maunukselan hikariksi.
– No joo, olen sellainen, että haluan ottaa asiat haltuun. Minulla on rennompi olo, kun osaan sooloni valmiiksi ulkoa, vastaa Maunuksela.

Työilmapiiri kolmikon kesken on hyväntuulisen lämmin.
– Hyvä joukkuehenki on tärkeä ja tiedämme, että muut musikaalin esiintyjät odottavat jo hekin innokkaana harjoituksiin pääsyä. Sekin innostaa valtavasti, kun tietää, että meitä varten puvustossa ommellaan upeita pukuja ja lavastamossa rakennetaan Evitan näyttäviä lavasteita. On mahtavaa olla tässä mukana!

Evita saa ensi-iltansa 19. syyskuuta suurella näyttämöllä. Musikaalin ohjaa Tuomas Parkkinen. Koreografi on Jukka Haapalainen, lavastuksen suunnittelee Marjatta Kuivasto, puvut Leena Rintala ja naamioinnin Johanna Uusitontti. Äänisuunnittelija on Sakari Kiiski, valot suunnittelee Hannu Raja-aho. Tim Ricen libreton on suomentanut Mikko Koivusalo.

Rakastajattaren roolissa nähdään Petra Pääkkönen, Esa Ahonen on Juan Perón ja Heikki Vainionpää tangolaulaja Magaldi. Muissa rooleissa Mia Vuorela, Mari Pöytälaakso, Heidi Ajanto, Henna Sormunen, Jani Johansson, Jussi Jätinvuori, Ville Orttenvuori, Vendela Nylund, Ingrid Gräsbeck, Julius Martikainen, Jari Jaakonaho, Elina Haikka ja Ella Snellman.

Lue lisää Evita-musikaalista täältä.

Helena Rängman on Seinäjoen kaupunginteatterin Evita. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Boulevard.

Komedia siitä, kun tyhjänpäiväinenkin keskustelu pelottaa

1.4.2020

Jani Johansson (oik.) näyttelee miestä, joka ei taivu small talkiin. Jukka Puronlahden esittämä kaveri keksii pulmaan suorasukaisen ratkaisun, jolla on hysteerisen hauskat seuraukset. Kuva: Jukka Kontkanen ja Emilia Boulevard

Pelkkänä korvana eli Ulkomaalainen on näytelmä miehestä, joka ei millään jaksaisi ”praatata”. Hän päätyy olemaan puhumatta ja mihin se johtaakaan! Karmean hauska komedia leikkaa tähän päivään ja koskettaa meistä jokaista. Ensi-ilta Seinäjoen kaupunginteatterin suurella näyttämöllä marraskuussa 2020.

”Miltähän se tuntuis, jos osais vaikka kertoa jonkun hauskan jutun? Jos pystyis herättämään toisissa naurua. Minkälaista se olis?”, miettii näytelmän päähenkilö, tiedelehden oikolukijana työskentelevä Charlie, joka vaimonsa mielestä on järkyttävän tylsä mies.

Tämä avio-ongelmissa painiskeleva juro britti suostuu kaverinsa houkuttelemana lähtemään hermolomalle syrjäiseen majataloon Amerikan syvään etelään. Mutta koska ajatuskin rennosta rupattelusta ventovieraiden kanssa saa Charlien pakokauhun valtaan, keksii ystävä loistoidean: Hän väittää majatalon emännälle, että Charlie on ulkomaalainen, joka ei ymmärrä näiden puheesta hölkäsen pöläystä. Pian ollaankin tilanteessa, jossa yhden pysyessä vaiti, muut kyllä paljastavat itsensä puhumalla. Tuloksena on paitsi sekaannusten soppa myös dynamiittien räjähtely.

Yhdysvaltalaisen Larry Shuen kirjoittama komedia vuodelta 1983 ammentaa erilaisuudesta ja ennakkoluuloista. Teemojensa myötä se on edelleen ajankohtainen ja Teemu Kaskisen vastikään uusima suomennos tuo tarinan tähän aikaan.

Sujuvaa siansaksaa
ja murresoppaa

Muun muassa sujuvaa siansaksaa pääsee Charlien roolissa tulkitsemaan näyttelijä Jani Johansson. Hänen roisia kaveriaan, Froggya, näyttelee Jukka Puronlahti. 

Leveä etelävaltioiden murre on käännetty useiden eri suomalaismurteiden sekoitukseksi. Sillä haastavat muiden roolien näyttelijät Jussi Jätinvuori, Mia Vuorela, Heikki Vainionpää, Ville Orttenvuori ja Maiju-Riina Huttunen. 

Näytelmän ohjaa Pekka Laasonen. Lavastuksen suunnittelee Oskari Löytönen ja puvut Tiina Valkama. Valot suunnittelee Hannu Raja-aho ja äänet Sami Lust. Kampaus- ja maskeeraussuunnittelija on Johanna Uusitontti.

Pelkkänä korvana eli Ulkomaalainen saa ensi-iltansa 7. marraskuuta 2020 Alvar-näyttämöllä. Liput tulevat myyntiin tänään 1. huhtikuuta.

Maailman teatteripäivän julistus 2020

27.3.2020

Maailman teatteripäivän julistuksen on tänä vuonna kirjoittanut pakistanilainen Shahid Nadeem. 

Teatteri pyhäkkönä

Suufi-runoilija Bulleh Shah’sta kertovan esityksen jälkeen vanha mies ja nuori poika lähestyivät suurta suufia esittänyttä Adžoká-teatterin näyttelijää. ”Lapsenlapseni on sairas, voisitko siunata hänet?” Näyttelijä hämmästyi ja sanoi: ”Minä en ole Bulleh Shah. Olen vain näyttelijä, joka esittää häntä.” Vanhus sanoi: ”Poikani, sinä et ole näyttelijä. Sinä olet jälleensyntynyt Bulleh Shah, hänen avattarinsa.”  Äkkiä olimme täysin uuden teatterikäsityksen äärellä: näyttelijästä on tullut roolihahmonsa reinkarnaatio.  

Tutustumalla eri kulttuureista löytyviin tarinoihin – kuten Bulleh Shah – voimme rakentaa siltoja meidän teatterintekijöiden ja teatteriin tottumattomien mutta innokkaiden katsojien välille. Kun näyttelemme, uppoudumme toisinaan omaan teatterifilosofiaamme, rooliimme yhteiskunnallisten muutosten airueina ja sivuutamme suuren joukon ihmisiä. Kiinnittyessämme nykyhetken haasteisiin suljemme itseltämme pois mahdollisuudet syvästi liikuttavaan, henkiseen kokemukseen, jonka teatteri voi antaa.

Maailmassa, jossa kiihko, viha ja väkivalta ovat kasvussa ja planeettamme hukkumassa ilmastokatastrofiin, meidän on koottava uudelleen henkinen vahvuutemme. Meidän on taisteltava apatiaa, voimattomuutta, pessimismiä, ahneutta ja piittaamattomuutta vastaan, maailmamme ja planeettamme puolesta. Teatterilla on tehtävä, jalo tehtävä ihmiskunnan innostajana ja liikkeelle panevana voimana estää meitä vajoamasta kohti pohjatonta kuilua.    

Teatteri voi kohottaa näyttämön, esitystilan joksikin pyhäksi. Etelä-Aasiassa taiteilijat koskettavat kunnioittaen näyttämön pintaa ennen kuin astuvat sille. Tämä perinne on ajalta, jolloin henkinen ja kulttuurinen olivat toisiinsa kietoutuneita. On aika saattaa taiteilija ja yleisö, menneisyys ja tulevaisuus jälleen symbioottiseen yhteyteen. Teatterin tekeminen voi olla pyhä teko ja näyttelijöistä voi todellakin tulla roolihahmojensa avattaria. Teatteri voi tulla pyhäköksi ja pyhäkkö esitystilaksi.

(Suomennos: TINFO)

Shahid Nadeem (s. 1947) on pakistanilainen näytelmäkirjailija ja Adžoká-teatterin johtaja. Adžokán ohjelmisto on yhteiskunnallista ja teatteri yhdistää perinteistä muotoa nykyaikaiseen ajatteluun ja keinoihin. Nadeemin laajasta, yli 50 näytelmän tuotannosta on esitetty teoksia erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, mutta myös Pohjoismaissa.

***

Suufilaisuus on islamin mystinen suuntaus, jossa korostetaan suoran, henkilökohtaisen jumalasuhteen saavuttamista ja Jumalan henkisen totuuden tavoittamista jumalalliseen rakkauteen perustuvien harjoitusten kautta. Syntyi Lähi-idässä 700-luvulla. Suufilaisuus on muista islamilaisista perinteistä poiketen korostetun esoteerinen perinne. Yleisin vertauskuva puhuu suufilaisuudesta tienä tai matkana. Käsitettä suufilaisuus käytetään hyvin monenlaisista näkemyksistä ja käytännöistä. Suufilaisuuden piirissä on syntynyt laaja kirjallinen ja muu kulttuurinen perintö, joka sisältää muun muassa runoutta ja qawwali-musiikkia. (Wikipedia)

Bulleh Shah (1681-1757): Vaikutusvaltainen punjabi-suufi-runoilija, joka kirjoitti monimutkaisista filosofisista aiheista yksinkertaisella kielellä. Oli vahva uskonnollisen ortodoksisuuden ja hallitsevan eliitin kriitikko. Suosittu mm. kansanlaulajien keskuudessa. Ihailtu yli uskonnollisten jakolinjojen.

Lue Hanna Helavuoren tekemä haastattelu! Shahid Nadeem: Teatteri auttaa myötäelämään

Katso ja kuuntele julistus näyttelijä Mia Vuorelan lukemana: [youtube_sc url=”https://youtu.be/i2AvaIOyQkU” fs=”1″]. 

Seinäjoen kaupunginteatteri lomauttaa henkilökuntaansa kesällä

26.3.2020

Lomautus johtuu koronaepidemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta.

Lomautuksen pituus on keskimäärin neljä viikkoa ja se toteutetaan pääosin kesäkauden aikana.

Teatterin viimeinen esitys kevätkaudella oli Peppi Pitkätossun ensi-ilta 14. maaliskuuta. Kaikki sen jälkeiset esitykset on peruttu epidemian hillitsemiseksi. Myös teatteriravintolan toiminta on keskeytetty.

Esitysten peruminen aiheuttaa Seinäjoen kaupunginteatterille mittavat tappiot.
– Lomautuksilla pyrimme turvaamaan teatterimme toiminnan jatkumisen taas kesän jälkeen. Syksyn ensimmäinen ensi-ilta on Evita-musikaali 19. syyskuuta ja uskomme että koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on jo siihen mennessä ohi, sanoo toimitusjohtaja Markko Heinonen.

Peppi Pitkätossu palaa Seinäjoen kaupunginteatteriin kevätkaudella 2021. Minna Rytisalon romaaniin perustuva Rouva C. saa ensi-iltansa marraskuussa. Lisää ensi-iltoja julkistetaan jo ensi viikolla.

Rouva C. on rakkaudentäyteinen draama Minna Canthin nuoruudesta

19.3.2020

Seinäjoen kaupunginteatterin Rouva C. on näyttelijä Heidi Ajanto. Kuva: Jukka Kontkanen

Seinäjoen kaupunginteatterin Elissa-näyttämön syyskauden avaa Rouva C. Nuoresta ja rohkeasta aviovaimosta kertova draama pohjautuu Minna Rytisalon palkittuun menestysromaaniin.

Liki jokainen suomalainen tuntee kirjailija Minna Canthin. Vähintään nimeltä, ehkä jonkin hänen teoksistaankin.

Jokunen vuosi sitten kirjailija ja äidinkielen lehtori Minna Rytisaloa ei jättänyt rauhaan ajatus siitä, miksi Minna Canthista – toisin kuin monista muista kotimaisista merkkihenkilöistä – ei ollut kirjoitettu ensimmäistäkään romaania. Tutkimuksia kylläkin.
– Minua ei kiinnostanut niinkään se patsas ja ihanteeksi nostettu ihminen. Halusin kirjoittaa niistä Minna Canthin vuosista, joista ei tiedetä paljoa ja selvittää minkälaisista silmuista puhkeaa niin rohkea ihminen.

Rytisalon kirjoittama fiktiivinen, monista dokumenteista innoituksensa saanut romaani Rouva C. ilmestyi syksyllä 2018. Nyt Rytisalo itse on monien kirjaystävien tuntema, ja palkittu kirjailija.

Tasa-arvoinen avioliitto

Maia Häkli sovittaa ja ohjaa Seinäjoen kaupunginteatteriin tanssin ja musiikin pyörteisen Rouva C:n.  Se on kuvaus taiteilijaksi ja vaikuttajaksi kasvamisesta.

Pumpulikauppiaan ja piian tytär, Minna Johnson, ei halua naimisiin vaan seminaariin ja opettajaksi. Vanhemmat taipuvat.
– Minnan saama lupa aloittaa opiskelu on  tilaisuus, jota monella muulla 1800-luvun loppupuolen tytöllä ei ollut, muistuttaa Häkli.

Seminaarissa kaikki on ihanaa: tarjolla on niin sivistystä kuin vapauttakin. Mutta siellä on myös eräs hyvin älykäs ja kiinnostava luonnontieteiden lehtori: Ferdinand Canth. Minna menee naimisiin ja seminaari jää kesken.

Perhe kasvaa, mutta samalla kasvaa halu tehdä paljon enemmän. Minna alkaa vimmaisena ja ympäröivän yhteiskunnan sovinnaisuudesta piittaamatta ajaa tärkeäksi näkemiään asioita. Edistyksellinen aviomies Ferdinand kannustaa ja tukee Minnaa antamalla tämän vapaasti kehittää ajatuksiaan tyttöjen koulutuksesta, köyhien auttamisesta ja yhdistystoiminnan tärkeydestä.  

Kuka tulee kuulluksi?

Näytelmä piirtää vastauksen kysymykseen, miten syntyi ”Minna Canth”?
– Vaikka aika on eri, kysymys on edelleen sama: ketkä saavat äänensä kuuluviin? Saati: keiden äänet jäävät historiaan?, kysyy Häkli.

Minnan roolissa nähdään Seinäjoen kaupunginteatterin uusi näyttelijä, vuonna 2019 Teatterikorkeakoulusta valmistunut Heidi Ajanto. Myös hän on pohtinut kuulluksi tulemista.
– Kaikille on tärkeää tulla näkyväksi ja kuulluksi. Minut se on johdattanut teatterialalle ja ammattiin asti. Teatteri tarjoaa paitsi tilaa ilmaista itseä myös yhteisöllisyyttä. Niiden arvojen ja tavoitteiden äärellä myös Minna Canth teki työtä.

Rooliin Ajanto valmistautuu kiitollisena ja kiinnostuneena.
– Onko hienompaa naista, kuin Minna Canth! Hän on tehnyt paljon meidän kaikkien hyväksi.

Näytelmän rooleissa nähdään myös Henna Sormunen, Joonas Snellman, Mari Pöytälaakso ja Esa Ahonen. Lavastuksen suunnittelee Maija Louhio, puvut Riikka Aurasmaa, musiikin ja äänet Riku Metsä–Ketelä ja kampaukset ja maskeerauksen Petriina Suomela. Romaanin on näytelmäksi dramatisoinut Heini Tola.

Rouva C. -näytelmän ensi-ilta on 19. marraskuuta. Liput tulevat myyntiin tänään Minna Canthin päivänä, torstaina 19.3.2020 kello 10.

Näyttelijä Heidi Ajanto. Kuva: Jukka Kontkanen

Rouva C. -näytelmän lavastussuunnittelija Maija Louhio (vas.), ohjaaja Maia Häkli ja pukusuunnittelija Riikka Aurasmaa. Kuva: Anna Valtari

Kirjailija Minna Rytisalo vieraili Seinäjoella helmikuun alussa. Kuva: Anna Valtari