Veikeä katsaus maakunnan historiaan

26.8.2015

Kaikkien ihmisten juuret ovat Afrikassa, muistuttaa Hyväs tällis -revyy. Ensimmäisessä kuvassa näyttelijät Mia Vuorela (vas.), Sari Jokelin, Topi Kohonen, Maria Pere, Heikki Vainionpää, Eija-Irmeli Lahti, Jani Johansson, Liisu Aurasmaa ja etualalla Ilkka Koivula. Kuvat revyyn avoimesta tiedotustilaisuudesta 26.8.2015. Kuvaaja: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri

Revyynikkari Mikko Koivusalo on kirjoittanut iloisen ”tietopaketin”. Hyväs tällis saa kantaesityksensä ensi viikolla Seinäjoen kaupunginteatterissa.

Sen sijaan, että hakisi aiheensa ainoastaan ajankohtaisista aiheista, revyy voi käsikirjoittaja, säveltäjä Mikko Koivusalon mukaan käsitellä myös ikiaikaisempia teemoja.
– Verkkouutiset sekä sosiaalinen media ajavat päivänpolttavien asioiden esille noston ja kommentoinnin nykyään nopeasti. Teatteriesitys on pidemmän aikavälin taidetta. Mitä tahansa voi käsitellä myös sketsein, lauluin ja tanssein. Ne ovat revyyn keinoja.

Revyy on teatteritaiteen keskeisiä muotoja ja toimii Koivusalon mukaan hyvin johdatuksena teatteriin.
– Esitys on voimanponnistus, joka muodostuu kaikista teatterin osista – kerronnasta, musiikista, koreografiasta, puvuista, lavastuksesta, valoista, äänistä – näyttävyydestä ja meiningistä.
Revyyreseptin yksi ainesosa on tahallinen mauton huumori. Se on keskeistä esimerkiksi brittihuumorissa.
– Se, mikä toimii yleisölle, on revyyn kriteeri. On turha esittää jotain, mikä ei kosketa yleisöä.

Lisäksi revyy on hyvin yleisöystävällinen teatterin muoto.
– Hyväs tällis ammentaa pohjalaisen pikkukaupungin historian virstanpylväistä, mutta ei näyttämöllä nähtävää nyt kannata ihan faktantarkasti ottaa. Totta kai jotain yleissivistävää voi jäädä takkiinkin. Ja vaikka esitys kertoo tietystä kaupungista, Seinäjoesta, käsittelee se aihettaan yleisinhimillisesti, ja osoittaa, että tällaisia me maapallon asukkaat olemme.

Vauhdikasta menoa lavalla

Esityksen musiikkinumeroiden skaala yltää afrikkalaisrytmeistä reggaen kautta tangoon ja kauniisiin balladeihin. Teatterin kapellimestari Timo Ristilä on sovittanut musiikin viisihenkiselle orkesterille. Se säestää livenä lavalla kymmentä näyttelijää.
– Koivusalo kirjoittaa tarttuvia lauluja ja hauskoja sketsejä. Mainiot lyriikat luovat syvyyttä revyyn sanomaan.

Runsaassa ja vauhdikkaassa esityksessä on hahmoja pitkälti toistasataa. Riikka Aurasmaan suunnittelemia pukuja on ommeltu viime keväästä lähtien ja kampaamossa on Johanna Uusitontin johdolla valmistettu yli 50 peruukkia.

Karmo Mende on halunnut uudistaa revyyn lavastusta. Näyttämöllä leikitellään rakenteilla, jotka raamittavat tilanteita ja muodostavat merkityksiä. Katsojan mielikuvituksellekin jää sijaa.
– Näyttelijät pyörittävät näyttämökuvaa kohtauksesta toiseen luontevasti. He ovat saaneet kaiken toimimaan hienosti ohjaaja Toni Wahlströmin ja koreografi Sami Vartiaisen kanssa.

Revyyssä näyttelevät, laulavat ja tanssivat näyttelijät Esa Ahonen, Liisu Aurasmaa, Jani Johansson, Sari Jokelin, Topi Kohonen, Eija–Irmeli Lahti, Maria Pere, Heikki Vainionpää ja Mia Vuorela. Juontajan roolissa vierailee näyttelijä Ilkka Koivula. Valot suunnittelee Hannu Raja–aho ja äänet Sami Luttinen.

Ensi-ilta 5. syyskuuta suurella näyttämöllä.