Väliaika

Blogi

Tunteiden tekijä 60 vuotta

1.1.2023

Yhteinen teatteri sotien jälkeen

Seinäjoki on rikas ja monipuolinen kulttuurikaupunki, jossa teatteriharrastuksen pitkät juuret ja sydän löytyvät paikallisesta työväenliikkeestä ja maaseudun nuorisoseura-aatteesta. Seinäjoella on ollut harrastajateatteritoimintaa jo 1870-luvulta alkaen. Myös suojeluskunnilla ja lotilla oli vilkasta näytelmätoimintaa 1920-40-luvuilla ja kauppalassa oli sotien välisen ajan kaksi kilpailevaa näyttämöä, porvarillinen Yhteistalo ja työväenliikkeen Työväentalo. Yhteinen Seinäjoen teatteri saatiin aikaan vasta sotien jälkeen, kun vastakkainasettelu taantui.

Harrastajista koulutetuiksi

Seinäjoen kaupunginteatterin kannatusyhdistys perustettiin 9.12.1962 ja rekisteröitiin toukokuussa 1963. Vielä tuolloin monissa teattereissa osa näyttelijöistä oli harrastajia, mutta koulutettu näyttelijäkunta vakiintui 1970-80-luvuilla. Ensimmäisenä Seinäjoen kaupunginteatterin esityksenä pidetään Curth Flatowin ja Horst Pilaun Tirkistysluukku-komediaa, jonka ensi-ilta oli 17.11.1963 Rautatieläisten talossa, joka nykyään tunnetaan hotelli-Almana. Vuoteen 1972 asti esityksiä järjestettiin Rautatieläisten talon lisäksi kaupungintalon pikkuteatterissa, maakuntatalolla ja Törnävän kesäteatterissa ja teatteri teki myös runsaasti maakuntakiertueita.

Vihdoin oma teatteritalo

Arkkitehti Matti Visannin piirtämää ja vuonna 1928 valmistunutta kivikoulua, jossa toimi Seinäjoen yhteiskoulu ja lyseo, alettiin remontoida pysyväksi teatteritaloksi vuonna 1968, ja uuden talon vihkimisjuhla pidettiin 26.3.1972. Avajaisnäytelmänä oli Sisko Istanmäen Väki ja valta, joka toi kirjoittajalleen valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1971.

Nykyisen teatteritalomme synty oli pitkällinen prosessi. Alvar Aalto voitti Seinäjoen seurakunnan järjestämän kirkkokilpailun ehdotuksellaan Lakeuksien risti vuonna 1951. Seitsemän vuotta myöhemmin vuonna 1958 hän voitti Seinäjoen hallintokeskusta koskevan suunnittelukilpailun ja sai tehtäväkseen suunnitella kaupungintalon lisäksi kirjaston, valtion virastotalon ja tämän teatteritalomme. Seinäjoen Aalto-keskuksen rakentaminen kesti kaiken kaikkiaan kolme vuosikymmentä ja valmistui vuosina 1958-1988. Suurin syy teatteritalon viivästymiseen oli se, että maassamme keskityttiin tiiviisti hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Kulttuuri sai odottaa. Teatteritalo valmistui vihdoin vuonna 1987, yksitoista vuotta Aallon kuoleman jälkeen. Aallon vaimolla, arkkitehti Elissa Aallolla, oli merkittävä rooli talon valmistumisessa. Elissa vastasi kaikista rakennusteknisistä, taiteellisista ja sisustuksellisista yksityiskohdista, koska Aallon vuonna 1968 laatimat pääpiirustukset eivät sisältäneet lainkaan työ- ja detaljipiirroksia.

Eteläpohjalaisen taiteen koti

Mutta nyt on aika juhlia ja kohottaa malja 60-vuotiaalle kaupunginteatterille! Tässä hienossa Alvar Aallon suunnittelemassa teatteritalossa olemme saaneet tehdä taidetta jo viidellä eri vuosikymmenellä ja se on toiminut eteläpohjalaisen taiteen kotina jo 36 vuotta. Niihin vuosiin mahtuu paljon muistoja, lukuisia hienoja ja unohtumattomia esityksiä ja tekijöitä sekä yhdessä koettuja tunteita. Vuosittain tämän katon alla työskentelee yli 100 ammattilaista, jotka yhdessä ja kohti yhteistä päämäärää kulkien toteuttavat esityksiä aina ideasta ja ennakkosuunnittelusta lähtien valmiiksi esitykseksi yleisölle nähtäväksi. Teatteritalo on meille tekijöille monella tapaa merkityksellinen paikka. Sen seinien suojissa työskentelee tärkeä ja tiivis työyhteisömme, ja se on meille monelle kuin toinen koti. Samalla se on talo, joka mahdollistaa luovuuden ja taiteen syntymisen, ja jonka sisällä koetaan suuria tunteita. Tämä talo luo hienot puitteet niin tekemiselle kuin kokemiselle.

Taide on oikea lääke

Huolien ja taloudellisen epävarmuuden aikoina kulttuurin merkitys kasvaa. Meidän tehtävämme on kertoa tarinoita, avata ovia uusiin maailmoihin ja liikauttaa katsojan sisimmässä jotakin. Meillä on vastuu kertoa tarinoita ympäröivästä maailmasta ja auttaa selviytymään muuttuvassa maailmassa. Siihen me tarvitsemme resilienssiä ja sen vahvistamiseen taide on oikea lääke. Taidetta voimmekin pitää ihmisyyden elinehtona.

Kantaesitysten juhlavuosi

Juhlavuosi näkyy ainutlaatuisena ohjelmistona. Näyttämöillemme nousee kaiken kaikkiaan kahdeksan omaa tuotantoa, joista juhlavuonna ensi-iltansa saa viisi teosta, ja syyskaudelta ohjelmistossa jatkaa kolme näytelmää. Lisäksi luvassa on juhlaohjelmistoa ja vierailuesityksiä. Musikaaleja nähdään peräti kolme: The Addams Family, Xanadu ja Niin kuin taivaassa, joista Xanadu-musikaali on samalla Pohjoismaiden ensi-ilta. Syksyllä 2023 nähdään myös kotimainen, Seinäjoelle sijoittuva kantaesitys sekä pohjalaisuuden ytimeen sukeltava farssi. Universaalien aiheiden ja suuren maailman musikaalien rinnalla paikallisuus on meille maakuntateatterina tärkeää. Me haluamme kertoa tarinoita tämän alueen ihmisistä ja koskettaa sydämiä.

Tervetuloa teatteriin ja juhlistamaan kanssamme teatterin 60-vuotista taivalta!

PAULIINA SALONIUS
taiteellinen johtaja