fbpx

Teatterin verkkolehti

Blogi

Sohvakriitikolta: Rouva C. – Minasta Minnaksi

19.2.2021

Seinäjoen kaupunginteatterissa sai marraskuussa 2020 ensi-iltansa Maia Häklin sovittama ja ohjaama sekä Heini Tolan dramatisoima näytelmä. Teos pohjautuu Minna Rytisalon kirjoittamaan vuonna 2019 Vuoden kirja -journalistipalkinnonkin saaneeseen, fiktiiviseen ja dokumenttipohjaiseen menestysromaaniin Rouva C.  

Seinäjoen kaupunginteatterin Rouva C. on näyttelijä Heidi Ajanto. Kuva: Jukka Kontkanen

Seinäjoen kaupunginteatterin Rouva C. on näyttelijä Heidi Ajanto. Kuvat: Jukka Kontkanen

Rouva C. -näytelmässä päästään näkemään itseään Minaksi kutsuvan Ulrika Wilhelmina o.s. Johnsonin, kotioloissa Miinuksi kutsutun nuoren naisen matkan alkuvaiheita kohti meidän kaikkien tuntemaa Minna Canthia.

Tarina saa alkunsa Kuopiosta, jonne hänen lapsuuden perheensä on muuttanut Minan isän Gustaf Vilhelm Johnsonin saatua hoitaakseen Tampereen Lankakaupan. Jo Kuopiossa ollessaan tämä hyvin nuorena tarmokasta sisukkuutta hehkuva nainen tietää, ettei hänen elämänsä voi jatkua vain perheen yritystä jatkamalla ja hän haluaa muutosta, hän haluaa vaikuttaa… kouluttautua!

Tuolla aikakaudella etenkään nuorten naisten kohdalla ei ollut mitenkään tavanomaista omien tavoitteiden toteuttaminen eikä myöskään kouluttautuminen. Naisen rooli oli enemmän tai vähemmän niin sanotusti nyrkin ja hellan välissä. Kauppiaana hyvin menestyneen isänsä Gustaf Johnsonin hyvän taloudellisen menestyksen takia Mina pääsee kuin pääseekin ensimmäisten naisten joukossa opiskelemaan Jyväskylän seminaariin opettajaksi. Vaikka Gustafin perimmäisenä tarkoituksena olikin kouluttaa tyttärensä porvarilliseksi neidoksi rikasta avioliittoa varten, hän lähti tukemaan nuoren Minan matkaa kohti opettajuutta ja unelmiaan.

Näytelmän kerronta pohjautuu pitkälti seminaarin aikaiseen elämään Jyväskylän seudulla. Rehtori Uno Cygnaeuksen, Suomen kansakoululaitoksen isänäkin tunnetun papin opeissa Mina aloittaa opinnot, joiden loppuun saattaminen kuitenkin lopulta jää vain haaveeksi. Opinnot keskeytyvät hänen päätyessään myöntymään seminaarin luonnontiedon opettajan Johan Ferdinand Canthin kosintaan, mutta ei suinkaan ensimmäiseen sellaiseen. Kuvioon mahtuu myös kolmiodraaman aineksia kun toinenkin seminaarin opiskelija, Minan hyvä ystävä Flora haikailee Johanin sydämen valituksi.

Mina ja Johan menevät naimisiin ja asettuvat asumaan Jyväskylään. Tällöin aiemmin Minaksi itseään kutsunut nuori nainen alkaa käyttää etunimenään Minnaa… Minna Canth alias Rouva C.

Elämä Jyväskylässä on kiireistä aikaa, lapsia syntyy toinen toisensa jälkeen ja perheen elämä rikkoo tuolloisen ajanjakson totuttuja rajoja. Rajojen ylitykset ilmenevät muun muassa siinä, että mieskin osallistuu kasvatukseen ja perhearkeen, mikä ei suinkaan ollut tavallista. Perheeseen otetaan myös apukädeksi uusi perheenjäsen, piika Riika. Kaiken kiireen keskellä Minna ehtii tehdä hyväntekeväisyyttä köyhien keskuudessa ja kirjoittaa miehensä toimittamiin Keski-Suomi- ja Päijänne-sanomalehtiin novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja. Nämä kannanotot liittyvät erityisesti raittiuteen ja naisten oikeuksiin sekä asemaan perheen päänä. Minnasta muotoutuikin Jyväskylässä myös ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, jota niin rakastettiin kuin vihattiin. Ehtii hän kaiken ohessa myös piirtää ja rakennuttaa perheelle oman kahdeksan huoneisen talonkin.

Vuonna 1879 Canthin elämässä tapahtui merkittävä käänne: muutama vuosi hänen isänsä kuoleman jälkeen myös hänen miehensä kuolee pitkään sairastettuaan. Vain vähän ennen perheen seitsemännen lapsen syntymää. Tämä päättää näytelmän Rouva C.:stä, mutta aloittaa todellisen tarinan meidän tuntemasta Minna Canthista.

Tarinan päästessä vauhtiin, oli näytös ihan mielekästä katseltavaa.

Kuultuani Rouva C.:n tulosta Seinäjoen kaupunginteatteriin ennakkoajatukset leijailivat pilvissä. Tuntuihan se mahtavalta odottaa, että pääsee näkemään palan tästä kaikkien tunteman vaikuttajanaisen elämästä. Kaupunginteatterin järjestämässä livestriimatussa puurojuhlassa pääsi näkemään Rouva C.:n esityksestä lyhyen maistiaisen. Tämä saattoi omalla kohdallani saada kuitenkin nuo korkealla leijailevat pilvet laskeutumaan melkoisen lähelle maankamaraa. ”Mitä ihmeen tanssahtelevaa ja hyppelehtivää esitystä sitä onkaan eteen vielä tulossa” -ajatukset lentelivät pään sisällä.

Istahtaessani kellarimaiseen tilaan teatterin Elissa-studiosaliin, odotukset olivat arvaamattomat. Katsellessa kolkolta vaikuttavaa esitystilaa, enimmäkseen laudoilla koristeltua miljöötä, ei tiennyt oikein mitä odottaa.

Esityksen lähtiessä käyntiin hetken jo tuli mietittyä, onko sitä tultu väärään saliin. Salissa vallitseva meininki lähtötilanteessa vaikutti olevan hyvinkin lähellä kauhu-genreä, kun hämärälle lavalle saapui kaapumaiset hahmot, jotka jäivät ”keinumaan” lavalle taustalla sointuvan melodian tahtiin. Tätä keinumista oli havaittavissa myöhemminkin läpi esityksen. Eikä keinumisen tarkoitus oikein avautunut kyllä itselleni missään kohdin. Ehkäpä koreografi Sari Palmgrenilla olisi antaa jokin oma selitys keinumisille.

Tarinan päästessä paremmin vauhtiin, oli näytös ihan mielekästä katseltavaa. Ohjaaja Maia Häkli on saanut ahdettua pieneen aikaan Heini Tolan dramatisoimasta näytelmästä paljon tapahtumia: Canthin Kuopion alkuajoista Jyväskylän opiskeluihin ja siellä syntyneen rakkaustarinan, perhe-elämän ja ystävyyssuhteen kuvaukseen saakka. Unohtamatta tietenkään tarinan oleellista osuutta, Minnan vaiheita kohti menestyksen alkutaivalta… vastoinkäymisiä… onnistumisia. Aikajana juoksee silmien edessä ajoittain todellakin nopeaa. Eipä sitä kyllä hitaammalla tempolla muuten reiluun pariin tuntiin kaikkea olisi saanutkaan ahdettua ja toisaalta aika pian se filmi olisi katkennutkin.

Näytelmä on melko vauhdikas ja nopeatempoinen, mutta myös 1800-luvun yhteiskunnan ongelmakohtiin ja epätasa-arvoon miesten ja naisten välillä kantaa ottava. Tämän sanoman esiintuominen esityksessä onnistuu hyvin. Itseäni suuresti häiritsi koko näytelmän ajan osittain toden ja fiktiivisten tapahtumien sekoittaminen. Koska kyse kuitenkin on sen verran suuresta nimestä maamme historiassa, niin totuuden ja taiteilijan vapauden myötä tulleiden oletusten, joita Rouva C.:n kirjoittaja Minna Rytisalo on teosta kirjoittaessaan osittain myös käyttänyt, ei vain tällä kertaa napannut itseäni. Canthista onnistutaan luomaan esityksessä hieman liikaakin itsekeskeinen ja lapsistaan ja perheestään ajoittain välittämätön kuva. Tämä sotii paljolti vastaan sitä ajatuksissa elänyttä mielikuvaa, mikä Minna Canthista on muotoutunut ainakin itselle.

Heidi Ajanto suoriutuu vakuuttavasti esityksen pääroolista Minna Canthina luoden päättäväisen, herkän ja määrätietoisen roolisuorituksen. Joonas Snellman luotsaa esityksen toista pääroolia Johan Ferdinandia varsin mallikkaasti. Hän onnistuu luomaan aivan päinvastaisen kuvan kyseisen ajanjakson miesolettamuksesta olemalla empaattinen ja naista arvostava sekä toimimalla eteenpäin puskevana hellänä hahmona.

Rouva C. Joonas Snellman ja Heidi Ajanto.

Rouva C. -näytelmän Ferdinand Canth ja Minna Johnson eli Joonas Snellman ja Heidi Ajanto.

Esa Ahonen, tämä monilahjakkuuden huipentuma, valloittaa vahvana persoonana isä Gustaf Vilhelm Johnsonin alkoholisoituvassa roolissa sekä elämänsä rappiolla olevan köyhän rakennusmiehen Niemen resuisiin vaatteisiin todella uskottavalla esiintymisellä alentuen. Unohtamatta tietenkään seminaarin rehtorin pappi Uno Cygnaeuksen vahvan härskiä roolisuoritusta. Pääsipä Esa vielä roolisuoritustensa ohessa hoitamaan lavastemiehen hommiakin näytelmän tiimellyksessä! Monitaitoinen ja lahjakas mies kyseessä!

Riika-piian vähäsanainen palvelijattaren rooli luo kokonaisuuteen tunnetta lataavan osan, jonka tämä tarina vain vaatii. Niin Riika-piian rooliin kuin Minnan opiskelukaveri Emmankin rooliin on uppoutunut hienosti Mari Pöytälaakso, joka saa roolillaan luotua tähän tarinaan sitä jotain.

Henna Sormunen tekee vivahteikkaan roolin Minnan ystävänä Florana pyrkien viemään rooliaan Minnan hahmon suuntaisesti kohti menestystä, tyytyen kuitenkin lopulta ajanhengen mukaiseen naiseen rooliin.

Näytelmän musiikki ja äänisuunnittelu pelastaa koko esityksen. Äänimaailmat ja niiden luomat tunnelmat ovat ajoittain todella mahtavia ja kiitos siitä kuuluu musiikista ja äänisuunnittelusta vastanneelle Riku Metsä-Ketelälle.

Valosuunnittelija Sanna Alasaari on yrittänyt loistavasti saada luotua lautalavastukset parempaan valoon luomalla eräässä kohtauksessa Minna Canthin tekstejä näkymään lautoihin ja taustalle.

Rouva C. Mari Pöytälaakso ja Heidi Ajanto (oik.).

Rouva C. -näytelmän Riika ja Minna eli Mari Pöytälaakso (vas.) ja Minna Heidi Ajanto.

MIKKO VALKEINEN
Seinäjoen kaupunginteatterin sohvakriitikko v. 2020–2021


 

Sohvakriitikot ovat valikoitu joukko teatteritaiteen ystäviä, jotka katsovat Seinäjoen kaupunginteatterin esityksiä ja kirjoittavat niistä arvion teatterin blogiin.

Ohjelmistossa

Rouva C.

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Tulevat tapahtumat

Teatteriliput yli kahden hengen seurueille myydään poikkeusaikana ainoastaan teatterin lippumyymälästä. Samassa taloudessa asuvat tai päivittäin toistensa kanssa tekemisissä olevat henkilöt voivat ostaa vierekkäiset paikat.

PvmKloNäyttämöNäytösLiput
La 15.05.13:00AlvarHumiseva harjuTilaa »
La 15.05.18:00AlvarHumiseva harjuTäynnä
Ti 18.05.10:00AlvarPeppi PitkätossuTäynnä
Ke 19.05.10:00AlvarPeppi PitkätossuTäynnä
Ke 19.05.18:00AlvarPeppi PitkätossuTilaa »
To 20.05.10:00AlvarPeppi PitkätossuTäynnä
La 22.05.16:00AlvarPeppi PitkätossuTilaa »
Ma 24.05.14:00ElissaPohjalaisia tänäänTäynnä
Ma 24.05.19:00ElissaPohjalaisia tänäänTäynnä
Ti 25.05.10:00AlvarPeppi PitkätossuTäynnä
Ke 26.05.10:00AlvarPeppi PitkätossuTäynnä
Ke 26.05.18:00AlvarPeppi PitkätossuTilaa »
To 27.05.10:00AlvarPeppi PitkätossuTäynnä
To 27.05.10:00NetTicket Live - striimiPeppi Pitkätossu -striimiesitysTilaa »
To 27.05.14:00ElissaPohjalaisia tänäänTäynnä

Katso aikataulut

Tiedotteet