Blogi

Seitsemän veljestä syntyi Fanjunkarsissa

29.1.2016

Aleksis Kivi -näytelmän, kuten Kiven omankin elämän merkityksellisimpiä paikkoja on Siuntiossa sijannut Fanjunkarsin torppa. Se oli mamselli Charlotta Lönnqvistin (1815–1891) koti.

Kivi muutti vuoden 1864 puolella Fanjunkarsin päätykamariin asuttuaan ensin tovin läheisessä pienessä mökissä. Hän asui Charlottan luona lähes tauotta vuoteen 1871 asti. Tuon kuuden vuoden aikana Kivi kirjoitti tärkeimmät teoksensa, myös ainoan romaaninsa Seitsemän veljestä.

Pitokokkina elantonsa ansainnut, ja ilmeisen myötätuntoinen, Charlotta piti hyvää huolta Kivestä ja tarjosi tälle kirjoitusrauhan. Emäntä ja hänen palvelustyttönsä kantoivat jopa kylmän kaivoveden lämpimään Kiven huoneeseen pesuvedeksi ja hemmottelivat tätä muutenkin. Kerrotaan, että kun Kivi häiriintyi omenapuiden ympärillä pörränneistä mehiläisistä, palvelustyttöjen piti hakata kepillä kukat alas puista. Kivi kirjoittikin vanhemmilleen Charlotasta: ”Hän kohtelee minua erinomaisen ylevä-mielisellä ja avuliaalla tavalla ja minä kadun etten ennen jo kiirehtinyt tänne.”

Tuli aika, jolloin Kivi pääsi puolestaan auttamaan Charlottaa, joka itse oli auttanut niin monia ja ajautunut senkin takia taloudellisiin vaikeuksiin. Vuonna 1870 ilmestyneen Seitsemän veljestä -romaanin palkkion avulla sekä järjestämällä takaajat velalle Kivi pelasti Fanjunkarsin pakkohuutokaupalta ja Charlotta sai pitää kotinsa.

Kivi sai romaanistaan murskakritiikin. Kirjailija murtui henkisesti ja fyysisesti. Viimeiset aikansa Kivi vietti muun muassa Lapinlahden sairaalassa sekä Albert-veljen luona Tuusulassa. Siellä Charlotta kävi tapaamassa ystäväänsä. Kivi kuoli vuoden 1872 viimeisenä päivänä.

Charlottan kuoleman jälkeen Fanjunkars toimi muun muassa kouluna. Vuonna 1934 taloon perustettiin kotiseutumuseo vaalimaan Kiven muistoa. Fanjunkars jäi kuitenkin täpärästi Porkkalan alueelle, joka jouduttiin vuokraamaan määräajaksi Neuvostoliitolle sotavuosien jälkeen vuonna 1944. Jostain syystä venäläiset purkivat talon.

Suomenkielisen kirjallisuuden syntysijaa ei kuitenkaan unohdettu. Vuonna 2006 torpan paikalle valmistui Pro Fanjunkars -säätiön toimesta huolellisesti vanhoja työtapoja noudattaen talomuseo, joka vie kuin aikamatkalle Charlottan ja Aleksiksen aikaan.

av

Lukusuositus

Kerrassaan ihastuttava teos — joka kertoo Aleksis Kiven elämän asuinsijojen lisäksi monien muidenkin kotimaisten kirjailijoiden kodeista — on Anne Helttusen, Annamari Sauren ja Jari Suomisen Haltiakuusen alla. Suomalaisia kirjailijakoteja. Avain, 2013

Viljo Tarkiainen oli ensimmäinen tutkija, joka tajusi runoilijaneron koko suuruuden. Hän osasi asettaa Kiven oikealle paikalle suomalaisessa kirjallisuudessa ja sen historiassa. V. Tarkiaisen kirja Aleksis Kivi. Elämä ja teokset, johon hän on haastatellut myös Kiven aikalaisia ”joista useimmat ovat tunteneet hänet mieskohtaisesti”, julkaistiin vuonna 1916. Kuudes painos on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1984.

Vierailusuositus

• Fanjunkars Siuntiossa
• Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärvellä
  
• Aleksis Kiven kuolinmökki Tuusulassa