Blogi

Naurusta syntyy lisää naurua

6.9.2017

”Itku pitkästä ilosta” kuuluu vanha sanonta. Entä jos sen kääntäisi muotoon ”nauru pitkästä itkusta”? Itku puhdistaa ja itkun jälkeen nauraminen tuntuu erityisen makealta. Anne Kultti ja Anne Siirilä ovat löytäneet naurun hyvät vaikutukset.

Ilo on tärkeää. Nauru on tärkeää, elintärkeää. Se tuntuu elimissä asti. Kun padot aukenevat ja nauru alkaa raivata tietä, saa energia kulkea vapaasti. Virtauksen voi tuntea kulkevan läpi koko kehon ja kaikkien solujen.

Kannattaa aika ajoin varmistaa, onko ilo vielä elämässä. Aito ilo ja sellainen nauru, joka kiertyy sydänalassa kuplivaksi paineeksi ja räjähtää sormenpäihin asti pyrkiessään ulos. Aito nauru on lämmintä ja pursuilevaa, eikä sitä pysty pidättelemään.

Pieni lapsi nauraa päivässä jopa satoja kertoja. Aikuinen huomattavasti vähemmän, keskimäärin 18 kertaa. Ihmisen alkujaan luonnollinen, hyvinvointia ylläpitävä reaktio hautautuu vuosien myötä aikuisten isojen ja tärkeiden asioiden alle. Asiat aletaan ottaa vakavasti. Niinhän kuuluu tehdä, eikö vain?

Mitä jos aikuinen nauraisi yhtä paljon kuin lapsi? Mistä se kertoisi? Siitä, että osaa suhtautua moniin asioihin kevyesti ja huumorilla. Ehkä myös siitä, että on vapaa arvostelemiselta ja tuomitsemiselta. Sekä itsensä että toisten.

Oletko sinä vapaa? Kykenetkö irrottautumaan siitä, mitä muut sinusta ajattelevat? Nauratko suureen ääneen silloin, kun naurattaa? Niin että hytkyt? Taputatko käsiä, laulatko mukana? Ei se mitään, jos et. Sitä voi harjoitella. Keho oppii nauramisen taidon uudelleen. Se on kehon muistissa. Mielikin oppii, kun sitä tietoisesti seuraa ja harjoittaa lempeämpiin ajatuksiin.

Ja onneksi nauru tarttuu.

Tiedekin sen on vahvistanut, että nauru pidentää ikää. Naurulla on niin vakuuttavia terveyttä edistäviä vaikutuksia, että Intialainen lääkäri Madan Katarian kehitti jopa kokonaan uuden lajin, naurujoogan. Nauramista on kenties helpointa harjoitella tilanteissa, joissa muutkin vapauttavat itsensä nauramaan, sillä ihminen sosiaalisena eläimenä reagoi muiden tunnetiloihin. Ja onneksi nauru tarttuu. Siihen naurujoogakin perustuu. Keinotekoinen nauru muuttuu aidoksi ja toisten ihmisten naurut naurattavat lisää. Sama voi tapahtua myös teatterissa ja stand up -keikoilla. Joukkohysteriaa positiivisessa muodossa.

Nauraessa elimistömme erittää sekä kehoa että mieltä rentouttavia hyvänolon hormoneja, endorfiineja. Samalla ”stressihormonina” toimivan kortisolin määrä laskee veressä. Nauraminen nostaa kehon immuunivastetta ja edistää mielen terveyttä. Se on myös hyvä tukihoito useille sairauksille, kuten astmalle. Kunnon nauramisen jälkeen keho on rennompi, jumit löystyvät ja on hervoton olo. Mieli ei enää vastusta eikä kontrolloi. Ilon vastaanottaminen ja naurulle antautuminen vapauttaa monilla muillakin elämänalueilla.

Teatterissakäynti ja siellä vatsansa kipeäksi nauraminen ei ole siis vain elämyksellistä huvia, vaan myös terveyttä edistävä valinta.

ANNE KULTTI JA ANNE SIIRILÄ
Graalion Oy

Kuvitus: Emilia Kaupinmäki