21.9.2023
Jokainen voi löytää oman äänensä ja kannatella samalla toista. Tämä oivallus pitää paikkansa niin kuorolaulussa, kyläyhteisössä kuin elämässä yleensäkin. Oman äänen ja toisten kannattelun lisäksi kuoro ja yhteisöt tarvitsevat yhteisen sävelen, jotta kokonaisuudesta tulee tasapainoinen ja saavutetaan nautittava lopputulos.
Niin kuin taivaassa -musikaalista tuli onnistunut kokonaistaideteos, jossa esittävän taiteen eri osa-alueet limittyivät saumattomasti toisiinsa.
Suurella näyttämöllä tarvitaan paljon tilaa, kun siellä laulaa, liikkuu ja näyttelee parikymmentä esiintyjää. Lavastaja Marjatta Kuivasto on loihtinut lavalle pelkistetyn kauniin näkymän, jossa harmonisten värien kautta katsoja viedään metsien keskelle ruotsalaiseen maalaiskylään. Myöhemmin lavastusta täydennetään komean goottilaisilla kirkkonäkymillä ja romanttisilla madonnamaalauksilla. Leena Rintalan suunnittelemat puvut täydentävät hienosti lavastuksen värimaailmaa.
Musikaali vetoaa rohkean röyhkeästi katsojan tunteisiin. Terveysongelmista kärsivä maailmankuulu kapellimestari löytää tunkkaisesta tuppukylästä elämänsä rakkauden ja kannustaa esimerkillään kylän väkeä hyväksymään erilaisuuden ja löytämään omat vahvuutensa.
Kapellimestaria ei päästetä eläköitymään, vaan hänet temmataan johtamaan kylän kirkkokuoroa. Kuorolla on kova tavoite menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Toki kirkkokuoro on myös tärkeä sosiaalinen yhteisö, jossa kahvinjuonti ja juoruilu kilpailevat tasaväkisesti musiikin kanssa.
Huumorilla hersytetään heleät naurut. Lauri Ketosen Arne on bisneksen tajuava kyläkauppias, jonka sielu soittelee herkkiäkin sointuja. Ami Aspelundin Olga on jämäkkä neito, jota kositaan 60 vuoden odottelun jälkeen.
Ohjaaja Tuomas Parkkinen on hionut roolityöt niin ovelasti, että lähes jokainen kyläläinen pääsee vuorollaan päärooliin. Esa Ahosen kiivaan kirkkoherran ja Heidi Kirveksen hehkulla tulkitseman ruustinnan monisäikeinen suhde puretaan alkutekijöihinsä. Pariskunnan tangonrytmeissä leiskuva kaksintaistelu on hurjaa seurattavaa.
Mustia raitoja iloiseen kerrontaan tuo Anna-Maija Jalkasen Gabriellan ja Jussi Jätinvuoren Connyn väkivaltainen parisuhde. Conny on verkkopaidassa pullisteleva mustasukkainen vaimonhakkaaja. Miehen tunnevamma tulehduttaa laajasti yhteisöä.
Tarinan vahvoja tyyppejä ovat myös Helena Rängmanin topakka Siv, joka mielellään nappaisi kuuluisan muusikon puolisokseen. Jussi Lukács tekee intohimoisen uskottavasti kehitysvammaisen Toren roolin. Nuori mies hyväksytään kuoroon, kun hän kerran pääsee kajauttamaan komealla bassollaan. Aki Saarelan Holmfrid löytää hahmonsa vahvuudet.
Hannu Raja-ahon suunnittelemilla valoilla ja Tomi Rintamäenpään äänimaailmalla korostetaan tarinan traagisia hetkiä ja lepäillään lyyrisissä tunnelmissa.
Intohimoisen hurja Peter Nyberg ja räiskyvä Natalil Lintala tekevät musikaalin pääparina mahtavan suorituksen. Aluksi nuo väkevät persoonat hylkivät toisiaan kuin kaksi saman napaista magneettia. Mutta sitten oksat pois, kun plussa ja miinus napsahtavat kohdalleen.
Koreografi Jukka Haapalainen liikuttaa taikurin tavoin suurta joukkoaan. Jokaisella on perusteltua tekemistä tarinan kerronnassa. Liikeilmaisu ja musiikki täydentävät kauniisti toisiaan.
Taustalla soittaa 12-henkinen orkesteri, jonka on harjoittanut Eeva Kontu ja jota esityksissä johtaa Aleksi Laukkonen. Frederik Kempen säveltämä musiikki on pääasiassa eeppisen taustoittavaa ja kertovaa.
Mukana menossa on Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit -kuoron ja Sorja-kuoron laulajia. Lapsinäyttelijöiden lisäksi he tuovat kyläyhteisöön uskottavuutta.
Niin kuin taivaassa -musikaalista välittyy ensihetkistä lähtien upea esittämisen ilo. Melodraama ei jätä ketään kylmäksi. Tarinan opetus on, että taivas löytyy täältä keskeltämme, kunhan vain huomaamme sen.
RAIMO HAUTANEN
taidekriitikko
15.9.2023
* Jouluyö, juhlayö sävellys Franz Gruber, sanat Joseph Mohr, suomennos Gustaf Oskar Schöneman
** Suvivirsi sävellys ja sanat Israel Kolmodin, suomennos Erik Cajanus
Musiikin sävellys Fredrik Kempe
Laulutekstit Carin Pollak ja Fredrik Kempe
Suomennos, dialogi Aino Piirola, laulut Maija Vilkkumaa
15.9.2023
Ensi-ilta 16.9.2023 Seinäjoen kaupunginteatterin Alvar-näyttämöllä
Kesto 2 tuntia 40 minuuttia
Käsikirjoitus Kay Pollak ja Carin Pollak
Musiikin sävellys Fredrik Kempe
Laulutekstit Carin Pollak ja Fredrik Kempe
Suomennos, dialogi Aino Piirola, laulut Maija Vilkkumaa
Ohjaus Tuomas Parkkinen
Vastaava kapellimestari Eeva Kontu
Esityskapellimestari Aleksi Laukkonen
Koreografia Jukka Haapalainen
Lavastussuunnittelu Marjatta Kuivasto
Pukusuunnittelu Leena Rintala
Valosuunnittelu Hannu Raja-aho
Äänisuunnittelu Tomi Rintamäenpää
Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Johanna Uusitontti
Tappelukoreografia Ville Mäkinen
Musikaalin kantaesitys oli Oscarsteaternissa Tukholmassa 13.9.2018, tuotanto Vicky Nöjesproduktion & 2Entertain
Alkuperäisen musikaalin ohjaus Markus Virta, tuottajat Vicky & Johan von der Lancken
Gabriellan laulu, sävellys Stefan Nilsson, sanat Py Bäckman
Esitysoikeuksia valvoo Nordic Drama Corner Oy.
ROOLEISSA
Daniel Daréus Peter Nyberg
Lena Natalil Lintala
Stig Esa Ahonen
Gabriella Anna-Maija Jalkanen
Arne Lauri Ketonen
Inger Heidi Kirves
Conny, varalla Tore Jussi Jätinvuori
Siv Helena Rängman
Tore Jussi Lukács
Olga Ami Aspelund
Holmfrid Aki Saarela
Florence, varalla Olga Mia Vuorela
Erik Heikki Vainionpää
Amanda Eeva Markkinen
Ensemble
varalla Daniel/Conny Ville Mäkinen
varalla Lena Aurora Manninen
varalla Stig/Erik Ari-Matti Hedman
varalla Arne/Holmfrid Juha Antikainen
varalla Siv/Gabriella Sanni Lehto
varalla Florence/Amanda/Inger Kaisla Ollila
Gabriellan ja Connyn lasten rooleissa vuorottelevat
Kerttuli Kivimäki
Jasper Sundqvist
Venla Niemistö
Väinö Kråknäs
Minja Rantalainen
Milla Mäkinen
Seurakuntaa, uusia kuorolaisia
Helena Keskinen, Henna Koivulahti, Mari Kela, Pirjo Kotkaniemi, Tarja Louhiranta, Arto Ala-Hiiro, Esa Kahilakoski, Hannu Malkamäki, Jussi Kosola, Anne Ahokas, Annika Mäki-Ikola, Marja Sippola, Maire Luhtala, Miia Jaakkola, Alpo Kitinoja, Hannu Rintasalo, Juha Kortelainen, Juhani Lautamaja ja Lauri Viinikka
ORKESTERI
esityskapellimestari ja kosketinsoittimet 1 Aleksi Laukkonen
kosketinsoittimet 2 Tuomo Tiitinen / Rami Loukola
kosketinsoittimet 3 Mari Taivalmaa
kitarat Timo Luostari
bassot Petri Välimäki
rummut ja lyömäsoittimet Teemu Vuorela
viulu Hilkka Rauhala
sello Esa Korja, Mirja Mattinen
huilu ja piccolo Jenni Ahonen
klarinetti, bassoklarinetti ja alttosaksofoni Krister Aho
käyrätorvi Seppo Istukaissaari
TEKIJÄT
Näyttämömestari Mika Laurila
Järjestäjä Anna Haavisto
Tanssikapteeni Sanni Lehto
Kampaaja-maskeeraajat Johanna Uusitontti, Aliina Ilonen, Katriina Riihimäki
Pukija, pukuhuoltaja Heli Kaunismäki
Lastenhoitaja Jonna Mattila
Tarpeistonhoitaja Marika Rintanen
Näyttämöteknikot Sauli Leinonen, Kristian Wetterstrand, Jiri Laurila
Valo- ja videoajo Hannu Raja-aho / Juha Mäki-Turja
ÄäniajoTomi Rintamäenpää / Riku Metsä-Ketelä / Sami Lust
Seurantaheitin ja mikrofoniteknikko Olli Jukkola
Kuiskaaja Pekka Hautala
Valoasennukset Lauri Virkkala
Videon toteutus Juha Mäki-Turja
Lavastuksen valmistajat Antti Kortesniemi, Minna Nortunen, Veli-Matti Järvistö, Marcus Hietanen, Lasse Männikkö
Pukujen valmistajat Aino Kentta, Jaana Mäki-Jussila, Tiina Puntala, Eija Koski
Tarpeiston valmistajat Airi Lakso, Marika Rintanen, Anna Haavisto, Topi Anttila
Valokuvaaja Jukka Kontkanen
Graafikko Emilia Boulevard
Trailerkuvaaja Matti Pekkanen
Orkestraation lisäykset Eeva Kontu ja Aleksi Laukkonen
Kosketinsoitinten ohjelmointi Visa-Pekka Mertanen
Elektronisten instrumenttien ohjelmoinnin konsultointi ja lisäykset Tony Sikström
Musiikkituotanto MD Company
12.9.2023
Niin kuin taivaassa -musikaalissa Danielia ja Lenaa esittävät Peter Nyberg ja Natalil Lintala. Kuva: Jukka Kontkanen, Seinäjoen kaupunginteatteri
Muistan sen selvästi.
Luen kesäkuun 7. päivä vuonna 2021 työhuoneessani ruotsalaisen menestysmusikaalin Niin kuin taivaassa käsikirjoitusta. Olen saanut Seinäjoen kaupunginteatterin taiteelliselta johtajalta tehtävän. Minun tuli pohtia, sopisiko Niin kuin taivaassa -musikaali teatterin juhlavuoden ohjelmistoon. Kiinnostaako teos minua ohjaajana ja ihmisenä. Uskonko, että se liikuttaa eteläpohjalaisia katsojia teatteriin.
Luen yhdeltä istumalta kuten tapani on. Käytän sen ajan, minkä esitys kestää näyttämöllä. Kaksi ja puoli tuntia. Tapailen repliikkejä puoliääneen. Näytellen ja kuvitellen kohtauksia. Yhtäkkiä se tapahtuu.
Liikutun. Rivit vesittyvät. En näe enää kirjaimia. Hengitän.
Olen lukenut elämäni aikana tuhansia näytelmiä. Hoksaan kyllä, jos näytelmä herättää tunteita katsojassa sitten aikanaan. Tiedän, mikä naurattaa mutta harvoin nauran itse. Tuskin koskaan olen itkenyt.
Niin kuin taivaassa -musikaalin lukukokemus on niin poikkeuksellinen ja vahva, että siltä seisomalta tiedän. Tämä tehdään.
Enkä ole vielä kuunnellut edes musiikkia. Löytänyt näytelmän lämmintä huumoria. Tunnistettavia henkilöitä. Nekin tippuvat katsojan syliin sitten aikanaan aivan kuin ne kyyneleetkin.
Haluan jokaisen kokevan saman kuin minä. Mitä on, kun tarina vie mukanaan. Kun muu unohtuu. Kun myötäelää aitoja tunteita. Miltä tuntuu, kun teatteri koskettaa.
TUOMAS PARKKINEN musikaalin ohjaaja
9.7.2023
Xanadussa rakkaudenliekki leimahtaa Mikael Saaren ja Natalil Lintalan roolihenkilöiden välillä. Kuva: Jukka Kontkanen
Maailman kehnoimpiin ja oudoimpiin kuuluva elokuva voi osaavissa käsissä jalostua hauskaksi musikaaliksi. Törnävän kesäteatterin Xanadu on tästä mainio esimerkki.
Edesmennyt Olivia Newton-John tähditti vuonna 1980 ilmestynyttä elokuvaa. Filmi jäi suurelta yleisöltä unohduksiin, mutta pysytteli alan friikkien suosiossa. Vuonna 2007 Xanadu heräsi henkiin musikaalin muodossa Broadwayllä.
Törnävän kesäteatterin musikaali on visuaalinen ilotulitus. Timjami Varamäen suunnittelemat puvut kimaltelevat sateenkaaren kaikissa väreissä. On harsoa, sulkaa, hörsöä ja glitteriä. Yleisön riemuksi näyttämöllä lennetään Pegasos-ratsulla, ja siellä kopsuttelee myös hellyttävä Kentauri.
Koreografi Jyri Numminen on ohjannut lavalle monenlaista tanssia ja steppiä. Vauhdikkailla vaihdoilla katsojat hemaistaan.
Juho Lindströmin suunnittelema lavastusseinämä on käytännöllinen ja kaunis. Maan tasalla uinuu nykyajan kaupunkeja valoineen. Ylhäällä vaaleanpunaisten vaahtokarkkipilvien keskellä kohoaa Olympos-vuori, jossa kreikkalaisen mytologian jumalat asustavat.
Musikaalin tapahtumista tulee mieleen uutisotsikot. Keskenään riitelevät jumaluudet muistuttavat hallitusneuvotteluja ja uuden konklaavin kivisiä alkupolkuja.
Tarinan sankari piirustaa jumalankuvia seinään. Hän on kuin graffitinsa kimpussa hääräävä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Ajan hermolla siis eletään taiteessakin.
Xanadussa jumalatar Kleio rakastuu tavalliseen hörhöön eli Sonny Maloneen. Onnellisen lopun esteenä ovat Kleion kateelliset sisaret, jotka punovat myrkyllisiä juoniaan lemmenparin tielle.
Katsoja saa Xanadun myötä tiukan tietopaketin kreikkalaisista jumaltaruista. Musikaali pelaa perustunteilla, joita ovat kosto ja kateus mutta myös kaiken voittava rakkaus.
Upeat Natalil Lintala ja Mikael Saari laulavat ja näyttelevät komeasti lemmenparia. Antti Reini vakuuttaa jyristen Danny Maquiren ja hurjan ylijumala Zeuksen kaksoisrooleissa.
Annina Rubinsteinilla, Eeva Markkisella, Ville Mäkisellä, Katriina Sinisalolla, Hely Nylundilla ja Jyri Nummisella on jokaisella vähintään tuplaroolit. Jokainen tekee hahmoistaan omaperäisiä ja hauskoja. Näyttelijät ovat lisäksi taitavia laulajia, mikä tekee esityksestä erityisen nautittavaa.
Jumalsiskokset erotellaan toisistaan erivärisillä puvuilla. Neljä seireeniä koikkelehtii pelottavan mustissa asuissa.
Xanadun suomentaja on kielinero Mikko Koivusalo. Hänestä on tullut Seinäjoen kaupunginteatterin hovisanoittaja. Kesäteatteriesitysten suomennokset ja teatterin monet revyyt ovat Koivusalon osaavasta kynästä lähtöisin.
Musikaalin lohkaisuissa sanaillaan nasevasti ja pannaan teatteria, taidetta ja luovuutta lempeästi alta lipan. Itseironia istuu hyvin ainakin pohjalaisiin, vaikka mitä muuta väitettäisiin.
Ohjaaja Pauliina Salonius on ottanut käyttöön draaman kaikki kommervenkit. Mahtipontisilla eleillä ja ylinäyttelemisellä tuodaan esiin jumaluutta. Upea käkätys paljastaa heidän inhimilliset puolensa.
Jumalainen popmusikaali Xanadu on tarkkaan mietitty, mutta rennolta näyttävä kokonaisuus. Ohjaaja Salonius on tiennyt mitä tahtoo. Tämä näkyy laadukkaassa lopputuloksessa.
RAIMO HAUTANEN
teatterikriitikko